1421/1991

Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991

Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna 1992

Vuonna 1992 kansamme elämää sävyttää kaksi merkittävää muistoa. Vietämme itsenäisyytemme 75-vuotisjuhlaa, ja samana vuonna tulee kuluneeksi 350 vuotta koko Raamatun ilmestymisestä suomeksi. Ruotsinkielisen Raamattumme 450-vuotisjuhlaa on vietetty vuonna 1991. Kansallisen juhlavuoden yhteydessä on aihetta muistaa hengellisen ja henkisen elämämme peruspilareita, uskoa Jumalan huolenpitoon ja valmiutta työskennellä itsenäisen kansakunnan puolesta.

Raamattu on kristillisen kirkon ja kaikkien kristittyjen uskon perusta. Sen ehtymätön hengellinen sanoma on saanut ilmaisunsa kirkon uskossa ja elämässä. Kirkon ja kristittyjen uskontulkinta on avannut Raamatun ilmoituksen kullekin sukupolvelle eläväksi ja vaikuttavaksi. Raamatun henkinen pääoma on luonut edellytyksiä kansakunnan kehittymiselle, sen kulttuurin synnylle ja vahvistumiselle sekä kansalaisten henkisen tason nousulle. Raamatussa painotetaan inhimillisen elämän kaikkien tarpeiden huomioon ottamista. Jeesus sanoo: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee.'" (Matt. 4: 4).

Omakielinen Raamattu on yksityisellekin ihmiselle mitä tärkein. Raamatun sana luettuna ja kuultuna synnyttää uskon. Sen syvä elämänviisaus luo pohjan myös lähimmäisrakkautta toteuttavalle elämänkatsomukselle. Henkilökohtainen Raamatun lukeminen ja rukouselämä ovat kristillisen kilvoituksen ydintoimintaa. Yksilön terve kehittyminen rakentaa koko kansan tulevaisuutta. "Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni" (Ps. 119:105).

Itsenäisyyden juhlavuotta vietetään aikana, jolloin maamme on suurten koko Eurooppaa koskevien kysymysten edessä. Maanosamme nykyisen kehitysvaiheen mukanaan tuomat muutokset koskettavat syvästi koko kansallista elämänmuotoamme. Rikas läntinen ja itäinen kristillinen perintömme on osoittanut voimansa silloin, kun kansamme arvopohjan kestävyyttä on koeteltu. Historian kokemukset osoittavat, että henkisesti ja hengellisesti rikas kansa voi säilyä ehyenä ja ottaa vastuuta myös maailman kehityksestä. "Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt. Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä" (Ps. 67: 4–5).

Hallitus on päättänyt vanhaa kristillistä tapaa noudattaen, että vuonna 1992 on vietettävä neljänä sunnuntaina yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, nimittäin tammikuun 19 päivänä, toukokuun 10 päivänä, syyskuun 20 päivänä ja lokakuun 18 päivänä, sekä määrännyt näiden rukouspäivien saarnojen aiheiksi oheiset tekstit. Tasavallan kansalaisia kehotetaan ottamaan osaa näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin sekä syventymään myös kodeissa kristinuskon iankaikkisiin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvollisuus on tiedottaa tästä päätöksestä ja valvoa sen noudattamista.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa

Liite

Rukouspäivän tekstit

1992

1. Rukouspäivä

Ps. 67: 2–5: Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi kaikissa pakanakansoissa, sinun apusi. Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt sinua kaikki kansat kiittäkööt. Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä.

Ps. 119: 130–133: Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä. Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi. Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen niin kuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat. Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.

1 Kor. 12: 12–13: Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä.

2. Rukouspäivä

Ps. 119: 105–108: Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia. Minä olen kovin vaivattu. Herra, virvoita minua sanasi jälkeen. Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.

5 Moos. 8: 3: Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää, ja hän antoi sinulle mannaa syödä, jota et ennen tuntenut ja jota eivät isäsikään tunteneet, opettaaksensa sinut ymmärtämään, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan että hän elää jokaisesta sanasta, joka Herran suusta lähtee.

Luuk. 11: 27–28: Niin hänen tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: "Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt". Mutta hän sanoi: "Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat".

3. Rukouspäivä

1 Aik. 16: 8–10: Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.

Kol. 3: 16–17: Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla ja työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa.

1 Tim. 6: 17 19: Kehoita niitä, jotka nykyisessä maailmanajassa ovat rikkaita, etteivät ylpeilisi eivätkä panisi toivoansa epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka runsaasti antaa meille kaikkea nautittavaksemme, kehoita heitä, että tekevät hyvää, hyvissä töissä rikastuvat, ovat anteliaita ja omastansa jakelevat, kooten itsellensä aarteen, hyvän perustuksen tulevaisuuden varalle, että saisivat todellisen elämän.

4. Rukouspäivä

Ps. 119: 41–44: Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen, että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan. Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni. Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.

Fil. 4: 8–9: Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa; mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

Luuk. 22: 24–27: Ja heidän välillään syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi. Niin hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat herroina niitä hallitsevat, ja niiden valtiaita sanotaan hyväntekijöiksi. Mutta älkää te niin; vaan joka teidän keskuudessanne on suurin, se olkoon niinkuin nuorin, ja johtaja niinkuin se, joka palvelee. Sillä kumpi on suurempi, sekö, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterjoi? Mutta minä olen teidän keskellänne niinkuin se, joka palvelee."

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.