161/1991
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
Asetus terveydenhuolto-oppilaitoksista annetun asetuksen muuttamisesta
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
kumotaan terveydenhuolto-oppilaitoksista 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun asetuksen (501/87) 1§:n 3 momentti, 7§:n 3 momentti, 15§:n 2 momentti, 26§:n 4 momentti, 34§:n 6 momentti, 40§:n 2 momentti, 41§:n 3 momentti, 45§:n 3 momentti, 51§:n 2 momentti ja 53§,
näistä 34§:n 6 momentti sellaisena kuin se on 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa asetuksessa (690/89), sekä
muutetaan 3§:n 4 momentti, 5§:n 1 momentti, 6§, 9§:n 1 momentti, 10§, 11§:n 1 ja 3 momentti, 13§, 14§:n 3 momentti, 20§, 23§:n 3 momentti, 24§:n 1 ja 2 momentti, 29§:n 4 momentti, 31§, 34§:n 1 momentti, 35§:n 1 ja 2 sekä 5 ja 6 momentti, 37§:n 6 kohta, 42§:n 1 ja 3 momentti, 44§, 49§:n 1 momentti, 51§:n 1 momentin 2 kohta ja 52§,
sellaisina kuin niistä ovat 6 ja 10§ osittain muutettuina 15 päivänä kesäkuuta 1990 annetulla asetuksella (577/90), 24§:n 1 momentti 24 päivänä heinäkuuta 1987 annetussa asetuksessa (690/87), 35§:n 5 ja 6 momentti ja 52§ 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetussa asetuksessa (556/88) ja 49§:n 1 momentti mainitussa 14 päivänä heinäkuuta 1989 annetussa asetuksessa, seuraavasti:
3§
Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen pysyvästä muuttamisesta päättää lääninhallitus.
5§
Valtion ja yksityisen terveydenhuolto-oppilaitoksen ylläpitäjä valitsee johtokuntaan vähintään viisi jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ylläpitäjä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
6§
Johtokunnan tehtävänä on:
1) seurata alan kehitystä ja oppilaitoksesta valmistuvien työhön sijoittumista;
2) laatia oppilaitoksen tulo- ja menoarvioehdotus;
3) päättää oppilaitoksen työjärjestyksestä, opetusryhmien muodostamisen perusteista ja opettajien työnjaosta, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty rehtorin tehtäväksi;
4) hyväksyä oppilaitoksen ja oppilasasuntolan järjestyssäännöt;
5) ottaa kunnallisen ja yksityisen oppilaitoksen henkilökunta sekä myöntää heille vapautusta virasta, toimesta tai tehtävästä ja ero, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty; sekä
6) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat johtokunnalle.
9§
Opettajakunnan tehtävänä on:
1) päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista;
2) edistää opettajien yhteistoimintaa; sekä
3) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat opettajakunnalle.
10§
Rehtorin tehtävänä on:
1) valmistella opettajia kuultuaan oppilaitoksen työjärjestys, opetusryhmien muodostaminen ja opettajien työnjako;
2) edistää yhteistyössä opettajien kanssa opiskelijoiden työhön sijoittumista;
3) määrätä toimisto- ja muun henkilökunnan tehtävät, jollei sitä ole johtosäännössä määrätty muun viran tai toimen haltijan tehtäväksi;
4) esitellä asiat johtokunnan kokouksessa, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty;
5) panna täytäntöön johtokunnan ja opettajakunnan päätökset; sekä
6) suorittaa ne muut tehtävät, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai asian laadun mukaan kuuluvat rehtorille.
11§
Jollei oppilaitokseen ole perustettu apulaisrehtorin virkaa tai tointa, oppilaitokseen voidaan valita virassa tai toimessa olevien opettajien keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan apulaisrehtori, joka rehtorin alaisena hoitaa osan rehtorin tehtävistä. Jos oppilaitoksessa on apulaisrehtori, hän toimii myös rehtorin sijaisena.
Apulaisrehtorin ja vararehtorin määrää johtokunta. Ennen opettajan määräämistä apulaisrehtoriksi tai vararehtoriksi on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Apulaisrehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.
