141/1991

Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Asetus kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan kansalais- ja työväenopistojen valtionavusta 15 päivänä heinäkuuta 1963 annetun asetuksen (386/63) 18§:n 3 momentti, 22§,

muutetaan 2, 4-7§, 10, 12 ja 13§ ja 18§:n 2 momentti, sellaisena kuin ne ovat, 2 ja 5§ osittain muutettuna 17 päivänä syyskuuta 1976 annetulla asetuksella (800/76), 4§ osittain muutettuna mainitulla 17 päivänä syyskuuta 1976 annetulla asetuksella sekä 20 päivänä kesäkuuta 1974, 8 päivänä toukokuuta 1981 ja 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla asetuksilla (537/74, 312/81 ja 643/85), 6§ 27 päivänä marraskuuta 1981 annetussa asetuksessa (820/81), 7§ muutettuna mainituilla 20 päivänä kesäkuuta 1974 ja 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetuilla asetuksilla, 10 ja 12§ viimeksi mainitussa asetuksessa, 13§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja 18§:n 2 momentti mainitussa 17 päivänä syyskuuta 1976 annetussa asetuksessa, sekä

lisätään 1§:ään uusi 2 momentti sekä asetukseen uusi 1 a§, siitä mainitulla 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla asetuksella kumotun 11§ tilalle uusi 11§ ja uusi 24 a§ seuraavasti:


Opistolaissa tarkoitettua kansalais- ja työväenopistoa sanotaan jäljempänä opistoksi.

1 a§

Opisto voi järjestää opistolain 1§:ssä mainittua yleissivistävää aikuiskoulutusta ja ammatillista täydennyskoulutusta paikallisten, alueellisten ja yleisten koulutustarpeiden sekä asettamiensa tavoitteiden mukaisesti.

Opistolain 1§:ssä tarkoitettuna ammatillisena aikuiskoulutuksena opisto voi antaa myös ammatillista perus- ja jatkokoulutusta valtakunnallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman kulloinkin asettamissa rajoissa sekä peruskoulun ja lukion oppimäärään kuuluvaa koulutusta siten kuin kahden viimeksi mainitun osalta on erikseen säädetty.

Opistolain 4§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustamislupaa koskevassa hakemuksessa on annettava tiedot opiston omistajasta, nimestä, sijaintipaikasta, toiminta-alueesta ja opetuskielestä.

Perustamislupaa koskevassa hakemuksessa on lisäksi annettava selvitys todennäköisestä opiskelijamäärästä, toimintatiloista, vuotuisista käyttökustannuksista ja omistajan taloudellisesta asemasta.

Perustamisluvan muutoksesta ja omistusoikeuden luovutuksen hyväksymisestä päättää opetusministeriö. Hakemukseen tulee liittää tarvittavat 1 ja 2 momentissa säädetyt tiedot.

Yksityisen opiston ohjesäännön tulee sisältää 2§:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot sekä määräykset:

1)johtokunnan kokoonpanosta, asettamistavasta ja tehtävistä;

2)rehtorin ja opettajien tehtävistä, toimeen ottamisesta ja toimesta vapauttamisesta sekä muista henkilöstöhallintoa koskevista asioista, jollei niistä muualla erikseen säädetä tai määrätä;

3)opiskelijoiden opistoon ottamisesta, todistusten antamisesta, opintomaksuista ja niiden määräämistavasta sekä opiston järjestyksestä ja työrauhan ylläpidosta;

4)opiston taloudenhoidosta ja kirjanpidosta; sekä

5)muista opistoa koskevista asioista, joista määräysten ottamista ohjesääntöön on tämän asetuksen mukaan tai muutoin pidettävä tarpeellisena.

Mitä 1 momentissa säädetään ohjesäännöstä, on soveltuvin osin voimassa kunnan tai kuntainliiton ylläpitämän opiston johtosäännöstä.

Opistossa annetaan opetusta yleisluentoina ja ryhmäopetuksena. Opetus voidaan järjestää osittain tai kokonaan etäopetuksena siten kuin opetusministeriö määrää.

Luentotunneilla voi opiskelijoita olla saapuvilla rajoittamaton määrä, muussa ryhmäopetuksessa yleensä enintään 40.

Opintoryhmän opiskelijoiden vähimmäismäärä on viisi, kun kysymyksessä on jonkin aineen jatkoryhmä, yhteiskunnallisen aineen tai musiikin opintoryhmä taikka vammaisten tai vankien opintoryhmä taikka harvaan asutussa kunnassa tai saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9§:ssä tarkoitetussa saaristokunnassa tai mainitussa pykälässä tarkoitetun muun kunnan saaristo-osassa toimiva opintoryhmä. Jatkoryhmällä tarkoitetaan opintoryhmää, jossa jatketaan hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti saman aineen opiskelua.

