142/1991

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Asetus sosiaali- ja terveyshallituksesta

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään sosiaali- ja terveyshallituksesta annetun lain (63/91) 3 ja 8§:n sekä 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain (755/86) 10§:n 1 momentin nojalla:

Sosiaali- ja terveyshallituksen organisaatio

Sosiaali- ja terveyshallituksessa on elinympäristöosasto, hallinto-osasto, henkilöstösuunnitteluosasto, lääkeosasto, palveluosasto ja tietopalveluosasto.

Elinympäristöosastolle kuuluvat terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaalisten olojen ja elinympäristön kehittämistä, yleistä terveydenhoitoa ja -suojelua, tartuntatautien vastustamista sekä kemikaalivalvontaa koskevat asiat.

Hallinto-osastolle kuuluvat yleistä hallintoa ja taloushallintoa koskevat asiat sekä ne lainsäädäntöä ja muita oikeudellisia kysymyksiä koskevat asiat, jotka eivät kuulu muulle osastolle.

Henkilöstösuunnitteluosastolle kuuluvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon henkilöstöä ja työn kehittämistä sekä työvoimasuunnittelua koskevat asiat.

Lääkeosastolle kuuluvat lääkehuoltoa koskevat asiat.

Palveluosastolle kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelujen seurantaa, arviointia ja kehittämistä sekä toimeentulon tukemista ja pakolaishuoltoa koskevat asiat.

Tietopalveluosastolle kuuluvat suunnittelua, tietopalvelua ja tilastointia koskevat asiat samoin kuin viraston tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan sekä tietotekniikan yhteensovittaminen ja toteuttaminen siltä osin kuin ne eivät kuulu muulle osastolle.

Osastot voivat jakaantua toimintayksiköihin sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Sosiaali- ja terveyshallituksen alaisia ovat lääkelaboratorio, valtion mielisairaalat sekä valtion sosiaalihuollon toimintayksiköt siten kuin niistä erikseen säädetään.

Henkilöstö ja sen tehtävät

Sosiaali- ja terveyshallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Hallinto-osaston, palveluosaston ja tietopalveluosaston päällikkönä on ylijohtaja. Muiden osastojen päällikkönä toimii osastopäällikkö.

Sosiaali- ja terveyshallituksessa on lisäksi muuta toiminnan edellyttämää virka- ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Pääjohtaja johtaa sosiaali- ja terveyshallitusta ja vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyshallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta.

Ylijohtajat ja osastopäälliköt avustavat pääjohtajaa sosiaali- ja terveyshallituksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.

Johtokunta

Johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa sosiaali- ja terveyshallituksen toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:

1) asettaa yleiset tavoitteet sosiaali- ja terveyshallituksen toiminnalle sekä päättää sen toimintalinjoista;

2) päättää sosiaali- ja terveyshallituksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;

3) vahvistaa sosiaali- ja terveyshallituksen pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelmat;

4) ohjata ja valvoa sosiaali- ja terveyshallitukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista;

5) tehdä aloitteita sosiaalihuollon ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämiseksi;

6) antaa sosiaali- ja terveyshallituksen yleiset määräykset siltä osin kuin se ei ole siirtänyt niitä pääjohtajan annettaviksi;

7) tehdä esityksiä virkajärjestelyiksi;

8) tehdä esityksiä erityisistuntojen jäsenistä ja varajäsenistä sekä lääkelautakunnasta ja sen hintajaostosta; sekä

9) käsitellä muita sosiaali- ja terveyshallituksen kannalta merkittäviä asioita.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa johtokunnalle lisätehtäviä.

Johtokunnassa on enintään kahdeksan jäsentä, joista yksi on sosiaali- ja terveyshallituksen pääjohtaja ja yksi sosiaali- ja terveyshallituksen henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema jäsen. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muillakin jäsenillä.

Johtokunta on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan ja kolmen muun jäsenen ollessa läsnä.

Jos johtokunnassa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestyksellä. Johtokunnan päätökseksi tulee enemmistön kannattama ehdotus ja äänten mennessä tasan se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa asia ratkaistaan tällöin kuitenkin arvalla.

Johtokunta antaa tarkemmat määräykset johtokunnan kokoonkutsumisesta ja asioiden käsittelystä johtokunnassa.

