1512/1991

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Säteilyasetus

sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun säteilylain (592/91) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa.

Ydinenergian käyttöön tätä asetusta sovelletaan niiltä osin kuin säteilylain (592/91) 3 §:n 1 momentissa säädetään.

2 §
Määritelmiä

Ekvivalenttiannoksella tarkoitetaan säteilystä [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1992), alkuperäinen sanamuoto kuului: Ekvivalenttiannoksella säteilystä tarkoitetaan ] kudokseen tai elimeen massayksikköä kohti keskimäärin siirtyneen energian ja säteilyn painotuskertoimen tuloa.

Efektiivisella annoksella tarkoitetaan säteilylle alttiiksi joutuneiden kudosten ja elinten ekvivalenttiannosten painotettua summaa.

Ekvivalenttiannoksen ja efektiivisen annoksen yksikkö on sievert (Sv).

2 luku

Säteilyaltistuksen enimmäisarvot

3 §
Annosrajat säteilytyössä

Säteilytyöstä työntekijälle aiheutuva efektiivinen annos ei saa ylittää keskiarvoa 20 millisievertiä (mSv) vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana arvoa 50 mSv. Tämän lisäksi silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 150 mSv vuodessa eikä ihon, käsien tai jalkojen minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 500 mSv vuodessa.

4 §
Sikiön suojaaminen

Raskaana olevan naisen alavartalon pinnalle tuleva ekvivalenttiannos ei raskauden toteamisen jälkeen saa ylittää arvoa 2 mSv eikä sellaisista kehoon joutuvista radioaktiivisista aineista aiheutuva efektiivinen annos, jotka voivat olla vaaraksi sikiölle, arvoa 1 mSv.

Raskaana olevan naisen työ on järjestettävä siten, että siitä sikiölle aiheutuva haitallinen poikkeava säteilyaltistus voidaan tehokkaasti estää.

5 §
Muut enimmäisarvot

Säteilyn käyttö tulee suunnitella ja järjestää siten, ettei siitä muulle kuin säteilytyössä olevalle henkilölle aiheutuva efektiivinen annos vuoden aikana ylitä arvoa 1 mSv. Lisäksi silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa vuoden aikana ylittää arvoa 15 mSv [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1992), alkuperäinen sanamuoto kuului: Lisäksi silmän mykiön ekvivalenttiannos ei saa ylittää arvoa 15 mSv ] eikä ihon minkään kohdan ekvivalenttiannos arvoa 50 mSv.

6 §
Enimmäisarvojen soveltaminen

Tarkemmat ohjeet säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltamisesta ja säteilyannoksen laskemisesta antaa säteilyturvakeskus.

Säteilyturvakeskus voi poiketen siitä, mitä 3-5 §:ssä säädetään, yksittäistapauksissa [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1996), alkuperäinen sanamuoto kuului: yksittäitapauksissa ] asettaa enimmäisarvoja alhaisemmat raja-arvot, jos ne ovat tarpeen eri säteilylähteistä aiheutuvan säteilyaltistuksen huomioon ottamiseksi sekä altistuksen pitämiseksi niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.

7 §
Soveltamisrajoitukset

Säteilyaltistuksen enimmäisarvoja sovellettaessa ei oteta huomioon säteilyaltistusta, joka aiheutuu tutkittavalle tai hoidettavalle henkilölle suoritetuista lääketieteellisistä toimenpiteistä, eikä säteilyaltistusta, joka aiheutuu säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi suoritetuista toimenpiteistä onnettomuustilanteessa.

8 §
Onnettomuustilanteet

Onnettomuustilanteessa säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi tarvittavat toimenpiteet tulee tehdä siten, että tilanteesta aiheutuva säteilyaltistus tulee rajoitetuksi vähimpään mahdolliseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä siten, ettei niihin osallistuvan henkilön efektiivinen annos ylitä arvoa 0,5 Sv eikä ihon minkään kohdan annos arvoa 5 Sv.

Raskaana olevaa naista ei saa osoittaa suorittamaan tässä pykälässä tarkoitettuja säteilyaltistusta aiheuttavia toimenpiteitä.

3 luku

Säteilyaltistuksen seuranta

9 §
Säteilytyö

Jos työssä saatava efektiivinen annos, kun otetaan huomioon myös työhön liittyvä poikkeavaan säteilyaltistukseen johtavan tapahtuman mahdollisuus, on tai voi olla suurempi kuin 5 mSv vuodessa, työpaikalla on järjestettävä säteilyaltistuksen seuranta.

