663/1991

Annettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1991

Taimiaineistolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Tavoite

Tämän lain tarkoituksena on edistää terveen, hyvälaatuisen ja Suomen kasvuolosuhteisiin sopivan puutarhakasvien taimiaineiston tarjontaa sekä riittävien tietojen antamista puutarhakasvien taimiaineistosta sen ostajille ja muille käyttäjille.

2 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan puutarhakasvien taimiaineiston kauppaan, maahantuontiin ja kauppaa varten tapahtuvaan tuotantoon. Kauppana pidetään taimiaineiston tarjontaa, myyntiä ja välittämistä, ei kuitenkaan vähäistä kauppaa, jota ei harjoiteta ammattimaisesti.

Toimenpiteistä kasvien suojelemiseksi kasvintuhoojilta säädetään kasvinsuojelulaissa (127/81).

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) puutarhakasveilla taimitarhakasveja sekä asetuksella säädettäviä koriste- ja vihanneskasveja;

2) taimitarhakasveilla avomaalle istutettavia hedelmäpuita ja marjakasveja sekä kaksi- ja monivuotisia koristekasveja;

3) taimiaineistolla sipuleita sekä taimia ja muuta kasvien lisäysaineistoa siemeniä ja ruokasipulin istukkaita lukuun ottamatta;

4) lisäysaineistolla emokasveista lisäystarkoitusta varten kerättyjä kasvinosia;

5) lisäyslähteellä lisäysaineiston keräyspaikkaa;

6) viljelymaalla valtiota tai osavaltiota, jossa taimiaineisto on yksinomaan kasvanut, tai, jos kysymys on pistokastaimista, valtiota tai osavaltiota, jossa pistokastaimet on juurrutettu;

7) kasvintuhoojalla eläintä, kasvia, virusta tai muuta eliötä, joka voi aiheuttaa vahinkoa kasveille tai niistä saataville tuotteille; ja

8) viljelmällä yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa kokonaisuutta, jolla viljelyn yhteydessä käytetään samoja koneita, laitteita tai varastotiloja.

2 luku

Taimitarhakasvien taimiaineiston tuotanto

4 §
Viljelmä

Viljelmällä, jolla viljellään tai muuten tuotetaan taikka varastoidaan taimitarhakasvien taimiaineistoa, ei saa esiintyä asetuksella säädettävää määrää enempää kasvintuhoojia. Viljelmällä ei saa viljellä perunaa.

5 §
Yleiset tuotantoehdot

Taimitarhakasvien lisäysaineisto saadaan ottaa vain emokasveista, joissa ei esiinny asetuksella säädettävää määrää enempää kasvintuhoojia ja joiden tiedetään olevan kysymyksessä olevaa lajia tai lajiketta.

Taimitarhakasvien viljely ja muu tuotanto on järjestettävä siten, että taimiaineiston lisäyslähde voidaan tarvittaessa selvittää.

6 §
Tuotanto erityisten tuotantoehtojen mukaan

Sen lisäksi, mitä 5§:ssä säädetään taimiaineiston yleisistä tuotantoehdoista, taimitarhakasvien taimiaineistoa voidaan tuottaa erityisten tuotantoehtojen mukaan luokiteltuna taimiaineistona.

Erityisiä tuotantoehtoja voidaan antaa taimiaineiston ja sen tuotannossa käytettävien emokasvien terveyden, aitouden, hyviksi havaittujen tuotantotapojen ja Suomen kasvuolosuhteisiin sopivuuden toteamisesta. Suomen kasvuolosuhteisiin sopivaksi toteaminen edellyttää, että taimiaineiston tai emokasvien tuotantoon käytettävä lisäysaineisto on otettu Suomen kasvuolosuhteisiin sopivasta taikka riittävän pitkän ajan Suomessa kasvatetusta kasviaineistosta.

Maatilahallitus määrää tarpeen mukaan eri kasvilajien, lajikkeiden ja lajiryhmien erityisistä tuotantoehdoista, tuotantoehtojen mukaisista luokista ja tuotannon valvonnasta. Maatilahallituksen tulee pitää yllä ja julkaista luetteloa taimitarhakasveista, joiden taimiaineistoa voidaan tuottaa erityisten tuotantoehtojen mukaan luokiteltuna taimiaineistona.

3 luku

Taimitarhakasvien taimiaineiston kauppa

7 §
Toimintatilat

Taimitarhakasvien taimiaineiston maahantuontia ja kauppaa harjoittavalla elinkeinonharjoittajalla tulee olla käytettävissään tarkoitukseen sopivat tilat. Tiloille asetettavista vaatimuksista säädetään asetuksella.

