466/1991

Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1991

Laki eläkesäätiölain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 2 päivänä joulukuuta 1955 annetun eläkesäätiölain (469/55) 28§,

muutetaan 4§:n 2 ja 4 momentti, 7§:n 1 momentti ja 26§,

näistä 7§:n 1 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänä elokuuta 1973 annetussa laissa (663/73), sekä

lisätään 4§:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja muutettu 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, ja lakiin uusi 2 a luku sekä uusi 26 a ja 26 b§ seuraavasti:

2 luku

Eläkesäätiön omaisuus ja tilinpäätös

4 §

Säätiöllä on oikeus vakuutta vastaan antaa varojaan velaksi työnantajalle, jonka on suoritettava tästä ja myös muulla perusteella syntyneestä velastaan säätiölle vähintään sen suuruinen korko, jota käytetään 7§:ssä tarkoitetun eläkevastuun laskemisessa.

Työntekijäin eläkelain mukaiseen toimintaan liittyvien sijoitusten ja saamisten vakuuksia koskevista järjestelyistä säädetään mainitun lain 13§:ssä.


Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valta myöntää hakemuksesta poikkeuksia 4 momentin säännöksistä.

7 §

Eläkesäätiön taseeseen on vastattavien puolelle merkittävä sosiaali- ja terveysministeriön antamien määräysten mukaisesti laskettava säätiön eläkevastuun se määrä, joka johtuu:

1) ennen tilinpäätöshetkeä alkaneista eläkkeistä ja muista eduista; ja

2) vastaisista eläkkeistä ja muista eduista siltä osin kuin vastuun on katsottava kuuluvan säätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijäin ennen tilinpäätöshetkeä suorittamaan palvelukseen.


2 aluku

Eläkesäätiön vapaaehtoiset lisäedut ja niiden kattaminen

7 a §

Eläkesäätiön vapaaehtoisilla lisäeduilla tarkoitetaan tässä luvussa säätiön sääntöjen mukaista muuta kuin työntekijäin eläkelain vähimmäisehdot täyttävää eläketurvaa. Työntekijäin eläkelain 11§:n mukaisesti rekisteröityjä vapaaehtoisia lisäetuja ei katsota tämän luvun mukaisiksi vapaaehtoisiksi lisäeduiksi.

7 b §

Eläkesäätiön on vapaaehtoisten lisäetujen osalta katettava vähintään 75 prosenttia siitä eläkevastuusta, joka aiheutuu jo eläkkeellä olevien henkilöiden alkaneista ja vastaisista eläkkeistä, heidän edunsaajiensa vastaisista eläkkeistä ja muista eduista.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun katteen tulee olla:

1) obligaatioita ja muita velkasitoumuksia, jotka on antanut tai taannut Suomen valtio, kunta tai kuntainliitto;

2) obligaatioita, jotka kuuluvat suomalaisen hypoteekkiyhdistyksen tai pankkilaitoksen ottamaan obligaatiolainaan;

3) saamistodistuksia, joista vastaa suomalainen pankkilaitos;

4) velkasitoumuksia, joiden vakuudeksi on voimassa kiinnitys Suomessa olevaan kiinteään omaisuuteen tai toisen maalla olevaan laitokseen ja vuokraoikeuteen itse maahan, kuitenkin vain ehdolla, että säätiön saaminen sekä ne saamiset, joilla on sama tai parempi etuoikeus, eivät yhteensä ole suuremmat kuin 70 prosenttia tai, jos on kysymys sellaisen yrityksen omaisuudesta, jossa säätiöllä on ehdoton määräämisvalta, 85 prosenttia siitä arvosta, jonka kiinnitetyllä omaisuudella pätevän ammattimiehen arvion perusteella voidaan katsoa olevan;

5) Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta, kuitenkin niin, että luetteloon otettu omaisuuden arvo sekä ne saamiset, joiden vakuutena on kiinnitys tähän omaisuuteen, eivät yhteensä ole suuremmat kuin 85 prosenttia 4 kohdassa mainituin tavoin määrättävästä omaisuuden arvosta;

6) sitoumuksia tai saamisia, joiden vakuudeksi suomalainen vakuutuksenantaja, sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä ulkomainen vakuutuksenantaja tai eläketurvakeskus on myöntänyt luottovakuutuksen tai suomalainen pankkilaitos taikka sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymä ulkomainen pankkilaitos on antanut pankkitakauksen;

7) muita arvopapereita ja sitoumuksia, jotka niiden laatuun ja varmuuteen nähden voidaan rinnastaa 1-4 kohdassa mainittuihin ja jotka sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy;

8) edellä 6 kohdassa tarkoitetun vakuutuksenantajan tai eläketurvakeskuksen myöntämä luottovakuutus tai pankin antama takaus eläkevastuuseen liittyvän vastuuvajauksen täyttämisen vakuudeksi.