13§
Oppilaskunnan tehtävänä on:
1) hyväksyä itselleen säännöt ja esittää ne johtokunnan vahvistettavaksi;
2) järjestää opiskelijoiden harrastus- ja kulttuuritoimintaa; sekä
3) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaskunnalle.
Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.
14§
Oppilaitostoimikunnan tehtävänä on:
1) edistää opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden välistä yhteistyötä; sekä
2) käsitellä ne muut asiat, jotka lain, asetuksen, johtosäännön tai muiden määräysten mukaan kuuluvat oppilaitostoimikunnalle.
20§
Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus.
23§
Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin saman tai ammattikasvatushallituksen hyväksymän lähialan peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö, joka on suorittanut ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun ammatillisen tai siihen rinnastettavan koulutuksen tai hankkinut vähintään yhden, opistoasteelle kuitenkin vähintään kahden vuoden työkokemuksen opintoja vastaavalla alalla sekä suorittanut ammattikasvatushallituksen määräämät mahdolliset lisäopinnot.
24§
Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutushalukkuuden, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien taikka yhteiskunnan koulutustarpeeseen liittyvien seikkojen perusteella sen mukaan kuin opetusministeriö tarvittaessa tarkemmin määrää. Mahdollisista pääsy- ja soveltuvuuskokeista päättää tarvittaessa opetusministeriö.
Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteishakujärjestelmän avulla, lääninhallituksen ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
29§
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava lääninhallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei lääninhallitus sitä kiellä.
31§
Valtion terveydenhuolto-oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virat sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Kunnallisessa oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin virat sekä lehtorin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä viranhaltijoita ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Yksityisessä oppilaitoksessa voi olla rehtorin ja apulaisrehtorin toimet sekä lehtorin toimia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta tarpeellista työsopimussuhteista henkilökuntaa
34§
Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan terveydenhuolto-oppilaitoksen lehtorin (ammatilliset aineet) kelpoisuus. Valtion hammasteknikko-opiston rehtorin virkaan vaaditaan hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto tai 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun lehtorin kelpoisuus. Lisäksi rehtorilta ja apulaisrehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut terveydenhuolto-oppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran tai toimen haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.
35§
Valtion oppilaitoksen rehtorin nimittää johtokunta.
Valtion oppilaitoksen apulaisrehtorin, lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan sekä muut virkamiehet nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.
Valtion oppilaitoksen rehtorille myöntää virkavapautta johtokunta. Apulaisrehtorille, lehtorille ja aikuiskoulutusosaston johtajalle myöntää virkavapautta rehtori. Yli kolme kuukautta kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden apulaisrehtorille, lehtorille ja aikuiskoulutusosaston johtajalle myöntää kuitenkin johtokunta.
Viransijaisen valtion oppilaitokseen ottaa se, joka myöntää virasta virkavapauden. Apulaisrehtorin, lehtorin ja aikuiskoulutusosaston johtajan viransijaisen yli kolmeksi kuukaudeksi ottaa kuitenkin johtokunta.
37§
Opettajien työnjaossa vahvistettujen oppituntien pitämisen ja siihen liittyvien tehtävien lisäksi päätoimisen opettajan tulee:
6) osallistua työnantajan määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen vähintään viiden päivän ajan lukuvuodessa sekä perehtyä työelämään; sekä
42§
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksipääsyvaatimuksista päättää opetusministeriö ottaen soveltuvin osin huomioon, mitä 23§:ssä on säädetty. Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa opetusministeriö.
Aikuiskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen oppilasarvioinnista on soveltuvin osin voimassa, mitä 26§:ssä on säädetty.
44§
Valtion terveydenhuolto-oppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.
49§
Oppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen luvalla ja sen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan opetusministeriön luvalla poiketa ammatillisista oppilaitoksista annetun lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista määräyksistä.
51§
Johtokunnan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta, jos päätös koskee:
2) opettajan määräämistä apulaisrehtoriksi, vararehtoriksi tai osastonjohtajaksi;
52§
Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 40§:n 3 momentissa tarkoitettuja opiskelijaa koskevia asioita ovat opiskelijan määräaikainen erottaminen ja oppilasasuntolassa asumisen epääminen.
Lääninhallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus tai joka koskee 24§:n 3 momentissa tai 27§:n 3 momentissa tarkoitettua asiaa, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991
Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO
Ministeri
Anna-Liisa Kasurinen