434/1990

Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla yhteensä 199 edustajaa. Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi edustaja sillä tavoin kuin siitä jäljempänä säädetään.

Kansanedustajain paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan väestökirjalaissa (141/69) tarkoitetun vaalivuotta edeltäneen vuoden tai, jos vaalitoimitus on syyskuun 1. päivänä tai sen jälkeen, vaalivuoden ensimmäisen päivän Suomen kansalaisista muodostuvan asukasluvun mukaan. Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Mitä kunnallislain 70§:n 1 momentissa on säädetty kunnanhallituksen edustajasta ja 2 momentissa läsnäolo-oikeudesta lautakunnassa, ei koske vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.

Äänestysalueiden vaaliluetteloita ovat luettelot niistä vaalioikeutetuista henkilöistä, joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäisenä päivänä. Jos vaalitoimitus on syyskuun 1. päivänä tai sen jälkeen, laaditaan luettelot kuitenkin niistä vaalioikeutetuista, joilla on ollut kotipaikka Suomessa vaalivuoden ensimmäisenä päivänä.

Äänestysalueiden vaaliluetteloiden pohjaksi kirjoitetaan kunnittain erikseen jokaisen äänestysalueen osalta pohjaluettelot vaalivuotta edeltäneen vuoden kesäkuun lopussa voimassa olleen äänestysaluejaon mukaisesti. Jos vaalitoimitus on syyskuun 1. päivänä tai sen jälkeen, kirjoitetaan pohjaluettelot kuitenkin vaalivuoden kesäkuun lopussa voimassa olleen äänestysaluejaon mukaisesti. Pohjaluetteloihin on otettava jokainen väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa vaalioikeutettu henkilö, jolla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka kunnassa asianomaisella äänestysalueella vaalivuotta edeltäneen vuoden tai, jos vaalitoimitus on syyskuun 1. päivänä tai sen jälkeen, vaalivuoden ensimmäisenä päivänä. Pohjaluettelot on laadittava henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja niihin on merkittävä henkilöiden täydellinen nimi ja henkilötunnus.

Jokaiseen pohjaluetteloon on liitettävä kutakin henkilöä koskeva ilmoituskortti , johon on kirjoitettava hänen täydellinen nimensä, syntymävuotensa kaksi viimeistä numeroa ja hänen luettelojen kirjoitushetkellä tiedossa oleva osoitteensa sekä tiedot siitä, missä vaalipiirissä hän on vaalioikeutettu, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä vaalitoimitus tapahtuu. Tämän lisäksi kortissa saa olla vain ohjeet sen käyttämisestä, kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta ja menettelystä äänestettäessä sekä ilmoitus 6 a luvussa tarkoitetusta ennakkoäänestyksestä.

Pohjaluetteloiden ja ilmoituskorttien laatimiseen on ryhdyttävä hyvissä ajoin ennen vaaleja. Jos tasavallan presidentin määräyksestä on toimitettava uudet vaalit, on laatimiseen ryhdyttävä heti, kun tieto uusien vaalien toimittamisesta on saatu.

Pohjaluettelot ja ilmoituskortit laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille. Väestörekisterikeskuksen on toimitettava pohjaluettelot ja ilmoituskortit asianomaiselle rekisteritoimistolle, jonka on tehtävä niihin tarpeelliset äänioikeuteen vaikuttavat muutokset ja toimitettava ne edelleen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 44. päivänä ennen vaaleja.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on viimeistään 37. päivänä ennen vaaleja tarkastettava pohjaluettelot. Niihin on lisättävä sellainen vaalioikeutettu henkilö, joka on jäänyt merkitsemättä pohjaluetteloon, vaikka hänet rekisteritoimiston todistuksen mukaan olisi pitänyt merkitä siihen, sekä henkilö, jolla on ulkomaan kansalaisena ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa sen vuoden ensimmäisenä päivänä, jonka mukaan pohjaluettelot on kirjoitettava, ja joka ennen äänestysalueiden vaaliluetteloiden allekirjoittamista on tullut vaalioikeutetuksi. Pohjaluetteloista on poistettava henkilö, joka ei ole vaalioikeutettu, yliviivaamalla hänen nimensä ja merkitsemällä luetteloon poistamisen syy. Henkilö, jonka osalta vaalioikeuden menettämisseuraamus virallisen selvityksen mukaan lakkaa ennen vaalipäivää, on merkittävä luetteloon äänioikeutetuksi.

