1110/1990
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
Laki rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista 21 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (935/73) 3§:n 1 momentti, 5§:n 1 kohta, 7 ja 10§, 17§:n 3 momentti sekä 19§:n 1 ja 2 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 3§:n 1 momentti ja 19§:n 2 momentti 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (973/81), 5§:n 1 kohta, 7 ja 10§ 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa (63/84) ja 19§:n 1 momentti 13 päivänä helmikuuta 1987 annetussa laissa (133/87), sekä
lisätään 5§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 20 päivänä tammikuuta 1984 annetussa laissa, uusi 2 momentti, lakiin uusi 10 a§ ja sen edelle uusi väliotsikko sekä lakiin uusi 27 a§ seuraavasti:
3 §
Tämän lain nojalla maksettavasta korvauksesta on vähennettävä, mitä hakija saman vahingon johdosta on saanut tai ilmeisesti on oikeutettu saamaan jonkin muun lain perusteella.
5 §
Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan korvaus:
1) sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista, kivusta ja särystä sekä viasta ja muusta pysyvästä haitasta;
Henkilövahinkona korvataan myös kärsimys, joka on aiheutettu vapauteen kohdistuneella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla rikoksella.
7 §
Henkilövahingon kärsineelle samasta vahinkotapahtumasta suoritettava kertakorvaus ei, 3§:n nojalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina, saa olla 250 000 markkaa suurempi.
10 §
Esinevahingon tai 8 a§:ssä tarkoitetun muun vahingon kärsineelle samasta vahinkotapahtumasta suoritettava korvaus ei, 3§:n nojalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina, saa olla 125 000 markkaa suurempi.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
10 a §
Jos asiaa on käsitelty tuomioistuimessa, korvataan korvauksen saajalle, siltä osin kuin harkitaan kohtuulliseksi, kulut tarpeellisista toimenpiteistä, joihin hän on ryhtynyt saadakseen oikeutensa vahingonkorvaukseen vahvistetuksi.
Korvausta kuluista ei kuitenkaan suoriteta siltä osin kuin hakija saa niistä korvauksen muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen nojalla taikka asian hävinnyt vastapuoli on ne hänelle korvannut.
17 §
Korvausasian ratkaisun viivästyessä suoritetaan hakijalle ennakkokorvausta, jos hänen oikeutensa korvaukseen on ilmeinen.
19 §
Korvauksen hakijan oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle sinä päivänä, jolloin valtiokonttori on päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa. Vastaavasti siirtyy valtiolle hakijan oikeus saada vastapuolelta korvaus 10 a§:ssä tarkoitetuista kuluista.
Valtion takautumisoikeuteen perustuva saaminen peritään sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetun lain (318/63) mukaisessa järjestyksessä. Perintään ei voida ryhtyä ennen kuin tuomioistuimen päätös, jolla vahingosta vastuussa oleva on velvoitettu suorittamaan korvausta, on saanut lainvoiman. Vapautuksen tai helpotuksen myötämisestä tämän pykälän nojalla valtiolle tulevan korvauksen suorittamisesta on lisäksi voimassa, mitä maksuvapautuslaissa (529/80) on säädetty.
27 a §
Edellä 7 ja 10§:ssä mainitut markkamäärät tarkistetaan asetuksella kolmivuotiskausittain rahanarvon muutosta vastaavasti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä >tammikuuta 1991.
Tämän lain 3§:n 1 momenttia ei sovelleta, jos rikos on tehty ennen tämän lain voimaantuloa. Muutoin tätä lakia sovelletaan myös korvattaessa vahinkoa, joka on aiheutettu ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella, jollei valtiokonttori ole ennen tämän lain voimaantuloa antanut asiasta lopullista päätöstä. Ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä rikoksella aiheutettu kipu ja särky korvataan kuitenkin vain, jos korvauksen hakijalle on aiheutettu samalla rikoksella myös muuta korvattavaa henkilövahinkoa.
Hallituksen esitys 178/90Lakivaliok. miet. 10/90
Suuren valiok. miet. 151/90
Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1990
Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto
Oikeusministeri
Tarja Halonen