Myyntitiloissa ei saa säilyttää sellaista taimitarhakasvien taimiaineistoa, joka ei täytä sille säädettyjä yleisiä laatuvaatimuksia ja mahdollisesti määrättyjä erityisiä laatuvaatimuksia.

8 §
Yleiset laatuvaatimukset

Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän taimitarhakasvien taimiaineiston tulee täyttää yleiset laatuvaatimukset. Taimiaineisto on yleisten laatuvaatimusten mukaista, jos se:

1) ei sisällä asetuksella säädettyä määrää enempää kasvintuhoojia;

2) ei sisällä merkittävässä määrin monivuotisia rikkakasveja tai niiden osia;

3) on kooltaan ja muodoltaan kullekin lajille ja lajikkeelle tyypillistä;

4) on kasvin laji- ja lajikeominaisuuksiin ja kehitysvaiheeseen nähden normaalisti kehittynyttä, vailla liian korkean tai alhaisen lämpötilan tai tuulen aiheuttamia vaurioita sekä juuristoltaan tervettä;

5) ei ole merkittävässä määrin pakkasen vaurioittamaa eikä kasvin myöhempää kehitystä olennaisesti haittaavalla tavalla mekaanisesti vaurioitunutta;

6) on riittävän nestepitoista (normaali nestejännitys); ja

7) normaalioloissa oikein istutettuna ja asianmukaisesti hoidettuna juurtuu ja alkaa kasvaa.

Edellä 1 momentin 2-7 kohdassa säädettyjä laatuvaatimuksia ei sovelleta taimiaineistoon, joka tuodaan maahan jatkokasvatusta tai maahantuojan omaa käyttöä varten.

9 §
Erityiset laatuvaatimukset

Kaupan pidettävän ja muuhun kuin 8§:n 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen maahan tuotavan taimitarhakasvien taimiaineiston tulee 8§:ssä säädettyjen yleisten laatuvaatimusten lisäksi täyttää maatilahallituksen määräämät erityiset laatuvaatimukset.

Erityisiä laatuvaatimuksia voidaan antaa:

1) 8§:n 1 momentin 2-7 kohdassa tarkoitetuista seikoista; ja

2) taimiaineiston koosta, muodosta, kehitysvaiheesta ja pakkaamisesta.

Erityiset laatuvaatimukset voidaan määrätä erikseen:

1) lajiryhmille, lajeille ja lajikkeille;

2) 6§:ssä tarkoitetuille erityisten tuotantoehtojen mukaisille taimiaineiston luokille;

3) taimiaineiston laadun perusteella muutoin erotettaville luokille; ja

4) puutarha-alan elinkeinonharjoittajien välistä ja muuta kauppaa varten.

10 §
Taimiaineistosta annettavat tiedot

Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän taimitarhakasvien taimiaineiston tulee olla lajiltaan, lajikkeeltaan ja, jos se myydään 6§:ssä tarkoitettuna erityisten tuotantoehtojen mukaan luokiteltuna tai 9§:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin laatuluokkiin kuuluvana taimiaineistona, luokitukseltaan oikein nimettyä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu taimiaineisto ei ole tai sen ei tiedetä olevan Suomen kasvuolosuhteisiin sopivaa, maahantuojan ja myyjän on ilmoitettava siitä ostajalle. Maatilahallituksen tulee antaa ja julkaista suosituksia Suomen kasvuolosuhteisiin sopivasta taimitarhakasvien taimiaineistosta.

Asetuksella säädetään, miten 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot, myyjän nimi ja taimiaineiston viljelymaa tai, milloin taimiaineisto on kasvanut useassa eri valtiossa tai osavaltiossa, sen kasvatusmaat on merkittävä taimiaineistoon tai muulla tavoin ilmoitettava maahan tuotaessa ja kaupan eri portaissa. Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että tiettyjen lajien tai lajikkeiden taimiaineistoon on merkittävä tai siitä muulla tavalla ilmoitettava taimiaineiston lisäyslähde.

4 luku

Muiden puutarhakasvien taimiaineiston tuotanto ja kauppa

11 §
Tuotantotilat

Muiden puutarhakasvien kuin taimitarhakasvien taimiaineistoa saadaan tuottaa ja varastoida vain tiloissa, joissa ei esiinny asetuksella säädettävää määrää enempää kasvintuhoojia.