Kun pohjaluettelo on edellä mainituin tavoin tarkastettu ja oikaistu, se on merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi ja kunnan keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoitettava. Ilmoituskortit on oikaistava vastaavasti.

Rekisteritoimistot ja muut väestökirjojen pitäjät sekä nimismiehet, kaupunginviskaalit, kihlakunnantuomarit ja raastuvanoikeudet ovat velvolliset antamaan kunnan keskusvaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot. Keskusvaalilautakunta voi kutsua yhden tai useamman henkilön kustakin äänestysalueesta paikallisena asiantuntijana avustamaan äänestysalueen vaaliluetteloa laadittaessa.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä 13§:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoituskortti jokaiselle äänioikeutetulle, jonka osoite on tiedossa. Ilmoituskortti lähetetään äänioikeutetulle sen jälkeen kun se ja pohjaluettelo on hänen osaltaan tarkastettu, kuitenkin viimeistään 37. päivänä ennen vaaleja.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on asetettava äänestysalueiden vaaliluettelot kunnan alueella nähtäviksi tarkastusta varten kahtena arkipäivänä, ei kuitenkaan arkilauantaina, alkaen 32. päivästä ennen vaaleja. Vaaliluettelot pidetään nähtävinä molempina päivinä kello 9-20 asianmukaisen valvonnan alaisina.

Jos rekisteritoimisto katsoo, että henkilö oikeudettomasti on jätetty pois äänestysalueen vaaliluettelosta tai merkitty siihen äänioikeutetuksi taikka että merkintä on muutoin virheellinen, on sillä viran puolesta oikeus tehdä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus sen perusteesta riippuen 17§:n 1 tai 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä ja hakea muutosta tämän tai muun oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 21§:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Vaalipiirien vaaliluetteloihin väestörekisterikeskuksen on otettava jokainen sellainen henkilö, joka väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan on tulevissa vaaleissa vaalioikeutettu, mutta jolla ei ole ollut väestökirjalaissa tarkoitettua kotipaikkaa Suomessa sinä ajankohtana, jonka mukaan äänestysalueiden vaaliluettelot on laadittava.

Kukin henkilö otetaan sen vaalipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella olevassa kunnassa hänellä väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan viimeksi on ollut kotipaikka Suomessa. Jos tämä kunta ei enää kuulu Suomen alueeseen, on henkilö merkittävä Helsingin kaupungin vaalipiirin vaaliluetteloon. Jos henkilöllä ei ole ollut kotipaikkaa Suomessa, hänet on merkittävä sen vaalipiirin vaaliluetteloon, jonka alueella olevan kunnan poissaolevaan väestöön hänen on katsottava väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan kuuluvan.

Luettelot on laadittava oikeusministeriön vahvistamaa lomaketta käyttäen henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Luetteloon on merkittävä henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus ja osoite sekä 2 momentissa tarkoitettu kunta.

Väestörekisterikeskuksen on 37. päivänä ennen vaaleja vahvistettava 25 a§:ssä mainituin tavoin laaditut vaalipiirien vaaliluettelot. Kuhunkin luetteloon on merkittävä, minkä vaalipiirin vaaliluettelo se on.

Ilmoituksessa voidaan ehdottaa ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi yhteislistan nimitys, johon tulee sisältyä sana yhteislista. Nimitys ei saa olla sopimaton eikä merkitykseltään yleistävästi tai muutoin harhaanjohtava. Nimitykseen voi aina sisältyä yhdistysrekisteriin merkitty nimi, jonka käyttämiseen yhteislistan antaneet valitsijayhdistykset ovat saaneet yhdistykseltä todisteellisen luvan. Nimitykseen ei kuitenkaan voi sisältyä puoluerekisteriin merkityn puolueen nimeä.

Vaalipiirin keskuslautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään 60. päivänä ennen edustajainvaaleja ja sen jälkeen 47., 39. ja 37. päivänä ennen vaaleja, vaaleja edeltävänä perjantaina, vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.

