1225/1990

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990

Asetus valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön muuttamisesta

Oikeusministerin esittelystä

kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1957 annetun valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön (416/57) 25 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa (247/88), ja

muutetaan 1, 5, 18, 20 ja 21 §,

sellaisina kuin niistä ovat, 18 § 9 päivänä helmikuuta 1973 annetussa asetuksessa (108/73) ja osittain muutettuna mainitussa 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa, 20 § 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa asetuksessa (236/78) ja 21 § mainitussa 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetussa asetuksessa sekä

lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 30 päivänä maaliskuuta 1978 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti ja ohjesääntöön uusi 14 a §, seuraavasti:

1 §

Oikeuskanslerin asiana on valvoa, että kaikki viranomaiset ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Oikeuskanslerilla on 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässään oikeus saada viipymättä kaikilta viranomaisilta siihen tarvittavaa virkka-apua ja kaikilta valvontavaltansa alaisilta tarpeellisia tietoja ja selvityksiä.

5 §

Jos oikeuskanslerille tehdään kirjallinen kantelu, jonka tueksi esitetään todennäköisiä syitä, tai jos oikeuskansleri muutoin havaitsee olevan aihetta toimenpiteeseen hänen valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menettelyn johdosta, oikeuskanslerin tulee tutkia asia, jollei sitä sen mukaan, kuin erikseen on säädetty, siirretä eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi tai muulle viranomaiselle.

Jos oikeuskansleri epäilee valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai yhteisön menetelleen sillä tavoin lainvastaisesti tai virheellisesti, että oikeuskanslerin tulee puuttua asiaan, hänen on ennen asian ratkaisemista varattava asianomaiselle henkilölle tai yhteisölle tilaisuus tulla asian johdosta kuulluksi.

Mikäli oikeuskanslerin valvontavaltaan kuuluvaa asiaa ei voida jättää oikeuskanslerin huomautuksen varaan, oikeuskanslerin on ajettava tai ajatettava syytettä, sen mukaan kuin hallitusmuodon 46 §:n 2 momentissa säädetään, lainvastaiseen menettelyyn syylliseksi epäiltyä henkilöä vastaan tai määrättävä ryhdyttäväksi kurinpitomenettelyyn häntä vastaan taikka ryhdyttävä muihin asian vaatimiin toimenpiteisiin.

14 §

Apulaisoikeuskanslerin estyneenä ollessa oikeuskansleri voi kutsua varamiehen hoitamaan apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä. Varamiehen hoitaessa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä on hänestä vastaavasti voimassa, mitä tässä ohjesäännössä säädetään apulaisoikeuskanslerista.

14 a §

Jos apulaisoikeuskanslerin varamieheksi määrätty on nimitettynä tai siirrettynä valtion virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jonka hän hoitaa apulaisoikeuskanslerille kuuluvia tehtäviä.

Varamiehelle maksetaan siltä ajalta, jona hän hoitaa apulaisoikeuskanslerin tehtäviä, palkkaus samoin perustein kuin apulaisoikeuskanslerille.

18 §

Oikeuskanslerinvirastossa voi olla kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä, neuvottelevan virkamiehen, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin sekä muita vakinaisia virkoja. Lisäksi oikeuskanslerinvirastossa voi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Esittelijäneuvoksesta, osastopäällikkönä, on voimassa, mitä 19 §:n 1 momentissa, 21 §:ssä ja 27 §:n 1 momentissa esittelijäneuvoksesta säädetään.

Oikeuskanslerinvirastoon voidaan tiettyä sen toimialaan kuuluvaa tehtävää varten ottaa erityisiä asiantuntijoita.

20 §

Oikeuskansleri määrää virkamiesten sijoittamisesta osastoihin.

Osastopäällikön estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtäviään oikeuskanslerin määräämä esittelijä.

21 §

Kelpoisuusvaatimuksena on:

1) kansliapäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys valtion hallintoon ja kokemusta tuomarin tehtävissä;

2) neuvottelevan virkamiehen virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys valtion hallintoon ja perehtyneisyyttä tuomarin tehtäviin;

3) esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman oikeuskanslerinsihteerin virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintotoimiin;

4) muun esittelijän virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto; sekä

5) muihin virkoihin virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus.

Virkoihin tuottavat edelleen kelpoisuuden ne aikaisemmat tutkinnot, jotka vastaavat virkaan tämän asetuksen mukaan vaadittavia tutkintoja.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.