530/1991

Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1991

Laki vuosilomalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä maaliskuuta 1973 annetun vuosilomalain (272/73) 4§:n 1 momentti, 6§:n 1 momentti, 7§:n 2 momentti, 16§:n 2 momentti ja 18§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 4§:n 1 momentti ja 7§:n 2 momentti 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa laissa (233/78) ja 16§:n 2 momentti 21 päivänä maaliskuuta 1986 annetussa laissa (227/86), sekä

lisätään lakiin uusi 4 a§, 6§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, ja lakiin uusi 6 a§ seuraavasti:

4 §
Lomakausi

Lomakausi on toukokuun 2 päivän ja syyskuun 30 päivän välinen aika, nämä päivät mukaan luettuina. Vuosiloma annetaan kesälomana lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Kuitenkin se osa vuosittain ansaitusta lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan työnantajan määräämänä aikana lomakauden jälkeen ennen seuraavan vuoden lomakauden alkua talvilomana. Ilman työntekijän suostumusta ei työnantaja saa kuitenkaan määrätä lomaa tai sen osaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Ennen loman määräämistä on työnantajan varattava työntekijälle tai tämän edustajalle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.


4 a §
Vuosiloman säästäminen

Sen estämättä, mitä 4§:ssä säädetään, työntekijällä on muutoin kuin talviloman osalta oikeus säästää 18 päivää ylittävä osa vuosittaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana, jos tähän ei ole painavaa estettä. Tällainen este voi olla vain säästämisestä työnantajalle tai liikkeen, laitoksen taikka viraston toiminnalle työpaikan koko ja käytetty tuotanto- ja palvelutekniikka huomioon ottaen aiheutuva merkittävä haitta.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä on neuvoteltava työnantajan kanssa viimeistään silloin, kun työnantaja 4§:n mukaisesti varaa työntekijälle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Määrättäessä 1 momentin mukaista oikeutta säästövapaaseen on talvilomapäivät vähennettävä loman kokonaismäärästä.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai -vuosina työnantajan ja työntekijän tarkemmin sopimina ajankohtina. Jollei säästövapaan ajankohdasta voida sopia, on työntekijän ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää.

Jos palkka on sovittu viikkoa lyhyemmältä ajalta tai urakkapalkkana, säästövapaan ajalta tämä palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja lomapalkasta muutoin säästövapaan aikana on vastaavasti voimassa mitä 5§:n 2 ja 3 momentissa sekä 7 ja 8§:ssä säädetään. Työsuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan kuin 10§:ssä säädetään. Työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi hänellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 10§:ssä säädetään. Korvausta laskettaessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä tässä on sanottu palkan määräytymisestä säästövapaan ajalta.

6 §
Työsuhteen jatkuminen
Työsuhteen ei katsota keskeytyneen yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisen johdosta.

Työsuhde ei myöskään keskeydy siitä syystä, että työntekijä on välittömästi siirtynyt sellaisen yrityksen palvelukseen, jossa aikaisemmalla työnantajalla on määräysvalta. Aikaisemmalla työnantajalla katsotaan olevan määräysvalta myös silloin, kun henkilöllä on osuus kummassakin yrityksessä ja hänellä yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräysvalta niissä molemmissa.


6 a §
Työnantajan konkurssi

Jos työnantaja asetetaan konkurssiin, työntekijän asettamispäivään mennessä kertynyt lomapalkka tai lomakorvaus erääntyy asettamispäivänä maksettavaksi muussa kuin 6§:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

7 §
Vuosilomapalkka

Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle työntekijälle on maksettava vuosilomapalkka, joka saadaan kertomalla hänen keskimääräinen päiväpalkkansa 3§:n mukaisten lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella.

Lomapäivien lukumäärä Kerroin
2 1,8
3 2,7
4 3,6
5 4,5
6 5,4
7 6,3
8 7,2
9 8,1
10 9,0
11 9,9
12 10,8
13 11,8
14 12,7
15 13,6
16 14,5
17 15,5
18 16,4
19 17,4
20 18,3
21 19,3
22 20,3
23 21,3
24 22,2
25 23,2
26 24,1
27 25,0
28 25,9
29 26,9
30 27,8

Jos lomapäivien lukumäärä on suurempi kuin 30, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 lomapäivää kohden.


16 §
Säännösten ehdottomuus

Työnantajain ja työntekijäin yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on kuitenkin oikeus sopia talviloman sisällyttämisestä muuhun keskenään sopimaansa työajan lyhennykseen samoin kuin lomakaudesta, vuosiloman pituudesta sen määräytyessä 3§:n 3 momentin toisen virkkeen mukaisesti, säästövapaasta, vuosiloman jakamisesta sekä vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskemisesta ja maksamisesta toisinkin kuin edellä tässä laissa säädetään. Työehtosopimuksen tällaisia määräyksiä saa sopimukseen sidottu työnantaja soveltaa niihinkin työntekijöihin, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja, mutta joiden työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Milloin työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen sanotunlaisia määräyksiä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon asti niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa.


18 §
Kirjanpitovelvollisuus

Jokaisessa työpaikassa, jossa työaikaa koskevien säännösten noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille, on työnantajan pidettävä työntekijäin vuosilomista, säästövapaista ja heille maksetuista vuosilomapalkoista sekä lomakorvauksista sellaista kirjanpitoa, josta voidaan todeta lomien ajankohdat ja palkkojen sekä korvausten suuruus samoin kuin ne perusteet, joiden nojalla loman pituudet sekä palkkojen ja korvausten suuruus on määrätty.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.

Tämän lain 4§:n 1 momenttia ja 4 a§:ää sovelletaan kuitenkin jo 31 päivänä maaliskuuta 1991 päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaittuun vuosilomaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan tehdä 16§:ssä tarkoitettuja sopimuksia säästövapaasta.

Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1991

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Tuulikki Hämäläinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.