Vihanneskasvien ja koristekasvien taimiaineistoa ei saa samanaikaisesti tuottaa tai varastoida samoissa tiloissa, jos se aiheuttaa vaaraa taimiaineiston terveydelle.

12 §
Tuotantoehdot

Muiden puutarhakasvien lisäysaineisto saadaan ottaa vain emokasveista, joissa ei esiinny asetuksella säädettävää määrää enempää kasvintuhoojia ja joiden tiedetään olevan kysymyksessä olevaa lajia tai lajiketta.

13 §
Laatuvaatimukset

Maahan tuotavan ja kaupan pidettävän muiden puutarhakasvien taimiaineiston tulee täyttää yleiset laatuvaatimukset ja maatilahallituksen tarvittaessa määräämät erityiset laatuvaatimukset. Taimiaineisto on yleisten laatuvaatimusten mukaista, jos se:

1) ei sisällä asetuksella säädettyä määrää enempää kasvintuhoojia; ja

2) täyttää vaatimukset, joista taimitarhakasvien osalta on säädetty 8§:n 1 momentin 3-7 kohdassa.

Erityisiä laatuvaatimuksia voidaan antaa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista seikoista sekä lisäksi seikoista, joista taimitarhakasvien osalta on säädetty 9§:n 2 momentin 2 kohdassa. Erityiset laatuvaatimukset voidaan määrätä erikseen 9 §:n 3 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuille ryhmille.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun taimiaineiston tulee olla lajiltaan ja lajikkeeltaan oikein nimettyä. Asetuksella säädetään, miten nämä ja muut tarpeelliseksi katsottavat tiedot on merkittävä taimiaineistoon tai muulla tavoin ilmoitettava maahan tuotaessa ja kaupan eri portaissa.

5 luku

Valvonta

14 §
Viranomaiset

Puutarhakasvien taimiaineiston tuotannon ja kaupan sekä niiden valvonnan ohjaus kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriön alaisena maatilahallituksen tehtävänä on huolehtia tämän lain täytäntöönpanosta sekä lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnasta.

15 §
Valtuutetut tarkastajat

Maatilahallitus käyttää valvontatehtäviä suorittaessaan apuna tehtävään kirjallisesti valtuuttamiaan tarkastajia. Valtuutetuksi tarkastajaksi voidaan määrätä maatilahallinnon taikka maatalouden tai puutarha-alan neuvontajärjestön palveluksessa oleva tai muu tehtävään sopiva henkilö.

Maatilahallituksen tulee huolehtia, että valtuutetut tarkastajat suorittavat valvontaa varten tarpeellisia tarkastuksia.

16 §
Tarkastusoikeus

Maatilahallituksella ja valtuutetulla tarkastajalla on oikeus tarkastaa puutarhakasveja, taimiaineistoa, viljelmiä, tuotantotiloja, varastointi- ja myyntipaikkoja, elinkeinonharjoittajan kirjanpitoa ja 21§:ssä tarkoitettua tiedostoa sekä ottaa maksutta tarpeellisia näytteitä.

17 §
Tuontitarkastus

Maahan tuotavan puutarhakasvien taimiaineiston jokainen tuontierä on ennen maahantuontia tarkastettava maatilahallituksen määräämissä tuontipaikoissa. Maatilahallitus voi yksittäistapauksessa antamallaan luvalla sallia tarkastamattoman tuontierän maahantuonnin. Tarkastamaton tuontierä on kuljetettava maatilahallituksen antamien määräysten mukaisesti ja sen määräämään paikkaan tarkastusta varten.

Tuontitarkastus suoritetaan maahantuojan ilmoitettua tuontierästä maatilahallitukselle tai valtuutetulle tarkastajalle. Jos taimiaineisto tuodaan maahan 8§:n 2 momentin mukaista tarkoitusta varten, tällaista taimiaineistoa koskevien 8§:n 2 momentissa ja 9§:n 1 momentissa tarkoitettujen lievempien laatuvaatimusten soveltamisen edellytyksenä on, että tästä maahantuonnin tarkoituksesta on mainittu ilmoituksessa. Ilmoituksen sisällöstä ja tekemisestä säädetään tarkemmin asetuksella.

Tuontitarkastus suoritetaan tutkimalla tuontierä tai muulla sopivalla tavalla. Tuontierä, jonka maahantuontia ei 24§:n nojalla kielletä tai jota koskeva kielto on peruutettu tai rauennut, on hyväksyttävä maahan tuotavaksi. Maahantuonti voidaan hyväksyä vientimaassa suoritetun tarkastuksen perusteella, jos tällaisesta menettelystä on sovittu vientimaan ja Suomen asianomaisten viranomaisten kesken.

