1454/1991

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991

Valtiovarainministeriön päätös vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 131 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §

Vesivoimalaitoksen jälkeenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

1) koneasema siihen sisältyvine patoineen;

2) ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

3) voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

4) voimalaitosta palvelevat padot;

5) kytkinkenttärakenteet;

6) voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

7) lämpö-, vesi-, ilmastointija sähköasennukset;

8) voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapelija putkikanavat sekä

9) tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitusja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamotai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muuntoja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

2 §

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 198.0. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1-5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

4 §

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 12 mk/m2.

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on

51 mk/m3 ktr, kun kaivuu on vedestä,

43 mk/m3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä, ja

303 mk/m3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

I (m) mk/jm
1,0 1 986
1,5 2 979
2,0 3 974
2,5 4 966
3,0 5 960
3,5 6 955
4,0 7 948
4,5 8 940
5,0 9 936.

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 1 998 mk/m3, kun pato on betonia, ja 84 mk/m3, kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1.

m3 mk
1 000 19 891 844
10 000 30 174 861
50 000 75 877 155
100 000 133 005 025

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≤ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2.

m3 mk
1 000 3 470 092
5 000 9 208 847
10 000 16 382 289
50 000 73 769 831

Jos koneasema on tehdastai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3.

Teho (MW) mk
0,5 3 408 264
1,0 4 481 750
2,0 5 556 536
3,0 8 775 697
4,0 10 922 670
5,0 13 069 644
6,0 15 216 616
7,0 17 363 589
8,0 19 510 562
9,0 37 133 203
10,0 38 392 145
15,0 44 686 864
20,0 50 981 583
25,0 57 276 303
50,0 88 749 895
100,0 151 697 081
150,0 214 644 265
5 §

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2-4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

6 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992. Sitä sovelletaan vuodelta 1991 toimitettavassa tuloja varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Vs. nuorempi hallitussihteeri
Petri Syrjänen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.