Opiskelijoiden matkakustannuksia koskevia säännöksiä sovelletaan työvuosittain. Opintoryhmän opiskelijoiden vähimmäismääriä koskevia säännöksiä sovelletaan kalenterivuosittain. Molempien tapausten osalta katsotaan harvaan asutuksi kunta, jonka henkikirjoitettu väestö työvuoden alkamista edeltäneenä kalenterivuonna on maaneliökilometriä kohden vähemmän kuin kolme henkeä.

Opiston työvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy seuraavan heinäkuun viimeisenä päivänä. Työvuoteen sisältyy varsinainen työkausi ja mahdollisesti jatkotyökausi.

Yksityisen opiston johtokunta hyväksyy työvuotta varten opetussuunnitelman.

Opiston on haettava lupaa opistolain 4§:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun taide- ja taitoaineen opetuksen järjestämiseksi opistossa. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että asianomaisen taide- ja taitoaineen opetuksen antamista opistossa kuuttatoista vuotta nuoremmille on pidettävä kyseisen aineen opetuksen järjestelyn kannalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Taideaineilla tarkoitetaan opetusaineita, joiden tavoitteena on taiteellisen luomisen tai esittämisen kehittäminen. Taitoaineisiin luetaan liikunnan, käden taitojen sekä muiden käytännön taitojen kehittäminen. Opetusministeriö antaa tarkemmat ohjeet hyväksyttävistä taide- ja taitoaineista.

10§

Yksityisen opiston avoimeksi tullut rehtorin tai opettajan toimi on täytettävä toistaiseksi. Toimi voidaan kuitenkin täyttää yhden vuoden määräajaksi, jos se pätevien hakijoiden puuttumisen, opetustoimen uudelleen järjestelyn tai muun painavan syyn vuoksi on tarpeellista.

Rehtorin tai opettajan avoimeksi tullutta tointa toistaiseksi täytettäessä on se julistettava asianmukaisella tavalla haettavaksi.

Virkojen täyttämismenettelyssä kunnan tai kuntainliiton ylläpitämässä opistossa sovelletaan kunnallislakia ja sen nojalla annettuja määräyksiä.

11§

Yksityisen opiston rehtorin, opettajan, tuntiopettajan ja luennoitsijan ottaa opistoon johtokunta, jollei ohjesäännössä opettajan, tuntiopettajan ja luennoitsijan osalta toisin määrätä.

Yksityisen opiston rehtorin ja opettajan toimen toistaiseksi täyttämistä koskeva päätös on saatettava välittömästi hakijoille tiedoksi.

Toimen hakija voi valittaa lääninoikeuteen 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä sillä perusteella, että se on lain vastainen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. >Muutoksenhausta on muuten voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

12§

Kelpoisuusvaatimuksena opiston rehtorin virkaan tai toimeen vaaditaan, että hakija on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon sekä tässä tutkinnossa tai erikseen vähintään 15 opintoviikon opinnot tai arvosanan kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa tai vastaavassa aineessa sekä opetusministeriön päätöksen mukaisen harjoittelun.

13§

Kelpoisuusvaatimuksena opiston opettajan virkaan tai toimeen vaaditaan, että hakija on suorittanut virkaan tai toimeen soveltuvan korkeakoulututkinnon tai opistoasteen tutkinnon taikka peruskoulun aineenopettajan tai luokanopettajan virkaan vaadittavan tutkinnon. Lisäksi vaaditaan tutkintoon sisältyvänä tai erikseen suoritettuna vähintään 15 opintoviikon opinnot tai arvosana kasvatustieteessä, aikuiskasvatuksessa tai vastaavassa aineessa sekä opetusministeriön päätöksen mukainen harjoittelu.

18§

Opistolain 2§:n 2 momentissa tarkoitettua valtionavustusta on haettava kouluhallitukselta huhtikuun loppuun mennessä sinä vuonna, jolle valtionavustusta haetaan.

24 a§

Opisto voi poiketa opistolain 2§:n 3 momentissa tarkoitetussa kokeilussa opetusministeriön luvalla opistolain ja tämän asetuksen säännöksistä ja niiden nojalla annetuista määräyksistä.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.

Opiston rehtorin tai opettajan virkaan tai toimeen on edelleen kelpoinen henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on saavuttanut kelpoisuuden sanottuun virkaan tai toimeen.

Ennen tämän asetukseen voimaantuloa hyväksytty opiston työohjelma on tämän asetuksen voimaantulon jälkeen osa 2§:ssä tarkoitettua perustamislupaa.

Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1991

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Opetusministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.