Säteilyaltistuksen seuranta tulee järjestää toiminnan laadun edellyttämällä tavalla siten, että kunkin säteilytyötä tekevän työntekijän säteilyaltistus voidaan määrittää.

10 §
Seurantatietojen ilmoittaminen

Toiminnan harjoittajan tulee huolehtia siitä, että tiedot säteilytyössä olevista työntekijöistä ja altistusseurannan tuloksista kirjataan ja ilmoitetaan säteilyturvakeskukselle annosrekisteriin tallennettaviksi.

Todettu tai epäilty annosrajan tai 6 §:ssä tarkoitetun raja-arvon ylitys [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1992), alkuperäinen sanamuoto kuului: 6 §:ssä tarkoitetun lisärajoituksen ylitys ] on viipymättä erikseen ilmoitettava säteilyturvakeskukselle.

11 §
Työolojen seuranta

Säteilyaltistukseen vaikuttavat työolot tulee selvittää ja niitä seurata työpaikalla siten, että tarpeeton säteilyaltistus voidaan havaita ja estää.

12 §
Seurantamenetelmät

Säteilyaltistuksen ja siihen vaikuttavien työolojen seurannassa käytettävien menetelmien ja laitteiden on oltava säteilyturvakeskuksen hyväksymiä.

13 §
Terveystarkkailu

Säteilyturvakeskus antaa ohjeet säteilytyössä olevien työntekijöiden terveydentilan tarkkailemiseksi tarpeellisista lääkärintarkastuksista. Työnantajan tulee huolehtia lääkärintarkastusten järjestämisestä osana työterveyshuoltolain (743/78) mukaista työterveyshuoltoa.

Työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot on säilytettävä, kunnes 20 vuotta on kulunut työntekijän kuolemasta tai, jos kuolemasta ei ole tietoa, 100 vuotta on kulunut työntekijän syntymästä.

Säteilyturvakeskukselle on viipymättä ilmoitettava työntekijän terveydentilaa koskevasta havainnosta, joka antaa perustellun aiheen selvittää, onko työntekijä altistunut poikkeavalla tavalla säteilylle.

4 luku

Turvallisuuslupa

14 §
Turvallisuusluvan hakeminen

Turvallisuuslupahakemuksessa on esitettävä säteilyn käytön laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla seuraavat tiedot:

1) säteilyn käyttötarkoitus;

2) säteilyn käyttöpaikka ja käytettävät säteilylähteet;

3) käytettävät suojausja varojärjestelmät;

4) säteilyaltistuksen seurannan järjestäminen;

5) radioaktiivisten jätteiden käsittely ja vaarattomaksi tekeminen;

6) organisaatioselvitys; sekä

7) muut toiminnan turvallisuuden kannalta merkitykselliset tiedot.

Hakemukseen on liitettävä hakijan virkatodistus tai, jos hakijana on yksityinen yhteisö tai säätiö, ote asianomaisesta rekisteristä.

15 §
Vakuuden asettaminen

Turvallisuusluvan haltijan on asetettava säteilylain 19 §:ssä tarkoitettu vakuus radioaktiivisten jätteiden vaarattomaksi tekemisestä ja mahdollisesti tarvittavista ympäristön puhdistamistoimenpiteistä aiheutuvien kustannusten suorittamisen varmistamiseksi, jos näiden kustannusten määrä arvioidaan suuremmaksi kuin 500 000 markkaa.

Vakuuden asettamistarpeen arvioi ja vakuuden suuruuden määrää säteilyturvakeskus myöntäessään turvallisuusluvan. Jos vakuus vaaditaan, on samalla lupaehdoksi asetettava, ettei toimintaa saa aloittaa ennen kuin vakuuden todentavat asiakirjat on luovutettu säteilyturvakeskukselle.

Vakuudeksi hyväksytään pankin antama omavelkainen takaus tai vakuutusyhtiölain (1062/79) 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antama luottovakuutus.

16 §
Toiminnan muutokset

Säteilyturvakeskukselle tulee tehdä kahden viikon kuluessa ilmoitus:

1) säteilylaitteen käyttöön ottamisesta;

2) säteilylaitteen käytöstä poistamisesta;

3) säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavan johtajan vaihtumisesta;

4) säteilyn käyttöorganisaation olennaisesta muuttamisesta;

5) säteilyn käytön lopettamisesta osittain tai kokonaan.

