748/1991

Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain 2 §:n 13 kohdassa mainittuja, sellaisiin ympäristönsuojelua edistäviin investointeihin Itä-Euroopassa, joilla on merkittäviä vaikutuksia Suomen ympäristön tilaan, tarkoitettuja lainoja hyväksytään korkotukilainoiksi (ympäristönsuojelulainoiksi) siten kuin tässä päätöksessä on määrätty.

Ympäristönsuojelulainaa voidaan hakemuksesta myöntää yritykselle tai muulle yhteisölle Suomen kannalta tärkeiden ympäristönsuojelua Itä-Euroopassa edistävien hankkeiden toimeenpanoon.

Ympäristönsuojelulainan hyväksymisen edellytyksenä on, että

Ympäristönsuojelulainoja voidaan hyväksyä hankkeille, jotka edistävät ilmansuojelua, vesiensuojelua ja ongelmajätehuoltoa Suomen lähialueilla ja vaikuttavat merkityksellisesti Suomen ympäristön tilaan.

Lainoja hyväksyttäessä on huomioitava Suomen kansainväliset viennin rahoitusta koskevat sitoumukset.

Ympäristönsuojelulainan enimmäismäärä on 85 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Jos hanketta varten on myönnetty avustusta valtion varoista tai lainaa, josta valtio maksaa korkotukea, ei avustuksen ja lainan yhteismäärä saa ylittää 85 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen toimeenpanemiseksi tarpeelliset koulutus-, tutkimus- ja suunnittelukustannukset sekä kone-, laite- ja tarvikehankinnoista, rakennuksista ja työstä aiheutuvat tarpeelliset kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole maan hankinnasta, tavanomaisen kuljetuskaluston hankinnasta eivätkä hankkeen käytöstä ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset tai muut näihin rinnastettavat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia eivät myöskään ole kohdemaassa kohdemaan omalla valuutalla tehtävistä hankinnoista ja siellä teetettävistä töistä aiheutuvat kustannukset.

Ympäristönsuojelulainahakemus tehdään ympäristöministeriölle ministeriön ohjeiden mukaisesti.

Hakemuksessa on oltava:

Ympäristöministeriö hyväksyy lainan ympäristönsuojelulainaksi.

Ympäristönsuojelulainan hyväksymispäätöksessä on mainittava lainansaaja, lainan myöntävä luottolaitos, lainan määrä, lainan käyttötarkoitus, lainan korko, korkohyvityksen määrä, laina-aika ja lyhennyksistä vapaat vuodet. Hyväksymispäätöksessä on lisäksi mainittava ne seikat, joiden johdosta lainasta perittävä korko ja lainansaajalta perittävä korko voivat muuttua.

Hyväksymispäätös lähetetään tiedoksi valtiokonttoriin ja asianomaiseen luottolaitokseen.

Jos lainaa ei hyväksytä ympäristönsuojelulainaksi, siitä ilmoitetaan kirjallisesti hakijalle.

Luottolaitos päättää lainan myöntämisestä saatuaan ympäristöministeriön hyväksymispäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuuden.

Ympäristönsuojelulainan laina-aika on enintään 15 vuotta.

Lainan nostaminen ja korkohyvitys

Myönnetty ympäristönsuojelulaina voidaan maksaa lainansaajalle yhdessä tai useassa erässä hankkeen edistymisen mukaan.

Ilmoitus lainan myöntämisestä sekä lainan tai sen osan nostamisesta on toimitettava ympäristöministeriöön ja valtiokonttoriin.

Valtiokonttori maksaa ympäristönsuojelulainan korkohyvityksen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitusta varten osoitetusta määrärahasta kaksi kertaa vuodessa asianomaisen luottolaitoksen esittämän laskelman perusteella. Korkohyvitystä ei kuitenkaan makseta ulkomaisen luoton valuuttakurssin muutoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista. Maksamatta jääneestä erääntyneestä lyhennyksestä ei makseta korkohyvitystä erääntymiskuukauden jälkeiseltä ajalta.

Ympäristöministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymispäätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainansaaja on kehoituksesta velvollinen antamaan ympäristöministeriölle ja asianomaiselle luottolaitokselle lainavarojen käytön valvontaan tarpeelliset tiedot.

Korkotukilainaa koskevassa velkakirjassa on mainittava, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin ne on myönnetty tai antanut lainaa hakiessaan olennaiselta osin erheellisen tiedon taikka salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisesta lainasta makseta korkohyvitystä sen jälkeen, kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu. Velkakirjassa on myös mainittava, että lainansaajan on tällöin palautettava Suomen valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio on maksanut lainasta sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi kaksi prosenttia vuotuista sakkokorkoa lainan määrälle sen nostamispäivästä lukien.

Lainan hyväksyneen viranomaisen on 14 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkohyvityksen perimisestä lainansaajalta takaisin sekä sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on viipymättä ilmoitettava valtiokonttoriin ja asianomaiseen luottolaitokseen. Luottolaitoksen tehtävä on periä korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä tilittää viipymättä ne valtiolle.

Lainan hyväksynyt viranomainen voi määrätä korkohyvityksen maksamisen lopetettavaksi, jos hanketta ei panna toimeen asianmukaisesti tai jos ympäristönsuojelulainan avulla hankittuja koneita, laitteita tai rakennuksia ei hoideta tai pidetä kunnossa.

Jos korkohyvityksen maksaminen on 14 §:ssä tai 15 §:n 2 momentissa mainituista syistä lopetettu, asianomaisella luottolaitoksella on oikeus katsoa lainan erääntyvän maksettavaksi heti ilman irtisanomista.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991 ja on voimassa vuoden 1995 loppuun.