Asioiden käsittely

Sosiaali- ja terveyshallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, erityisistunto, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei säädetä johtokunnan tai erityisistunnon päätettäviksi taikka anneta työjärjestyksessä tai muussa määräyksessä muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava. Osastopäällikkönä toimivalla ylijohtajalla ja osastopäälliköllä on sama oikeus osastonsa virkamiehen ratkaistavissa asioissa.

Erityisistunnot
10§

Erityisistunnossa ratkaistaan raskauden keskeyttämistä, steriloimista, kastroimista, oikeuspsykiatriaa, terveydenhuollon ammatinharjoittamista, lääkehuoltoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevat asiat siten kuin jäljempänä säädetään.

Erityisistunnot ovat päätösvaltaisia täysilukuisina.

11§

Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu sosiaali- ja terveyshallituksen esityksestä erityisistunnon jäsenet ja varajäsenet sekä 13 §:ssä tarkoitetut asiantuntijat neljäksi vuodeksi kerrallaan. Erityisistunnon jäsenillä tulee olla yksi tai useampi henkilökohtainen varajäsen.

12§

Sosiaali- ja terveyshallituksen erityisistunnossa esittelee asian pääjohtajan määräämä virkamies.

Erityisistunnossa sihteerinä toimii pääjohtajan määräämä virkamies.

13§

Raskauden keskeyttämis- ja steriloimisasioiden erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan raskauden keskeyttämistä ja steriloimista koskevat hakemukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa erityisistunnossa on puheenjohtaja, jonka tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies, ja kolme muuta jäsentä. Yhden jäsenistä tulee edustaa oikeustieteellistä, yhden lääketieteellistä ja yhden sosiaalista asiantuntemusta. Erityisistunnon on tarvittaessa kuultava psykiatrian, synnytysopin ja perinnöllisyyslääketieteen asiantuntijoita.

14§

Kastroimisasioiden erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan kastroimista koskevat hakemukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa erityisistunnossa on puheenjohtaja, jonka tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies, ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeuslääketieteellistä, yhden oikeustieteellistä, yhden psykiatrista ja yhden endokrinologista asiantuntemusta.

15§

Oikeuspsykiatristen asioiden erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat rikoksesta syytetyn mielentilaa, rikoksesta syytetyn tai mielentilansa vuoksi rangaistukseen tuomitsematta jätetyn henkilön määräämistä psykiatriseen sairaanhoitoon tai hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa sekä tällaisen hoidon jatkamista henkilön tahdosta riippumatta sekä näitä koskevia muutoksenhakuasioita.

Oikeuspsykiatristen asioiden erityisistunnossa on puheenjohtaja, jonka tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies, ja kaksi muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeustieteellistä ja yhden psykiatrista asiantuntemusta. Käsiteltäessä henkilön määräämistä hoidettavaksi erityishuoltolaitoksessa osallistuu asian käsittelyyn lisäksi kehitysvammahuollon asiantuntemusta edustava jäsen.

16§

Ammatinharjoittamista koskevien asioiden erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan sosiaali- ja terveyshallituksen valvottavaksi säädetyn terveydenhuoltohenkilöstön ammatinharjoittamisoikeuden rajoittamista, menettämistä ja takaisinsaamista sekä kurinpitoa koskevat asiat.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa erityisistunnossa on puheenjohtaja, jonka tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies, ja neljä muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa lääketieteellistä ja yhden oikeustieteellistä asiantuntemusta ja yhden sitä ammattialaa, minkä harjoittajaa koskeva asia kulloinkin on käsiteltävänä.

17§

Lääkeasioiden erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat:

1)lääkelain (395/87) 21§:n 1 momentissa tarkoitettua lääkevalmisteen myyntilupaa;

2)lääkkeen maahantuonnin, valmistuksen, jakelun tai myynnin sekä muun kulutukseen luovuttamisen kieltämistä;

3)lääkelain 93§:ssä tarkoitetun uhkasakon asettamista ja vaatimusta sen tuomitsemisesta;

4)lääkelain 40§:ssä tarkoitettua apteekkilupaa;

5)apteekin ja sivuapteekin perustamista ja lakkauttamista;

6)sairaala-apteekin perustamista; sekä

7)farmakopean ja lääkeluettelon vahvistamista.

