1453/1991

Annettu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991

Valtiovarainministeriön päätös rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista

Valtiovarainministeriö on 29 päivänä joulukuuta 1988 annetun tuloja varallisuusverolain (1240/88) 127 §:n 1 momentin ja 131 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että rakennusten jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1. Yleisiä määräyksiä
1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varastoja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2. Asuinrakennukset
2.1. Pientalot
4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 60 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m2) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m2 alennus, mk/m2 241

2) Rakennuksesta puuttuu:

mk/m2
- vesijohto ja viemäri alennus 152
- keskuslämmitys ,, 172
- sähkö ,, 92
6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m2.

2.2. Asuinkerrostalot
7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m2.

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi:

lisäarvo, mk/m2 100

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:

- yli 80 m2 mutta enintään 120 m2 perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m2) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m2 alennus, mk/m2 242

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

mk/m2
- 3 kerrosta lisäarvo 123
- 4 " " 60
- 5 " " 0
- 6 " alennus 60
- 7 " " 123
- 8 kerrosta tai enemmän " 183
2.3. Vapaa-ajan asunnot
9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 10 m2 mutta enintään 70 m2 perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m2) ylittävältä neliömetriltä
- yli 70 m2 alennus, mk/m2 739

2) Rakennus on talviasuttava:

lisäarvo, mk/m2 156

3) Rakennuksessa on kuisti:

lisäarvo kuistineliömetriltä, mk 313
11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

- viemäri 1 880 mk
- vesijohto 2 350 mk
- WC 3 100 mk
- sauna 3 100 mk
12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennustai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4. Talous- ja autotallirakennukset
13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseeen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m2.

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m2. Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m2.

3. Toimistorakennukset
14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m2.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,2 m mutta enintään 3,5 m perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
- yli 3,5 m lisäarvo, mk/m2 402

2) Rakennuksen muoto:

mk/m2
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita
alennus 336
- rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistokerroksia laajempia myymälätai paikoituskerroksia 0
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi kertaa muita kerroksia suurempi
lisäarvo 172

3) Varastoja paikoitustilat:

- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta
alennus 204
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta 0
- varastoja paikoitustiloja on alle 5 % rakennuksen pinta-alasta lisäarvo 134

4) Hissit:

- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 %
alennus 264
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 % 0
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on yli 1 %
lisäarvo 408

5) Ilmastointi:

- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisääntai ulospuhallus
alennus 264
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisäänja ulospuhallus 0
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä
lisäarvo 336
4. Myymälärakennukset
16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1010 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:

- yli 700 m3 mutta enintään 2500 m3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m3) ylittävältä 100 m3:ltä
- yli 2500 m3 mutta enintään 10 000 m3 perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m3 ylittävältä 100 m3:ltä 2500 m3:iin saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2500 m3 ylittävältä 100 m3:ltä
- yli 10 000 m3 alennus, mk/m3 343

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

- yli 20 % mutta enintään 40 % perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
- yli 40 % alennus, mk/m3 103

3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- vähintään 3 m mutta enintään 6,2 m perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
- yli 6,2 m alennus, mk/m3 260

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:

lisäarvo, mk/m3 80

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2000 m3 ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m3. Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset
18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotantoja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m3.

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,8 m mutta enintään 5,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 5,8 m mutta enintään 8,8 m perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 8,8 m alennus, mk/m3 141

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

mk/m3
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaalitai toimistotiloja
alennus 112
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön
alennus 71
- rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta 0
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta sekä rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä
lisäarvo 69

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

mk/m3
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta
alennus 71
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisääntai ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 % 0
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisäänettä ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta, sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä
lisäarvo 69

4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:

lisäarvo,

mk/m3 60

5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

- yli 5 000 m3 mutta enintään 10 000 m3 vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5000 m3) ylittävältä jokaiselta 1000 m3:ltä
- yli 10 000 m3 alennus, mk/m3 62
6. Muut rakennukset ja rakennelmat
20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

7. Voimaantulo
22 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992, ja sitä sovelletaan vuodelta 1991 toimitettavassa tuloja varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1991

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Vs. nuorempi hallitussihteeri
Petri Syrjänen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.