Kokouksessa, joka pidetään 47. päivänä ennen edustajainvaaleja, käsitellään puolueiden hakemukset niihin liitettyine asiakirjoineen. Samalla puolueiden keskinäinen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmää varten määrätään arvalla siten, että ensiksi arvotaan vaaliliittoon kuulumattomien puolueiden ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden puolueiden keskinäinen järjestys vaaliliitossa.

Kunkin puolueen ehdokaslistan yläpuolelle on painettava puolueen nimi. Jos puolueen ehdokkaita ei lukumääränsä vuoksi voida järjestää ylhäältä alaspäin yhdelle palstalle, ehdokkaat on järjestettävä riveittäin vasemmalta oikealle kahdelle vierekkäiselle palstalle. Vaaliliitot on erotettava riittävän selkeästi vaaliliittoihin kuulumattomista puolueista. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokaslistojen alapuolella on mainittava, mitkä puolueet ovat muodostaneet kunkin vaaliliiton.

Siinä kokouksessa, joka pidetään 37. päivänä ennen vaaleja, on ehdokaslistojen alustava yhdistelmä, ottaen huomioon mitä 39§:n 1 momentissa on säädetty, asianmukaisesti oikaistava ja siitä laadittava ehdokaslistojen yhdistelmä .

Oikeusministeriö antaa tarkemmat ohjeet ehdokaslistojen yhdistelmän muodosta.

Vaalipiirin keskuslautakunnan tulee painattaa ehdokaslistojen yhdistelmä sekä toimittaa sitä riittävä määrä vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille. Yhdistelmä on annettava myös vaalipiirissä ehdokkaita asettaneiden puolueiden piiriasiamiehille ja lähetettävä vaalipiirin kunnanhallituksille sekä pidettävä yleisön saatavana. Sen lisäksi on yhdistelmiä toimitettava oikeusministeriölle sekä muiden vaalipiirien keskuslautakunnille jaettaviksi vaalipiirin kuntien keskusvaalilautakunnille ja vaalitoimikunnille.

Puolueiden ehdokaslistojen ja yhteislistojen järjestys ehdokaslistojen yhdistelmässä määräytyy siten, että yhdistelmään merkitään ensin puolueet arvotussa järjestyksessä ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle ja niiden jälkeen yhteislistat vaalipiirin keskuslautakunnan suorittaman arvonnan osoittamassa järjestyksessä vasemmalta oikealle. Kunkin yhteislistan yläpuolelle merkitään yhteislistalle sitä muodostettaessa ehdotettu nimitys. Jos tämä tai huomautuksen johdosta yhteislistalle myöhemmin ehdotettu nimitys on 31 e§:n 4 momentin vastainen tai jos ehdotusta ei ole tehty, vaalipiirin keskuslautakunta määrää nimityksen, joka ilmaisee vain yhteislistan järjestyksen yhdistelmässä muihin yhteislistoihin nähden. Yhteislistojen ulkopuolella olevat valitsijayhdistysten ehdokaslistat otetaan yhdistelmään äärimmäisiksi oikealle yläriviltä alkaen aakkosjärjestyksessä erotettuina selvästi toisistaan.

Jos henkilö on otettu myös puolueen ehdokaslistaan, ei häntä koskevaa valitsijayhdistyksen ehdokaslistaa julkaista ehdokaslistojen yhdistelmässä.

Yhteislistan ja, milloin yhteislistaa ei ole muodostettu, valitsijayhdistyksen asiamieheen on sovellettava, mitä 38§:n 4 momentissa, 39§:n 2 momentissa, 41§:ssä, 59§:n 5 momentissa, 60§:n 1 momentin 7 kohdassa, 62§:n 2 momentissa ja 93§:ssä puolueen piiriasiamiehestä on säädetty, sekä yhteislistan asiamieheen, mitä puolueen piiriasiamiehestä 100§:n 1 momentissa on säädetty.

Edustajainvaalit toimitetaan äänestysalueissa maaliskuun kolmantena sunnuntaina ( vaalitoimitus ).

Jos tasavallan presidentti on määrännyt toimitettaviksi uudet vaalit, on vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun määräys uusien vaalien toimittamisesta julkaistiin.

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliaika ja äänestysalueiden äänestyspaikat. Ilmoitus voidaan antaa 16§:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

Vaalitoimitus alkaa kello 9 ja jatkuu yhtäjaksoisesti kello 20:een asti.