Lisäksi lääkeasioiden erityisistunnossa käsitellään lääkehuoltoon liittyvät asiat, joilla on periaatteellinen ja laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää erityisistunnon käsiteltäviksi.

Lääkeasioiden erityisistunnossa on puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä, joiden tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamiehiä. Yhden jäsenistä tulee olla lääkeosaston päällikkö, ja yhden tulee edustaa lääkehuollon asiantuntemusta, yhden oikeustieteellistä ja yhden lääketieteellistä asiantuntemusta.

18§

Ympäristöterveydenhuollon erityisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan asiat, jotka koskevat:

1)kemikaalilaissa (744/89) säädettyjä ilmoituksia kemikaaleista sekä kemikaalien luovuttamista koskevia kieltoja, rajoituksia ja ehtoja;

2)kemikaalien testauslaboratorioiden hyväksymistä;

3)vesijohtoveden tutkimuslaboratorioiden hyväksymistä;

4)terveydenhoitolain (469/65) 81§:ssä tarkoitettuja pikaisia toimenpiteitä terveysvaaran estämiseksi tai poistamiseksi;

5)tartuntatautilaissa (583/86) tarkoitettujen pikaisten toimenpiteiden määräämistä tartuntatautien leviämisen estämiseksi;

6)sairaanhoitotarvikkeiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin ja käytön kieltämistä tai rajoittamista; sekä

7) tupakkatuotteen tarkastustodistuksen peruuttamista, tupakkatuotteen ja -jäljitelmien sekä tupakointivälineen myyntiä ja muuta luovutusta sekä mainontaa tai myynninedistämistoimenpidettä koskevaa kieltoa, uhkasakon asettamista ja vaatimusta sen tuomitsemisesta.

Lisäksi 1 momentissa tarkoitetussa erityisistunnossa käsitellään sosiaali- ja terveyshallituksen toimivaltaan kuuluvat ympäristöterveydenhuoltoa koskevat määräykset ja ohjeet sekä asiat, joilla on periaatteellinen ja laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää erityisistunnon käsiteltäviksi.

Edellä 1 momentissa mainitussa erityisistunnossa on puheenjohtaja, jonka tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamies, ja kolme muuta jäsentä. Jäsenistä yhden tulee edustaa oikeustieteellistä, yhden lääketieteellistä ja yhden kemian asiantuntemusta.

Virkojen kelpoisuusvaatimukset ja täyttäminen sekä virkavapaus
19§

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena sosiaali- ja terveyshallituksen virkoihin on virkaan soveltuva koulutus ja sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Pääjohtajalta, ylijohtajalta ja osastopäälliköltä vaaditaan tehtävien edellyttämää käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Lisäksi vaaditaan:

1)pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltoon;

2)hallinto-osaston päällikkönä toimivalta ylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintoasioihin;

3)muulta ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tehtävän edellyttämään toimialaan;

4)lääkeosaston osastopäälliköltä, että hän on laillistettu proviisori ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin; sekä

5)muulta osastopäälliköltä sekä apulaisosastopäälliköltä ja kehittämispäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tehtävän edellyttämään toimialaan.

20§

Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Ylijohtajan, osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön nimittää valtioneuvosto. Kehittämispäällikön ja ylilääkärin nimittää johtokunta.

Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

21§

Pääjohtajalle myöntää virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Ylijohtajalle, osastopäällikölle ja apulaisosastopäällikölle myöntää virkavapautta pääjohtaja. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kuitenkin näille virkamiehille sosiaali- ja terveysministeriö.

Virkavapauden myöntämisestä muille kuin 1 ja 2 momentissa mainituille virkamiehille määrätään työjärjestyksessä.

22§

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka 21§:n mukaan myöntää virkavapauden.

23§

Pääjohtajan ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan johtokunnan määräämä ylijohtaja.

Ylijohtajan ja osastopäällikön ollessa estyneenä toimii hänen sijaisenaan pääjohtajan määräämä virkamies.

Lääkelautakunta
24§

Sosiaali- ja terveyshallituksen yhteydessä toimii lääkelautakunta.

Lääkelautakunnan tehtävänä on antaa sosiaali- ja terveyshallitukselle lausuntoja asioista, jotka koskevat teollisesti valmistettuja tai maahan tuotuja lääkevalmisteita.

