Laki Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
muutetaan Suomen Hallitusmuodon 23 ja 24 §, 25 §:n 1 momentti, 27 § ja 36 §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 23 § 26 päivänä kesäkuuta 1987 ja 18 päivänä toukokuuta 1990 annetuissa laeissa (573/87 ja 432/90), 24 § mainitussa 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa, 25 §:n 1 momentti 9 päivänä marraskuuta 1956 annetussa laissa (588/56) sekä 27 § ja 36 §:n 2 momentti 26 päivänä kesäkuuta 1987 annetussa laissa (575/87), ja
lisätään lakiin uusi 23 a-23 e sekä 36 a ja 36 b § seuraavasti:
23 §
Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista kuuden vuoden pituiseksi toimikaudeksi.
Sama henkilö voidaan valita presidentiksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.
23 a §
Oikeus asettaa ehdokas presidentiksi on rekisteröidyllä puolueella, jonka ehdokaslistalta on viimeksi toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa valittu vähintään yksi kansanedustaja, taikka kahdellakymmenellätuhannella vaalioikeutetulla henkilöllä, jotka ovat sopineet yhteisen ehdokkaan asettamisesta.
23 b §
Jos vain yksi ehdokas on asetettu, tulee hän ilman vaalia valituksi tasavallan presidentiksi.
Milloin ehdokkaita on asetettu useampia kuin yksi, toimitetaan tammikuun kolmantena sunnuntaina presidentinvaali. Jos joku ehdokkaista saa vaalissa enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet valittu tasavallan presidentiksi.
Jollei kukaan ole saanut 2 momentissa säädettyä enemmistöä, toimitetaan uusi vaali ensimmäistä vaalia seuraavana kolmantena sunnuntaina. Uudessa vaalissa ovat ehdokkaina ne kaksi henkilöä, jotka ovat saaneet ensimmäisessä vaalissa suurimmat äänimäärät. Tässä toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentiksi. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.
23 c §
Jos säädetyssä järjestyksessä ilmoitettu ehdokas kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä, presidentin valitsemiseen on niin pian kuin mahdollista ryhdyttävä uudelleen. Samoin on meneteltävä, jos toisessa vaalissa oleva ehdokas kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi ennen kuin vaalitoimitus on päättynyt taikka presidentiksi valittu ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa.
23 d §
Vaalioikeudesta presidentinvaalissa on voimassa, mitä vaalioikeudesta on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.
Lailla säädetään osallistumisesta presidentinvaaliin ennakolta. Tarkemmat säännökset ehdokkaan asettamisesta vaaliin sekä presidentin valitsemisessa noudatettavasta menettelystä annetaan lailla.
23 e §
Presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan maaliskuun 1 päivänä.
Edellä 23 c §:ssä tarkoitetun tapauksen johdosta toimitetussa vaalissa valittu presidentti ryhtyy toimeensa kolmantena päivänä siitä, kun hänen on todettu tulleen valituksi tasavallan presidentiksi.
Presidentin toimikausi päättyy seuraavassa vaalissa valitun presidentin ryhtyessä toimeensa.
24 §
Ryhtyessään toimeensa presidentti antaa eduskunnan edessä seuraavan juhlallisen vakuutuksen:
"Minä N.N., jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani tulen vilpittömästi ja uskollisesti noudattamaan ja voimassa pitämään tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistämään Suomen kansan menestystä."
25 §
Presidentin ollessa estyneenä hoitaa hänen tehtäviään pääministeri ja tämänkin ollessa estyneenä se ministeri, joka, sen mukaan kuin 39 §:ssä säädetään, on pääministerin sijaisena. Jos presidentti kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi, on niin pian kuin mahdollista valittava uusi presidentti. Tämä ryhtyy toimeensa 23 e §:n 2 momentissa säädettynä ajankohtana.
27 §
Presidentin asiana on kutsua eduskunta ylimääräisille valtiopäiville, avata valtiopäivät ja julistaa säännönmukaisen vaalikauden lopussa eduskunnan työ päättyneeksi siltä vaalikaudelta.
Presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta eduskunnan puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä kuultuaan sekä eduskunnan ollessa koolla hajottaa eduskunnan määräämällä uudet vaalit toimitettaviksi.
36 §
Valtioneuvoston jäseniksi kutsuu presidentti, eduskunnan eri ryhmiä kuultuaan, rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa on eduskunnan puhemiestä ja eduskunnan eri ryhmiä kuultava tilanteesta sekä eduskunnan oltava koolla.
36 a §
Valtioneuvoston on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Samoin on meneteltävä valtioneuvoston kokoonpanon merkittävästi muuttuessa.
36 b §
Presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle ja ilman esitettyä pyyntöäkin, jos valtioneuvosto tai sen jäsen ei enää nauti eduskunnan luottamusta. Pääministerin aloitteesta presidentti voi myöntää eron valtioneuvoston jäsenelle muustakin syystä.
Jos valtioneuvoston jäsen valitaan presidentiksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy presidentin toimeen. Tultuaan valituksi presidentiksi valtioneuvoston jäsen ei kuitenkaan saa hoitaa hänelle ministerinä kuuluvia tehtäviä 25 §:n 1 momentissa säädettyä tehtävää lukuun ottamatta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
Jos tasavallan presidentin valitseminen joudutaan suorittamaan ennen kuin 90 päivää on kulunut tämän lain voimaantulosta, on presidentti kuitenkin valittava soveltaen tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.
Tämän lain 23 §:n 2 momenttia sovellettaessa ei oteta lukuun niitä toimikausia, jotka ovat päättyneet ennen lain voimaantuloa.
Hallituksen esitys 232/88
Perustuslakivaliok. miet. 10/89
Suuren valiok. miet. 6/90
Perustuslakivaliok. miet. 4/91
Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOOikeusministeri Hannele Pokka