Kaikilla niillä äänestäjillä, jotka ovat ennen kello 20:tä tulleet saapuville odottamaan äänestysvuoroaan, on oikeus äänestää. Odotustila on suljettava ja eristettävä kello 20. Sulkemisesta on sitä ennen ilmoitettava saapuville tulleille äänestäjille.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä kaikkiin vaalien toimittamista varten tarpeellisiin toimenpiteisiin ja siinä tarkoituksessa muun ohella hyvissä ajoin varmistauduttava siitä, että vaalilautakunnilla on käytettävänään:

Vaaliuurnaa ei saa avata sen jälkeen, kun se on vaalitoimituksen alkaessa suljettu, ennen kuin äänestyksen päätyttyä ryhdytään laskemaan ääniä.

Äänestäjällä on oikeus äänestää sen vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmässä olevaa ehdokasta, jossa hänet on merkitty äänioikeutetuksi.

Kunkin äänestäjän äänestämisestä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon.

Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa , johon merkitään:

Lopuksi pöytäkirja luetaan julki, tarkastetaan ja varustetaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen allekirjoituksin sekä suljetaan liitteineen päällykseen, johon kirjoitetaan vaalipiirin keskuslautakunnan tai 60 a§:ssä tarkoitetussa tapauksessa kunnan keskusvaalilautakunnan osoite sekä merkintä päällyksen sisällöstä ja lähettäjästä.

Jos perustellusti voidaan olettaa, että kunnan jonkin äänestysalueen äänestyspaikalla tulee äänestämään enintään 50 henkilöä ja vaalisalaisuus siitä syystä voi vaarantua, kunnan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaaleja määrättävä, että tällaisen äänestysalueen ja kunnan jonkin muun äänestysalueen äänestyslippuja ei tarkasteta vaalilautakunnassa, vaan kunnan keskusvaalilautakunnassa. Tämän vuoksi näiden vaalilautakuntien on sen jälkeen, kun äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen on otettu vaaliuurnasta ja niiden lukumäärä laskettu, suljettava liput kestävään päällykseen, joka suljetaan huolellisesti oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä. Vaalipöytäkirjaan on tehtävä tästä johtuvat merkinnät.

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä vaalipiirin keskuslautakunnalle 59 ja 60§:ssä mainitut, keskuslautakunnalle osoitetut lähetykset tai kunnan keskusvaalilautakunnalle 60 ja 60 a §:ssä mainitut, keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetykset. Vaalipiirin keskuslautakunta ja kunnan keskusvaalilautakunta voivat kuitenkin määrätä niille osoitettujen lähetysten muunlaisesta toimittamisesta.

Kunnan keskusvaalilautakunnassa 60 a §:ssä tarkoitetut äänestysliput on viipymättä vaalisalaisuus säilyttäen yhdistettävä ja laskettava niiden lukumäärä. Sen jälkeen liput on tarkastettava ja suljettava päällykseen siten kuin 59§:n 2 ja 4 momentissa on säädetty. Tästä on laadittava tarpeelliset tiedot sisältävä pöytäkirja, joka on liitettävä yhteen mainittujen äänestysalueiden vaalipöytäkirjojen kanssa. Lähetykset on toimitettava vaalipiirin keskuslautakunnalle sen määräämällä tavalla.

Puolueen piiriasiamiehellä tai hänen kutakin kunnan keskusvaalilautakuntaa varten erikseen kirjallisesti valtuuttamallaan henkilöllä on oikeus olla äänestyslippuja järjestettäessä ja laskettaessa saapuvilla.

Äänestysalueen vaaliluetteloon merkitty äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa tai ympärivuorokautista hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä taikka otettu rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi , taikka joka vaalipäivänä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, sekä vaalipiirin vaaliluetteloon merkitty äänioikeutettu saavat äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.

Äänestyksen järjestämisestä muussa ennakkoäänestyspaikassa kuin laitoksessa huolehtii vaalitoimitsija, jona on Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa tämän laitoksen määräämä virkamies, Suomen edustustossa sen päällikkö tai hänen määräämänsä edustuston palveluksessa oleva henkilö ja suomalaisessa laivassa sen päällikkö tai hänen määräämänsä laivassa palveleva henkilö. Laitoksessa äänestyksen järjestämisestä huolehtii 8§:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.

