1417/1991

Annettu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991

Asetus Tampereen yliopistosta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan Tampereen yliopistosta 7 päivänä lokakuuta 1988 annetun asetuksen (860/88) 35 §:n 1 momentin 5 kohta, 43 §:n 1 momentin 10 kohta, 46, 61-68, 71 ja 72 § sekä 105 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohta ja 2 momentti,

näistä 72 § sellaisena kuin se on 22 päivänä helmikuuta 1991 annetussa asetuksessa (385/91),

muutetaan 35 §:n 1 momentin 3, 4 ja 12 kohta sekä 2 momentti, 43 §:n 1 momentin 6, 8 ja 9 kohta sekä 2 momentti, 55 §:n 1 momentti, 57 §:n 1 ja 2 momentti, 69 §:n 1 momentti, 70 §:n 1 ja 2 momentti, 82 §:n 2 momentti, 85 §:n 2 momentti, 86-88 §, 104 §:n 1 ja 2 momentti ja 107 §,

näistä 57 §:n 1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat mainitussa 22 päivänä helmikuuta 1991 annetussa asetuksessa, sekä

lisätään 40 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, ja asetukseen uusi 56 a § seuraavasti:

35 §

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:


3) päättää avoinna olevan viran alan tai tehtäväpiirin täsmentämisestä;

4) valita dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista dosentiksi hakevan kelpoisuus;


12) ottaa sivutoimiset tuntiopettajat tiedekunnan kaikille opiskelijoille yhteiseksi tarkoitettua opetusta varten sekä päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä;


Tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa dekaanille 1 momentin 9 ja 11-16 kohdassa tarkoitetuissa asioissa sekä erikseen mainittavissa muissa asioissa, jotka eivät ole tiedekunnan kannalta laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.

40 §

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi harjoittelukoulua, joista toinen käsittää peruskoulun yläasteen sekä lukion ja toinen peruskoulun ala-asteen.


43 §

Laitosneuvoston tehtävänä on:


6) ottaa sivutoimiset tuntiopettajat sekä tehdä esitys laitoksen muun henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta, jollei toisin säädetä;


8) määrätä perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastajat sekä arvostella tutkielma tarkastajien lausuntojen perusteella; sekä

9) käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka säädetään tai määrätään laitosneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Laitosneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa laitoksen johtajalle tai harjoittelukoulun rehtorille 1 momentin 6-8 ja 10 kohdassa tarkoitetuissa asioissa sekä erikseen mainittavissa muissa asioissa, jotka eivät ole laitoksen kannalta laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä.


55 §

Ratkaistaessa dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua kokouksen puheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet tai vastaavan opintosuorituksen suorittaneet jäsenet sekä kaikki hallintoelimen jäseninä olevat vakinaiset professorit. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin puheoikeus kokouksessa.


56 a §

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta, jollei 73 §:stä muuta johdu. Apulaisprofessorin nimittää kansleri. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä säädetään muilta osin erikseen.

57 §

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajan, dosentin, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin sekä harjoittelukoulun rehtorin nimittää tai ottaa kansleri.

Tuntiopettajia lukuun ottamatta muun kuin 56 a §:ssä ja 1 momentissa mainitun henkilökunnan, jolta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää tai ottaa yliopiston hallitus. Tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa tämä koskee kuitenkin vain silloin, kun heidät otetaan vuotta pidemmäksi ajaksi. Sivutoimiset tuntiopettajat ottaa laitosneuvosto, jollei 35 §:n 1 momentin 12 kohdassa toisin säädetä.


69 §

Ennen virkaesityksen tekemistä tulee jokaisen yliopettajan, yliassistentin ja lehtorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Esityksen tekevä hallintoelin voi määrätä laitosneuvoston arvostelemaan opetusnäytteen tai erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.


70 §

Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka tiedekuntaneuvosto arvostelee, jollei se määrää laitosneuvostoa sitä arvostelemaan taikka erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.

Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisistä ansioista ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 §:ssä säädetään.


82 §

Humanististen tieteiden kandidaatin, luonnontieteiden kandidaatin ja lääketieteen kandidaatin arvon myöntämisestä säädetään erikseen.

85 §

Yliopistossa voidaan järjestää avointa korkeakouluopetusta sekä täydennyskoulutusta.

86 §

Tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa, jollei näistä perusteistä säädetä erikseen.

Dekaani päättää kunkin opiskelijan osalta erikseen, miten 1 momentissa tarkoitetut opinnot luetaan hyväksi.

87 §

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai muun ylioppilastutkinnosta annetussa asetuksessa (717/47) tarkoitetun tutkinnon.

Opiskelijaksi voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on suorittanut ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon taikka ulkomaisen tutkinnon, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, sekä henkilö, jolla tiedekuntaneuvosto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen tiedekuntaneuvosto voi hyväksyä avoimeen korkeakouluopetukseen osallistuneen opiskelijan suorittamaan tutkintoa, kun hän on suorittanut vähintään kolmasosan koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista.

Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

88 §

Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää yliopiston hallitus.

104 §

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Asianosainen saa hakea muutosta yliopiston muuhun päätökseen valittamalla yliopiston muutoksenhakulautakuntaan sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa asianosainen hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.


107 §

Kanslerille maksetaan palkkio, joka on enintään puolet professorin viran peruspalkasta. Yliopisto päättää palkkion määrästä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Riitta Uosukainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.