Jos toimintaan suunniteltu muutos on niin olennainen, että se edellyttää turvallisuusluvan muuttamista, on tätä tarkoittava hakemus tehtävä hyvissä ajoin ennen muutetun toiminnan aloittamista.

17 §
Ilmoitukset poikkeavista tapahtumista

Säteilyturvakeskukselle on ilmoitettava viivytyksettä:

1) säteilyn käyttöön liittyvästä poikkeavasta tapahtumasta, jonka seurauksena turvallisuus säteilyn käyttöpaikalla tai sen ympäristössä merkittävästi vaarantuu;

2) säteilylähteen katoamisesta, anastuksesta tai joutumisesta muulla tavalla pois luvanhaltijan hallusta;

3) muista poikkeavista havainnoista ja tiedoista, joilla on olennaista merkitystä työntekijöiden tai ympäristön säteilyturvallisuuden kannalta.

Annosrajojen ja 6 §:ssä tarkoitettujen raja-arvojen ylityksistä tehtävistä ilmoituksista [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1992), alkuperäinen sanamuoto kuului: Annosrajojen ja 6 §:ssä tarkoitettujen rajoitusten ylityksistä tehtävistä ilmoituksista ] säädetään 10 §:ssä.

18 §
Säteilylähteiden maastavienti

Säteilylähteiden maastavientiin ei tarvita erillistä turvallisuuslupaa. Radioaktiivisten aineiden ja jätteiden maasta viemisestä tulee kuitenkin riittävän ajoissa tehdä ilmoitus säteilyturvakeskukselle, joka antaa tarvittavat määräykset ja ohjeet toimenpiteistä Suomen hyväksymien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden noudattamiseksi.

5 luku

Tyyppihyväksyntä

19 §
Tyyppihyväksynnän hakeminen

Säteilylaitteen tai muun säteilylain 21 §:ssä tarkoitetun laitteen tai varusteen tyyppihyväksyntää koskevassa hakemuksessa on esitettävä seuraavat tiedot:

1) käyttötarkoitus;

2) tekniset tiedot ja tunnistetiedot;

3) rakennepiirustus ja toimintaseloste, joista ilmenevät turvallisuuden kannalta olennaiset seikat;

4) käytettävissä olevat testausja varmentamisasiakirjat;

5) käyttöohjeet; sekä

6) laitteen tai varusteen käytön turvallisuuden toteamiseksi muut tarpeelliset tiedot.

20 §
Turvallisuusluvasta vapautetun säteilylaitteen rekisteröiminen

Säteilylaitteet, jotka vapautetaan säteilylain 17 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla turvallisuusluvasta, voidaan määrätä ilmoitettaviksi säteilyturvakeskuksen ylläpitämään rekisteriin. Määräykset rekisteriin ilmoittamisesta tulee sisällyttää tyyppihyväksyntää koskevaan päätökseen.

Rekisteriin ilmoitettavien tietojen oikeellisuudesta vastaa säteilylaitteen haltija.

21 §
Muualla tarkastetut säteilylaitteet

Jos säteilylaite tai muu säteilylain 21 §:ssä tarkoitettu laite tai varuste on Suomen hyväksymässä kansainvälisessä sopimuksessa edellytetyllä tavalla tarkastettu ja hyväksytty muualla, laite tai varuste voidaan sitä erikseen tarkastamatta merkitä tyyppihyväksytyksi.

22 §
Tyyppihyväksynnän osoittaminen

Tyyppihyväksytyssä laitteessa tai varusteessa tulee olla hyväksynnän osoittava merkintä tai laitteen tai varusteen mukana tulee seurata tyyppihyväksynnän osoittava todistus.

6 luku

Päästöt ja jätteet

23 §
Radioaktiivisten aineiden päästöt

Jos toiminnan laatu edellyttää radioaktiivisten aineiden vähäisiä päästöjä ilmaan, viemäriverkkoon tai muuten ympäristöön, on erityisesti varmistettava, että päästettävät ainemäärät pidetään säteilyturvakeskuksen asettamien raja-arvojen alapuolella ja niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista.

24 §
Radioaktiiviset jätteet

Säteilyturvakeskus vahvistaa perusteet sekä asettaa tarvittavat pitoisuus- ja aktiivisuusrajat sen toteamiseksi, onko jätettä pidettävä radioaktiivisena jätteenä.