Ennakkoäänestys tapahtuu 66§:ssä tarkoitettuina ajanjaksoina:

Posti- ja telelaitoksen on ilmoitettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään 48. päivänä ennen vaaleja kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä Posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa olevan vaalitoimitsijan nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu.

Vaalipiirien keskuslautakuntien on samassa tarkoituksessa toimitettava kaikkien vaalipiirien ehdokaslistojen yhdistelmiä oman vaalipiirinsä kuntien keskusvaalilautakunnille ja laatimiaan ehdokaslistojen yhdistelmiä ulkoasiainministeriölle.

Äänestäjän esitettyä henkilöllisyystodistuksen tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään on hänelle annettava äänestyslippu, vaalikuori, lähetekirjelomake ja lähetekuori. Äänestäjälle on myös varattava tilaisuus tutustua vaalipiirinsä ehdokaslistojen yhdistelmään.

Kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetun lähetekirjeen tulee sisältää:

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään 19. päivänä ennen vaaleja ennen kello 16:ta sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, jonka äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty. Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.

Vaalipiirin keskuslautakunnan on vaalipäivänä pidettävässä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 15, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 78§:n 4 momentissa ja 79§:n 1 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 vaalipiirin keskuslautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja vaalilautakuntien ja 62§:ssä mainittuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä jätettävä huomioon ottamatta. Sen jälkeen keskuslautakunnan on laskettava erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä.

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa vaalien tuloksen 5. päivänä vaalien jälkeen pitämässään kokouksessa, joka alkaa kello 12. Keskuslautakunnan on samana päivänä julkaistava vaalien tulos tiedoksipanolla keskuslautakunnassa ja ilmoitettava tiedoksipanossaan myös, kuka on kunkin valitun varamies, sekä laadittava viipymättä kullekin valitulle valtakirja.

Edustajan valtakirja on näin kuuluva:

''Kansanedustajain vaaleissa, jotka . . . päivänä . . . kuuta . . . toimitettiin . . . vaalipiirissä, on . . . asuva N.N. valittu olemaan edustajana valtiopäivillä tästä päivästä alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaalit on toimitettu.

Tämä todistus on edustajan valtakirjana.''

Paikka ja aika.

Jos edustajanpaikka on joutunut avoimeksi, vaalipiirin keskuslautakunta antaa valtakirjan sille, joka 88§:n mukaan tulee pois joutuneen tilalle. Tässä tapauksessa valtakirja on näin kuuluva:

''Sitten kun . . . päivänä . . . kuuta . . . vaalipiirissä toimitetuissa kansanedustajain vaaleissa N.N. on valittu olemaan edustajana valtiopäivillä . . . päivästä . . . kuuta . . . alkaen, kunnes seuraavat edustajainvaalit toimitettaisiin, mutta edustajanpaikka hänen jälkeensä on tullut avoimeksi, tulee kansanedustajain vaaleista annetun lain mukaan . . . asuva N.N. hänen sijaansa eduskunnan jäseneksi.

Tämä todistus on edustajan valtakirjana.''

Paikka ja aika.

Vaalipiirin keskuslautakunnan on pantava äänestysliput ja kappale vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmää päällykseen, joka sinetöidään oikeusministeriön määräämällä tavalla. Lopulliset laskelmat on säilytettävä pöytäkirjan liitteenä.

Hallussaan olevat asiakirjat ja tarvikkeet vaalipiirin keskuslautakunnan on luovutettava lääninhallitukselle. Äänestysliput ja kappale vaalipiirin ehdokaslistojen yhdistelmää on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat vaalit on toimitettu.

Jos valituksen johdosta määrätään vaalit toimitettaviksi uudelleen, on vaalitoimitus ensimmäisenä sunnuntaina 75 päivän kuluttua siitä, kun päätös on saanut lainvoiman.

Jos vaalipäivä sattuu uudenvuodenaatoksi tai -päiväksi, loppiaiseksi, ensimmäiseksi pääsiäispäiväksi, vapunaatoksi tai -päiväksi, helluntaipäiväksi, itsenäisyyspäiväksi taikka jouluaatoksi tai ensimmäiseksi tai toiseksi joulupäiväksi, toimitetaan vaalit seuraavana sunnuntaina.