531/1991

Edellä 3§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lainan takaisinmaksuaikaan kunnan viranomainen voi myöntää pidennystä ja lyhennysmaksujen tai korkojen taikka molempien suorittamisen lykkäystä enintään viisi vuotta, kuitenkin niin että laina tulee kokonaan maksetuksi takaisin 6§:n 1 momentissa säädetyn laina-ajan kuluessa. Siltä ajalta, jonka osalta on myönnetty lykkäystä koron maksamisessa, ei peritä korkoa.

Sinä aikana, jona asuntoa käytetään 4§:ssä tarkoitetun mustalaisväestöön kuuluvan henkilön asuntona, ei kunnan 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu laina tai 2 kohdassa tarkoitettu, kunnan vastattavaksi siirtynyt laina eräänny maksettavaksi, jollei 12§:n 1 momentin säännöksistä muuta johdu. Laina katsotaan takaisin maksetuksi sitä aikaa vastaavalta osalta, jolloin asuntoa on käytetty 4§:ssä tarkoitetun mustalaisväestöön kuuluvan henkilön asuntona. Milloin asuntoa ennen laina-ajan päättymistä ryhdytään käyttämään muun kuin 4§:ssä tarkoitetun mustalaisväestöön kuuluvan henkilön asuntona, lainan jäljellä oleva määrä erääntyy maksettavaksi lainaehtojen mukaisesti.

Kunnan tulee käyttää erityisasuntolainoitettua asuntoa mustalaisväestöön kuuluvien henkilöiden asuntona. Jos asuntoa ei tarvita 3 ja 4§:ssä tarkoitettujen henkilöiden asunnoksi, kunta voi käyttää kyseistä asuntoa asuntotuotantolain 5§:n mukaiset edellytykset täyttävän henkilön asuntona.

Erityisasuntolainaa saaneen henkilön ja sen, jolle erityisasuntolaina on siirretty, on käytettävä asuntoa omana ja perheensä asuntona, jollei kunnan viranomainen erityisestä syystä anna lupaa vuokrata asuntoa muun henkilön asunnoksi. Jos kunta on lunastanut tässä momentissa tarkoitetun asunnon, on siihen kuitenkin sovellettava, mitä 1 momentissa säädetään.

Jos erityisasuntolainan saanut henkilö tai se, jolle erityisasuntolaina on siirretty, tahtoo ryhtyä käyttämään erityisasuntolainoitettua asuntoa pysyvästi muuhun tarkoitukseen kuin asunnokseen tai luovuttaa asunnon tai sen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistusoikeuden jollekulle muulle kuin aviopuolisolleen, suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevalle sukulaiselleen, veljelleen tai sisarelleen tai kunnan nimeämälle 3 ja 4§:ssä tarkoitetulle henkilölle, on hänen tarjottava asunto kunnan lunastettavaksi. Kunnalla on oikeus kolmen kuukauden kuluessa tarjouksen saatuaan päättää lunastaa asunto.

Osakkeiden lunastushinta on osakkeiden hankintahinta tarkistettuna rakennuskustannusindeksin muutosta vastaavasti ja vähennettynä kohtuullisin arvonvähennyksin. Lunastushinnassa otetaan huomioon lisäyksenä yhtiöosuuden mukainen osuus osakkeiden hankinnan jälkeen kiinteistössä suoritetuista parannuksista tai muista varallisuuden lisäyksistä sekä vähennyksenä vastaava osuus yhtiön veloista. Lunastushintaan lisätään kohtuullinen korvaus osakkeenomistajan kustannuksella huoneistoon ehkä tehdyistä parannuksista ja siitä vähennetään niiden kustannusten osuus, jotka ovat tarpeen huoneiston saattamiseksi siihen kuntoon, jossa se oli omistajan siihen muuttaessa, ottamatta kuitenkaan lukuun huoneiston luonnollista kulumista. Yhtiön hallituksen tulee antaa kunnalle lunastushinnan määräämistä varten tarpeelliset tiedot. Omakotitalon lunastushinta määrätään noudattaen soveltuvin osin mitä edellä on säädetty osakkeiden lunastushinnan määräämisestä. Rakennuskustannusindeksin muutosta ja arvonvähennystä laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös ne korjauskustannukset, joihin on myönnetty lainaa tämän lain mukaan. Tarkemmat säännökset lunastushinnan määräämisestä annetaan asetuksella.