Tuontierä on säilytettävä tuontipaikassa tullin valvonnassa siihen saakka, kun maatilahallitus 1 tai 3 momentin taikka valtuutettu tarkastaja 3 momentin nojalla on hyväksynyt maahantuonnin.

18 §
Vientitarkastus

Puutarhakasvien taimiaineistoa voidaan Suomessa tarkastaa maasta vientiä varten maastaviejän pyynnöstä. Vientitarkastus on pyynnöstä suoritettava aina, jos Suomessa suoritettavan vientitarkastuksen hyväksymisestä tuontimaassa on sovittu Suomen ja tuontimaan asianomaisten viranomaisten kesken.

19 §
Tietojenantovelvollisuus

Elinkeinonharjoittajan on vaadittaessa annettava maatilahallitukselle ja valtuutetulle tarkastajalle kaikki valvontaa ja tarkastuksen suorittamista varten tarvittavat tiedot.

Maatilahallitus voi tarvittaessa velvoittaa jokaisen antamaan tämän lain mukaista valvontaa varten tarpeellisia tietoja, jotka ilmenevät hänen hallussaan olevista asiakirjoista. Tietojenantovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista asiaa, josta on oikeus kieltäytyä todistamasta muutoin kuin sillä perusteella, että liike- tai ammattisalaisuus tulisi ilmaistuksi.

20 §
Ilmoitusvelvollisuus

Tässä laissa tarkoitettua puutarhakasvien taimiaineiston tuotantoa, kauppaa tai maahantuontia harjoittavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä maatilahallitukselle kirjallinen ilmoitus elinkeinotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta ja elinkeinotoiminnassa tapahtuneista muutoksista. Maatilahallitus pitää elinkeinonharjoittajista valvontaa varten rekisteriä.

Elinkeinonharjoittajan ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä säädetään tarkemmin asetuksella. Asetuksella voidaan myös valtuuttaa maatilahallitus antamaan tarkempia määräyksiä ilmoitusta tehtäessä noudatettavasta menettelystä.

21 §
Taimiaineistotiedosto

Elinkeinonharjoittaja on velvollinen ylläpitämään tässä laissa tarkoitetusta toiminnastaan tiedostoa, josta tarvittaessa voidaan vaikeuksitta selvittää valvontaa varten tarpeelliset tiedot taimitarhakasvien taimiaineiston lisäyslähteistä, puutarhakasvien taimiaineiston ostoista, myynneistä ja säilytyspaikoista. Tarkemmat säännökset tiedoston sisällöstä ja järjestämisestä annetaan asetuksella.

22 §
Tarkastusmaksut ja palkkiot

Tämän lain mukaisista tarkastuksista peritään valtiolle maksuja, joiden suuruus vahvistetaan asetuksella valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

Maatilahallituksen valtuuttamille tarkastajille voidaan suorittaa tarkastuksista palkkiota ja kustannusten korvausta. Palkkioiden ja korvausten suorittamisesta ja suuruudesta määrää maa- ja metsätalousministeriö.

23 §
Salassapitovelvollisuus

Henkilö, joka on tässä laissa säädettyä tehtävää suorittaessaan saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta tai taloudellisesta asemasta, ei saa niitä paljastaa, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, tähän suostu.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei estä tietojen antamista:

1) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämistä varten;

2) 14§:ssä tarkoitetuille viranomaisille tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten; ja

3) muutoksenhakua tutkivalle viranomaiselle tämän lain mukaisessa asiassa.

6 luku

Pakkokeinot ja seuraamukset

24 §
Kielto

Maatilahallitus voi kieltää puutarhakasvien taimiaineiston tietyn erän maahantuonnin tai kaupan, jos taimiaineisto ei täytä sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja laatuvaatimuksia.

Maatilahallitus voi myös kieltää viljelmän taikka rakennuksen tai muun tilan käyttämisen puutarhakasvien taimiaineiston viljelyyn, muuhun tuotantoon tai varastointiin, jos viljelmä, rakennus tai muu tila ei täytä sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä asetettuja vaatimuksia.