Säätiön on luetteloitava 1 momentissa tarkoitettu kate. Luetteloituun katteeseen sisältyvät arvopaperit ja sitoumukset on säilytettävä erillään säätiön muusta omaisuudesta.

Mitä 1 momentissa on säädetty eläkesäätiön vapaaehtoisten lisäetujen kattamisesta, on sovellettava 33§:ssä tarkoitetun eläkesäätiön osalta työnantajakohtaisesti.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksia 1 momentin säännöksistä.

7 c §

Mikäli tilinpäätöksessä tai muuten on todettu, että eläkesäätiö ei täytä 7 b§:ssä säädettyjä vaatimuksia, säätiön on täytettävä nämä vaatimukset viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jollei sosiaali- ja terveysministeriö myönnä pitempää määräaikaa. Muussa tapauksessa 7 a§:n mukaisia eläkkeitä ja muita etuja on vähennettävä 18§:n mukaisessa järjestyksessä.

7 luku

Eläkesäätiön toiminnan valvonta

26 §

Jos eläkesäätiö ei noudata lakia, sääntöjään tai sosiaali- ja terveysministeriön antamia määräyksiä, ministeriön tulee kehottaa säätiötä korjaamaan asia määräajassa, joka ilman pakottavia syitä ei saa olla kuutta kuukautta pitempi.

Ministeriöllä on oikeus kieltää säätiön hallituksen tai muun hallintoelimen 1 momentissa mainittua asiaa koskevan päätöksen toimeenpano. Jos päätös on jo pantu täytäntöön, ministeriö voi velvoittaa säätiön ryhtymään toimenpiteisiin oikaisun aikaansaamiseksi.

Edellä tässä pykälässä mainitun kehotuksen tai kiellon tehosteeksi ministeriö voi asettaa uhkasakon. Päätökseen, jolla uhkasakko on asetettu, ei voida hakea muutosta valittamalla. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi Uudenmaan lääninhallitus.

26 a §

Jollei 26§:ssä mainittua kehotusta tai kieltoa noudateta tai jos säätiön hallitus ei muuten hoida tehtäviään taikka säätiöllä ei ole hallitusta, ministeriö voi asettaa yhden tai useamman toimitsijan hoitamaan säätiön asioita, kunnes asia on korjattu.

Edellä 26§:ssä sekä tässä pykälässä tarkoitettu ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön valituksesta huolimatta.

26 b §

Jos hallitus tai muu hallintoelin on 10§:ssä mainitulla tavalla tuottanut säätiölle vahinkoa, voi sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyä sellaiseen toimenpiteeseen, että virallinen syyttäjä määrätään tuomioistuimessa tekemään asiasta aiheutuva vahingonkorvaus- ja rangaistusvaatimus. Hallitus tai muu hallintoelin voidaan tällöin myösvelvoittaa täyttämään, mitä se on laiminlyönyt.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhti>kuuta 1991.

Tämän lain 4§:n 2 momentissa tarkoitettu vakuus on asetettava lainoille, jotka eläkesäätiö antaa lain voimaantulon jälkeen.

Säätiön on täytettävä 7 b§:n mukaiset vaatimukset yhdeksän vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta siten, että ensimmäisen kalenterivuoden lopussa on täytetty vähintään yksi yhdeksäsosa, toisen kalenterivuoden lopussa vähintään kaksi yhdeksäsosaa javastaavasti seuraavien kalenterivuosien lopussa lain voimaantulosta kuluneiden vuosien osoittama yhdeksäsosa kattamisvaatimuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia tämän momentin säännöksistä.

Mikäli eläkesäätiön säännöissä on määräyksiä, joiden mukaan muillakin 7 a§:ssä tarkoitettuihin vapaaehtoisiin lisäetuihin oikeutetuilla henkilöillä on sama tai parempi etuoikeus säätiön varoihin säätiötä purettaessa kuin 7 b§:ssä tarkoitetuilla henkilöillä, sääntöjä on vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta muutettava siten, että 7 a§:ssä tarkoitetuista vapaaehtoisista lisäeduista aiheutuvaa eläkevastuuta kattava omaisuus on käytettävä ensisijaisesti 7 b§:ssä tarkoitettujen henkilöiden eläkkeiden ja muiden etujen turvaamiseen.

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1991

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sosiaali- ja terveysministeri
Mauri Miettinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.