Kunta voi luovuttaa lunastusoikeuden nojalla saamansa omaisuuden 4§:n mukaiset edellytykset täyttävälle henkilölle tai, milloin tämä ei ole mahdollista, asuntotuotantolain 5§:n mukaiset edellytykset täyttävälle henkilölle. Luovutushintaan saadaan tällöin lukea lunastushinnan lisäksi sille kuuden prosentin vuotuinen korko sekä lunastamisesta ja ennen luovuttamista edellä mainitun kuuden kuukauden aikana omaisuudesta kunnalle aiheutuneet suoranaiset kustannukset vähennettyinä omaisuudesta saaduilla tuloilla.

Kunnan luovuttaessa 9 a§:n 1 momentissa tarkoitetun omaisuuden samoin kuin silloin, kun omistaja luovuttaa erityisasuntolainoitetun omaisuuden, voi kunta siirtää erityisasuntolainan luovutuksensaajan vastattavaksi, jos luovutuksensaaja on 3 ja 4§:ssä tarkoitettu henkilö. Milloin luovutuksensaaja on asuntotuotantolain 5§:n mukaiset edellytykset täyttävä henkilö, voi kunta siirtää erityisasuntolainan hänen vastattavakseen tarkistettuna määrältään ja ehdoiltaan sellaiseksi, että se tulee vastaamaan asuntotuotantolain mukaista lainaa. Mitä tässä momentissa on säädetty, on noudatettava myös, milloin omaisuus siirtyy perintönä tai testamentilla taikka avio-oikeuden nojalla.

Edellä 9§:ssä säädetyt kuntien erityisasuntolainoitettuja asuntoja koskevat rajoitukset ovat voimassa 30 vuotta erityisasuntolainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien siinäkin tapauksessa, että asuntolaina on ennen laina-ajan päättymistä maksettu takaisin tai määrätty tai irtisanottu takaisin maksettavaksi. Mitä tässä momentissa on säädetty, sovelletaan kunnalle lunastusoikeuden nojalla tulleeseen omaisuuteen jäljellä olevan laina-ajan.

Edellä 3§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen lainojen osalta velvollisuus tarjota omaisuus lunastettavaksi ja kunnan lunastusoikeus ovat voimassa kunnes lainat on maksettu kokonaan takaisin.

Edellä 3§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lainan myöntämisestä ja siitä johtuvasta velvollisuudesta tarjota asunto kunnan lunastettavaksi sekä kunnan lunastusoikeudesta ja lunastusoikeuden sivuuttamisen seuraamuksista on tehtävä merkintä, milloin kysymyksessä on omakotitalo, kiinnitysrekisteriin, ja milloin kysymyksessä on asunto-osakeyhtiön omistamassa talossa oleva asuinhuoneisto, huoneiston hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin. Merkintä on poistettava rajoitusten lakattua olemasta voimassa.

Asuntohallitus voi erityisestä syystä, milloin erityisasuntolaina on kokonaan maksettu takaisin, hakemuksesta myöntää asettamillaan ehdoilla osaksi tai kokonaan vapautuksen siitä, mitä 1 momentissa säädetään.

Kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimus kunnanhallituksen tai 14§:ssä tarkoitetun lautakunnan päätöksestä tehdään päätöksen tehneelle viranomaiselle. Muun toimielimen, luottamushenkilön tai viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnanhallitukselle tai 14§:ssä tarkoitetulle lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä.

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asuntohallitukselle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Valitus voidaan toimittaa myös päätöksen tehneelle kunnan viranomaiselle, jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se viipymättä asuntohallitukselle.

Kunnan viranomaisen päätös voidaan toimittaa asianomaiselle tiedoksi postitse. Tiedoksisaannin katsotaan tällöin tapahtuneen, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös asianomaisen ilmoittamalla osoitteella on annettu postin kuljetettavaksi. Muutoin on noudatettava, mitä tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään.

Kunnan viranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, jollei muutoksen hakeminen päätökseen käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanoa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976 ja on voimassa vuoden 1981 loppuun, minkä jälkeen lakia kuitenkin sovelletaan sen nojalla myönnettyihin lainoihin, kunnes laina on kokonaan maksettu takaisin ja erityisasuntolainoitettuihin asuntoihin 9 e§:ssä säädetyn ajan.