Valtuutettu tarkastaja voi määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon väliaikaisena. Tarkastajan on annettava kiellosta kirjallinen päätös ja huolehdittava sen antamisesta tiedoksi asianosaisille. Väliaikainen kielto on lähetettävä tai muutoin toimitettava maatilahallituksen käsiteltäväksi kolmen päivän kuluessa sen antamisesta uhalla, että kielto muutoin raukeaa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kielto on annettava määräaikaisena, jos kiellon perusteena oleva puutteellisuus on mahdollista poistaa. Kielto on viipymättä peruutettava, jos kiellon perusteena ollut puutteellisuus on poistettu tai jos sillä ei enää kiellon määräämisen kannalta ole merkitystä.

25 §
Taimiaineiston maastavientimääräys

Maatilahallitus voi määrätä, että taimiaineisto, jonka maahantuonti on 24§:n nojalla kielletty, on määräajassa kuljetettava pois maasta. Kuljetuksessa on noudatettava maatilahallituksen antamia määräyksiä.

26 §
Taimiaineiston hävittäminen

Maatilahallitus voi määrätä hävitettäväksi taimiaineiston, jonka kauppa tai maahantuonti on 24§:n nojalla kielletty. Hävittäminen on suoritettava maatilahallituksen antamien määräysten mukaisesti.

Hävittämismääräys on annettava uhalla, että määräyksen mukaisesti suorittamatta jäänyt hävittäminen teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Teettäen suoritetun hävittämisen kustannukset maksetaan valtion varoista ja peritään laiminlyöjältä noudattaen mitä verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

27 §
Uhkasakko

Maatilahallitus voi asettaa 24§:ssä tarkoitetun kiellon, 19§:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden sekä 17§:n 1 momentissa ja 25§:ssä tarkoitetun kuljetusmääräysten noudattamista koskevan velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon. Maatilahallitus päättää myös uhkasakon määräämisestä maksettavaksi.

28 §
Virka-apu

Poliisi-, tulli- ja paloviranomaisten tulee maatilahallituksen tai valtuutetun tarkastajan pyynnöstä antaa virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnassa.

29 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus virkamiehen ja julkisyhteisön työntekijän salassapitovelvollisuuden rikkomisesta säädetään rikoslain 40 luvun 5§:ssä.

30 §
Rangaistussäännös

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö 10§:ssä tai 13§:n 3 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisen, 20§:ssä tarkoitetun ilmoituksen tekemisen tai 21§:ssä tarkoitetun tiedoston ylläpitämisen, on tuomittava, jollei siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, taimiaineistolain säännösten rikkomisesta sakkoon.

Edellä 14§:ssä tarkoitettujen viranomaisten puolesta maatilahallitus tekee ilmoituksen tämän pykälän 1 momentissa tarkoitetun rikkomuksen saattamiseksi syyteharkintaan. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä sellaisesta rikkomuksesta, jota on kokonaisuutena pidettävä ilmeisen vähäisenä.

7 luku

Erinäiset säännökset

31 §
Määräysten valmistelu

Maatilahallituksen tulee valmistellessaan 6§:n 3 momentissa, 9§:n 1 momentissa, 13§:n 1 momentissa ja 20§:n 2 momentissa tarkoitettuja määräyksiä kuulla asiasta puutarhakasvien taimiaineiston tuottajien, kaupan, ostajien ja tutkimuksen edustajia.

32 §
Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla annettuun maatilahallituksen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta noudattaen mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei kuitenkaan saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Tämän lain 24§:n 1 momentin nojalla annettua päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus muutoksenhakua käsitellessään kiellä täytäntöönpanoa tai määrää sitä keskeytettäväksi.

33 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

34 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992. Lailla kumotaan eräiden taimitarhatuotteiden viljelemisen ja kaupan valvonnasta 8 päivänä huhtikuuta 1960 annettu laki (190/60) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

35 §
Siirtymäsäännökset

Elinkeinonharjoittaja, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa toimintaansa eräiden taimitarhatuotteiden viljelemisen ja kaupan valvonnasta annetun asetuksen (357/60) 1§:ssä tarkoitettuna rekisteröitynä taimitarhana, rekisteröitynä taimikauppaliikkeenä tai rekisteröitynä välittäjänä, saa harjoittaa tässä laissa tarkoitettua puutarhakasvien taimiaineiston tuotantoa, maahantuontia ja kauppaa tekemättä lain 20§:ssä tarkoitettua ilmoitusta elinkeinotoiminnan aloittamisesta.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun, tämän lain voimaan tullessa laissa tarkoitettua toimintaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä 20§:n mukainen ilmoitus elinkeinotoiminnan aloittamisesta yhden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Hallituksen esitys 254/90
Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 26/90
Suuren valiok. miet. 305/90

Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T.Pohjala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.