25 §
Toissijainen huolehtimisvelvollisuus

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on huolehtia siitä, että valtiolle säteilylain 51 §:ssä säädetyn velvollisuuden hoitamiseen kuuluvat tehtävät suoritetaan.

7 luku

Luonnonsäteily

26 §
Selvitystietojen ilmoittaminen

Säteilylain 45 §:ssä tarkoitetun selvityksen tulokset tulee viipymättä saattaa säteilyturvakeskuksen tietoon.

27 §
Säteilyaltistuksen rajoittaminen

Toiminnan harjoittajan tulee toteuttaa toimenpiteet, jotka tehtyyn selvitykseen ja muihin olosuhteisiin katsoen ovat perusteltuja luonnonsäteilystä [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1996), alkuperäinen sanamuoto kuului: luolasäteilystä ] aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamiseksi.

28 §
Työn toteaminen säteilytyöksi

Jos selvitys osoittaa, että työssä luonnonsäteilystä saatava efektiivinen annos voi ylittää 5 mSv vuodessa, on ensiksi toteutettava toimenpiteet altistuksen pienentämiseksi. Jos työssä saatava efektiivinen annos tämän jälkeenkin voi ylittää 5 mSv vuodessa, työ on todettava säteilytyöksi.

Kun työ on todettu säteilytyöksi, toiminnan harjoittajan tulee kuukauden kuluessa järjestää säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu 3 luvussa säädetyllä tavalla.

29 §
Erityinen ilmoitusvelvollisuus

Säteilyturvakeskukselle tulee ennen toiminnan aloittamista tehdä ilmoitus seuraavista toiminnoista:

1) kaivoslaissa (503/65) tarkoitettu kaivostoiminta;

2) kauemmin kuin kaksi kuukautta kestävä louhintatyö, joka tehdään pääasiallisesti maan alla tai suljetussa tilassa; sekä

3) sellaisten luonnonvarojen, joiden uraani- tai toriumpitoisuus on suurempi kuin 0,1 kilogrammaa tonnissa, [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1996), alkuperäinen sanamuoto kuului: suurempi kuin 0,1 kiloa tonnissa, ] laajamittainen hyödyntäminen, lukuun ottamatta ydinenergialain (990/87) nojalla valvottavaa toimintaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa [ Merkitty kohta oikaistu (v. 1996), alkuperäinen sanamuoto kuului: Sekä 1 momentin tarkoitetussa ilmoituksessa ] on esitettävä seuraavat tiedot:

1) toiminnan laatu;

2) käsiteltäväksi suunniteltu ainesmäärä;

3) suunniteltu aikataulu maanalaisessa tai suljetussa tilassa suoritettavan kaivosja louhintatyön osalta esitettynä erikseen;

4) tärkeimmät louhittavat kivilajit siinä määrin kuin ne ovat tiedossa; sekä

5) arvio työntekijöiden lukumäärästä ja työskentelyajoista.

Tässä pykälässä tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös työskentelystä maanalaisissa tiloissa, joissa ei ole järjestettyä ilmanvaihtoa, jos työntekijän työskentelyaika on pitempi kuin 100 tuntia vuodessa. Tässä ilmoituksessa on esitettävä 2 momentin 1 ja 5 kohdassa tarkoitetut tiedot.

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

30 §
Säteilyturvaneuvottelukunta

Säteilyturvaneuvottelukunnan tehtävänä on:

1) käsitellä säteilyturvallisuutta koskevia periaatteellisia kysymyksiä;

2) seurata säteilyturvallisuuden yleistä kehitystä;

3) tehdä esityksiä ja aloitteita säteilyturvallisuutta koskevissa asioissa;

4) antaa säteilyturvallisuutta koskevia lausuntoja; sekä

5) suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön sille antamat tehtävät.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja lisäksi seitsemän muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Neuvottelukunta voi tarvittaessa asettaa jaostoja ja sillä voi olla pysyviä asiantuntijoita.

31 §
Tulliviranomaisille kuuluvat toimenpiteet

Tulliviranomaisten on annettava säteilyturvakeskukselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot maahan tuoduista ja maasta viedyistä säteilylaitteista ja radioaktiivisista aineista.

Tullitoimipaikasta säteilylähteitä luovutettaessa tulliviranomaisten on varmistuttava siitä, että maahantuojalla on asianmukainen turvallisuuslupa säteilylähteiden maahantuontiin.

32 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

sosiaali- ja terveysministeri
Eeva Kuuskoski

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.