Lääkelautakunnan yhteydessä toimivan hintajaoston tehtävänä on antaa lääkelautakunnalle lausuntoja lääkevalmisteen hinnan kohtuullisuudesta sekä muutoinkin avustaa lääkelautakuntaa asioissa, jotka koskevat lääkevalmisteiden hintoja.

25§

Lääkelautakunnan ja sen hintajaoston asettaa sosiaali- ja terveysministeriö sosiaali- ja terveyshallituksen esityksestä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Lautakunnassa voi olla puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään seitsemän muuta jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet.

Lääkelautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla sosiaali- ja terveyshallituksen virkamiehiä. Heistä toisen on oltava lääkeosaston päällikkö. Yhden jäsenen on oltava lääkelaboratorion johtaja. Muista jäsenistä yhden tulee edustaa sisätautiopin, yhden farmakologian, yhden farmasian ja yhden epämuodostumaopin asiantuntemusta. Yhden jäsenen tulee olla terveyskeskuslääkärinä toimiva yleislääketieteen asiantuntija.

Hintajaostossa on viisi jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jaoston jäsenistä kahden tulee edustaa sosiaali- ja terveyshallitusta, kahden kansaneläkelaitosta ja yhden lääkehuollon taloudellista asiantuntemusta. Sosiaali- ja terveyshallituksen edustajista toinen toimii puheenjohtajana ja toinen varapuheenjohtajana. Sosiaali- ja terveyshallituksen edustajista toisen tulee olla lääkelautakunnan jäsen.

Lääkelautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen ei saa olla lääketehtaan, lääketukkukaupan eikä lääkelain 84§:ssä tarkoitetun lääkkeen valmistajan hallinto- tai johtoelimen jäsenenä eikä niiden toimihenkilönä eikä myöskään vastaavassa tehtävässä ulkomaista lääketeollisuutta edustavassa liikkeessä eikä ulkomaisen valmistajan asiamiehenä Suomessa. Mitä edellä on säädetty lääkelautakunnan jäsenestä, koskee vastaavasti varajäsentä.

Pysyvät asiantuntijat
26§

Sosiaali- ja terveyshallitus voi kutsua sosiaali- ja terveyshallituksen pysyviksi asiantuntijoiksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat sosiaali- ja terveyshallituksen kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua sosiaali- ja terveyshallitukselle sekä lääninhallituksille.

Erinäiset säännökset
27§

Sosiaali- ja terveyshallituksen johtokunnan jäsenet, erityisistunnon jäsenet sekä pysyvät asiantuntijat saavat suorittamistaan tehtävistä palkkiota ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.

28§

Pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.

29§

Tarkemmat määräykset sosiaali- ja terveyshallituksen organisaatiosta, sisäisestä työnjaosta, asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä myös osastojen ulkopuolisista toiminnoista. Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
30§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991. Pääjohtaja voidaan kuitenkin nimittää 1 päivästä helmikuuta 1991 lukien. Erityisistuntojen jäsenet ja varajäsenet sekä 13§:ssä tarkoitetut asiantuntijat voidaan ensimmäisellä kerralla kutsua lääkintöhallituksen esityksestä 1 päivänä maaliskuuta 1991 alkavaksi toimikaudeksi.

Tällä asetuksella kumotaan lääkintöhallituksesta 31 päivänä joulukuuta 1987 annettu asetus (1291/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ensimmäisellä kerralla henkilöstön edustajan johtokuntaan valitsee sosiaalihallituksen ja lääkintöhallituksen henkilöstö keskuudestaan.

Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä johtokunta nimittää ja siirtää pääjohtajan esittelystä asetuksen voimaantulosta lukien sosiaali- ja terveyshallituksen virkamiehet ylijohtajia, osastopäälliköitä ja apulaisosastopäälliköitä lukuunottamatta. Lisäksi johtokunta ottaa pääjohtajan esittelystä viraston perustamisen yhteydessä ensimmäisellä kerralla työsopimussuhteisen henkilökunnan ja viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkavapauden ja ottaa viransijaisen.

Sosiaali- ja terveyshallitukseen 1 päivänä maaliskuuta 1991 perustettavat virat ja tehtävät saadaan täyttää ensimmäisellä kerralla niitä haettavaksi julistamatta.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Sosiaali- ja terveysministeri
Mauri Miettinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.