735/1990

Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990

Asetus vankeinhoidon koulutuskeskuksesta

Oikeusministerin esittelystä säädetään vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 23 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (63/76) nojalla:

1 luku

Asema ja tehtävät

1 §
Koulutuskeskuksen asema ja tehtävät

Vankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, joka kuuluu vankeinhoitolaitokseen.

Koulutuskeskuksen tehtävänä on:

1) antaa vankeinhoitoalan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella;

2) järjestää vankeinhoitoalan ammatillista lisäkoulutusta ja antaa alan toimintaa tukevaa muuta koulutusta;

3) suorittaa koulutusta palvelevaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia vankeinhoitolaitoksen henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi;

4) valmistaa koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa;

5) antaa vuosittain kertomus toiminnastaan; sekä

6) huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty.

2 luku

Hallinto ja henkilöstön tehtävät

2 §
Johtokunta

Koulutuskeskuksen johtokuntaan kuuluu oikeusministeriön kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan määräämät puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullekin oikeusministeriö määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat koulutuskeskuksen johtaja ja oikeusministeriön määräämä henkilöstön edustaja, joille oikeusministeriö niin ikään määrää henkilökohtaiset varajäsenet.

Mikäli puheenjohtaja on estynyt, toimii puheenjohtajana oikeusministeriön määräämä jäsen. Johtokunnan sihteerinä toimii johtokunnan määräämä koulutuskeskuksen virkamies.

Johtokunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon.

3 §
Asian käsittely johtokunnassa

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä on läsnä.

Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kurinpitoasiassa tulee äänten mennessä tasan kuitenkin päätökseksi lievempi mielipide.

4 §
Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on:

1) ohjata, valvoa ja edistää koulutuskeskuksen toimintaa;

2) tehdä ehdotus koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;

3) vahvistaa kunkin vuoden koulutusohjelma;

4) tehdä vankeinhoito-osastolle esitys vankeinhoidon perustutkinnon, vankeinhoitotutkinnon sekä vankeinhoidon jatkotutkinnon oppikursseille otettavista opiskelijoista;

5) hyväksyä kurssien opetussuunnitelmat; sekä

6) käsitellä muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.

Johtokunta käsittelee niin ikään sille kuuluvat oppilaan erottamista ja kurinpitoa koskevat asiat.

5 §
Johtajan tehtävät

Johtajan tehtävänä on:

1) johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa;

2) huolehtia siitä, että koulutuskeskuksen tehtäväksi määrätyt asiat valmistellaan ja koulutuskeskusta koskevat päätökset pannaan toimeen;

3) päättää toimivaltaansa kuuluvista nimityksistä ja irtisanomisista sekä virkamiehen irtisanoutumisesta annettavasta todistuksesta;

4) päättää esityksen tekemisestä vankeinhoito-osastolle kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä koulutuskeskuksen virkamiestä vastaan;

5) vastaanottaa ilmoitus koulutuskeskuksen virkamiehen sivutoimesta ja päättää, onko sivutoimi, joka ei edellytä virka-ajan käyttöä tehtävään, kiellettävä; sekä

6) käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.

6 §
Opettajakokous

Opettajakokouksen muodostavat puheenjohtajana koulutuskeskuksen johtaja ja muina jäseninä ne päätoimiset koulutuskeskuksen virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu opetuksen antaminen.

Opettajakokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Opiskelijoiden edustajalla on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita ja tulla kuulluksi opiskelijoita yleisesti koskevia asioita käsiteltäessä. Sivutoimisilla opettajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Opettajakokouksen tehtävänä on:

1) suunnitella ja kehittää koulutuskeskuksen antamaa opetusta;

2) käsitellä valmistavasti johtokunnan käsiteltäväksi tulevat opetusta koskevat asiat;

3) valmistella ja toimeenpanna tarvittavat valintakokeet ja tehdä näiden kokeiden perusteella ehdotus kursseille otettavista opiskelijoista; sekä

4) päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista.

7 §
Henkilöstöä koskevia säännöksiä

Koulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää vankeinhoidon koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa.

Koulutuskeskuksen johtajan ja opettajien opetus- ja muusta työvelvollisuudesta sekä henkilöstön työajasta ja vuosilomasta on voimassa mitä siitä on säädetty tai sovittu.

8 §
Koulutuskeskuksen työjärjestys

Koulutuskeskuksen johtaja vahvistaa koulutuskeskuksen työjärjestyksen sekä antaa määräyksiä henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta.

3 luku

Virkamiehet

9 §
Kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen.

Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto taikka vankeinhoidon jatkotutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto ja kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.

Koulutuskeskuksen muilta virkamiehiltä vaaditaan sama kelpoisuus kuin vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen (134/86) mukaan vaaditaan vastaavalta virkamieheltä.

10 §
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminen

Koulutuskeskuksen johtajan nimittää valtioneuvosto.

Yliopettajan ja talousjohtajan nimittää oikeusministeriö. Muut opettajat sekä ne virkamiehet, joiden nimittäminen vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen mukaan kuuluu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston toimivaltaan, nimittää vankeinhoito-osasto.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa tilapäiset virkamiehet, työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä palkkiotoimisen luennoitsijan.

Ennen kuin oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, vankeinhoito-osaston on hankittava hakijoista koulutuskeskuksen johtajan lausunto.

11 §
Virkavapaus

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle vankeinhoito-osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:

1) koulutuskeskuksen johtajalle enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;

2) oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston nimittämälle virkamiehelle enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä

3) muulle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.

12 §
Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaminen

Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa:

1) koulututuskeskuksen johtajan virkaan enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;

2) virkaan, johon oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää, enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä

3) muuhun virkaan koulutuskeskuksen johtaja.

4 luku

Tutkinnot

13 §
Tutkintojärjestelmä

Vankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto, vankeinhoitotutkinto ja vankeinhoidon jatkotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.

Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö.

14 §
Vankeinhoidon perustutkinto

Vankeinhoidon perustutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.

15 §
Vankeinhoitotutkinto

Vankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

16 §
Vankeinhoidon jatkotutkinto

Vankeinhoidon jatkotutkinto on ammatillinen lisätutkinto vankeinhoitoalan ylempiin virkamiestehtäviin.

17 §
Tutkintojen tuottama kelpoisuus

Vankeinhoitoalan tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta vankeinhoitolaitoksen virkoihin samoin kuin vankeinhoitoalan opistotutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään erikseen.

18 §
Pääsyvaatimukset

Vankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa täysi-ikäinen henkilö, joka on suorittanut vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva.

Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.

Vankeinhoidon jatkotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka vähintään opistoasteen ammatillisen tutkinnon suoritettuaan on työskennellyt kolme vuotta vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan ylempiin virkamiestehtäviin.

5 luku

Opiskelijat

19 §
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opiskelijan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä koulutuskeskuksen opettajakokous voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

20 §
Kurinpito

Opettajakokouksen käsiteltyä asian koulutuskeskuksen johtaja voi antaa opiskelijalle, joka laiminlyö tehtäviään, rikkoo koulutuskeskuksen järjestystä tai muutoin käyttäytyy sopimattomasti kurssin aikana, kirjallinen muistutus, joka saatetaan opettajakokouksen ja johtokunnan tiedoksi.

Johtokunta voi opettajakokouksen esityksestä ja asianomaista opiskelijaa kuultuaan erottaa joko määräajaksi tai kokonaan opiskelijan, joka on osoittanut ilmeistä haluttomuutta opiskeluun tai on muutoin kurssille sopimaton.

Virkasuhteessa olevien opiskelijoiden kurinpidosta säädetään erikseen.

21 §
Opiskelijoiden yhteistoiminta

Oppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat ammatillisia tutkintoja suorittavat opiskelijat.

Oppilaskunnan tehtävänä on:

1) edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää harrastus- ja kulttuuritoimintaa;

2) edistää opiskelijoiden ja opettajien sekä muun henkilökunnan yhteistoimintaa;

3) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaskuntaa koskevissa asioissa; sekä

4) käsitellä ne muut asiat, jotka tämän asetuksen taikka muiden säännösten tai määräysten nojalla kuuluvat oppilaskunnalle.

Oppilaskunta voi opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia opetussuunnitelmasta, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista sekä opetusväline- ja kalustohankinnoista.

22 §
Opintososiaaliset edut

Oikeusministeriö päättää hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon vankeinhoidon perustutkinnon opiskelijoiden palvelussuhteesta ja opintososiaalisista eduista.

6 luku

Erinäiset säännökset

23 §
Muutoksenhaku

Johtokunnan päätöksestä, jolla oppilas on erotettu joko määräajaksi tai kokonaan, saa oppilas valittaa kirjallisesti oikeusministeriön vankeinhoito-osastolle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituksen tekemisestä on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Vankeinhoito-osaston päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

24 §
Tarkemmat määräykset

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

25 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.

Tällä asetuksella kumotaan vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1976 annettu asetus (365/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

26 §
Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen mukainen vankeinhoidon perustutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin vartijan tutkinnosta on säädetty ja vankeinhoitotutkinto saman kelpoisuuden kuin ylivartijan tutkinnosta on säädetty.

Sen estämättä, mitä 18§:ssä säädetään, vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vartijakurssin ja jolla on lisäksi vähintään lukion ensimmäistä luokkaa vastaavat tiedot suomen ja ruotsin kielessä, yhdessä vieraassa kielessä sekä matematiikassa.

Henkilö, jolla tämän asetuksen voimaan tullessa on 25§:n 2 momentissa kumotun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen kesken, on oikeutettu suorittamaan sen loppuun siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.

Niin ikään aikaisemman vankeinhoitotutkinnon suorittanut voi edelleen suorittaa johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.

Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Oikeusministeri
Tarja Halonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.