Asetus elintarvikeasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä
kumotaan 21 päivänä marraskuuta 1952 annetun elintarvikeasetuksen ( 408/52 ) 27, 31, 51 ja 56§, sellaisina kuin niistä ovat 27§ osittain muutettuna 15 päivänä lokakuuta 1976 annetulla asetuksella (840/76) ja 56§ 20 päivänä maaliskuuta 1975 annetussa asetuksessa (197/75),
muutetaan 1§:n 2 momentti, 2§:n 1 kohta, 10 a ja 12 a§, 20§:n 2 momentti, 26 ja 27 a§, 30§:n 2 momentti, 38§:n 3 momentti, 46§:n 3 momentti, 48§ ja 52§:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2§:n 1 kohta 30 päivänä tammikuuta 1987 annetussa asetuksessa (96/87), 10 a§ 28 päivänä huhtikuuta 1967 annetussa asetuksessa (176/67), 12 a§ ja 20§:n 2 momentti 25 päivänä lokakuuta 1974 annetussa asetuksessa (806/74), 26§ mainitussa 15 päivänä lokakuuta 1976 annetussa asetuksessa, 27 a§ muutettuna mainituilla 20 päivänä maaliskuuta 1975 ja 15 päivänä lokakuuta 1976 annetuilla asetuksilla, 30§:n 2 momentti ja 52§:n 2 momentti 2 päivänä heinäkuuta 1973 annetussa asetuksessa (585/73), 38§:n 3 momentti 27 päivänä elokuuta 1976 annetussa asetuksessa (760/76) ja 46§:n 3 momentti 20 päivänä helmikuuta 1987 annetussa asetuksessa (179/87), sekä
lisätään 20§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 25 päivänä lokakuuta 1974 annetulla asetuksella, uusi 3 momentti ja asetukseen uusi 26 a§ seuraavasti:
1 §
Elintarvikkeita koskevia säännöksiä sovelletaan myös tupakkatuotteisiin siltä osin kuin niistä ei säädetä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/76) tai toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa asetuksessa (225/77).
2 §
Yleisillä käyttö- ja kulutustarvikkeilla tarkoitetaan tässä asetuksessa:
tarvikkeita, jotka tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat kosketukseen elintarvikkeen kanssa, kuten astioita, koneita, laitteita, välineitä, rakenteita sekä myyntipäällyksiä ja muita pakkausmateriaaleja; sekä
10 a §
Jos elintarvikkeen on ilmoitettu poistavan väsymystilaa, vähentävän ravinnon tarvetta, edistävän aineenvaihduntaa tai aikaansaavan muita tällaisia vaikutuksia mutta ilmoitettu vaikutus puuttuu tai on merkityksetön taikka ilmoitus vaikutuksesta on muutoin harhauttava, elintarvikevirasto voi, kuultuaan lääkintöhallitusta, kieltää ilmoittamasta elintarvikkeella olevan tällaista vaikutusta ja tarvittaessa kieltää sen valmistuksen, maahan tuonnin, kaupan pitämisen tai myymisen.
12 a §
Elintarvikkeen valmistaja tai tuottaja on velvollinen vaadittaessa antamaan elintarvikevirastolle tai sen määräämälle viranomaiselle kirjallisen selvityksen siitä, mitä valmistus- ja lisäaineita tai vieraita aineita ja kuinka paljon kysymyksessä oleva elintarvike niitä sisältää.
Kysymyksen ollessa maahantuodusta elintarvikkeesta, on maahantuojan elintarvikeviraston niin vaatiessa esitettävä sille tai sen määräämälle viranomaiselle 1 momentissa tarkoitettu selvitys.
Maatalous- ja puutarhatuotteiden, kuten hedelmien, marjojen, vihanneksien ja muiden kasviksien tuottajan taikka myyjän sekä mainituista tuotteista tehtyjen valmisteiden valmistajan on vaadittaessa esitettävä elintarvikevirastolle tai sen määräämälle viranomaiselle selvitys siitä, mitä torjunta-aineita mainittujen tuotteiden tuottamisessa on käytetty sekä miten ja minä ajankohtana torjunta-ainekäsittely on suoritettu ja kuinka pitkän ajan kuluttua käsittelystä tuote on toimitettu myytäväksi. Milloin kysymys on maahantuodusta tuotteesta tai valmisteesta, maahantuojan on vaadittaessa annettava edellä mainittu selvitys.
Edellä tässä pykälässä tarkoitetun kirjallisen selvityksen tulee olla valmistajan tai tuottajan allekirjoittama taikka elintarvikeviraston niin vaatiessa, asianomaisen koti- tai ulkomaisen viranomaisen tai virallisen laboratorion antama. Elintarvikevirasto voi harkintansa mukaan hyväksyä selvitykseksi muunkinlaisen koti- tai ulkomaisen laboratorion antaman tutkimustodistuksen.
20 §
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, on vaaran arvioinnissa ja sen torjumisessa noudatettava, mitä kosmeettisista valmisteista annetussa asetuksessa (456/77), elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvista yleisistä käyttö- ja kulutustarvikkeista annetussa asetuksessa (364/85), formaldehydin enimmäismääristä eräissä tekstiilituotteissa annetussa asetuksessa (210/88) ja pesuaineasetuksessa (211/88) on säädetty taikka niiden nojalla määrätty. Edellä 2§:n 1 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden tulee lisäksi olla sellaisia, etteivät ne rakenteessaan tai koostumuksessaan olevan vian tai puutteellisuuden takia aiheuta vammaa tai vaaraa terveydelle ( mekaaninen tai fysikaaliskemiallinen vaara ).
Valmistajan tai pakkaajan sekä, jos on kysymys maahantuodusta tarvikkeesta maahantuojan tulee esittää vaadittaessa elintarvikevirastolle tai sen määräämälle viranomaiselle 12 a§:n 4 momentin mukainen selvitys siitä, mitä valmistus-, lisä- ynnä muita aineita yleinen käyttö- ja kulutustarvike sisältää. Jos on kysymys kuluttajaviraston toimivaltaan 26 a§:n mukaan kuuluvista käyttö- ja kulutustarvikkeista, on tässä tarkoitettu selvitys esitettävä kuluttajavirastolle tai sen määräämälle viranomaiselle.
Valvonnan johto
26 §
Elintarvikemääräysten noudattamisen valvontaa johtaa elintarvikevirasto.
26 a §
Elintarvikelain 3§:ssä tarkoitettuna erityisenä valvontaviranomaisena toimii kuluttajavirasto asioissa, jotka koskevat:
elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvista yleisistä käyttö- ja kulutustarvikkeista annetussa asetuksessa tarkoitettuja tutteja ja puruleluja;
edellä 2§:n 1 kohdassa tarkoitettuja käyttö- ja kulutustarvikkeita niiden mekaanisten ja fysikaaliskemiallisten vaarojen osalta; sekä
edellä 2§:n 2 kohdassa tarkoitettujen käyttö- ja kulutustarvikkeiden valvontaa.
27 a §
Elintarvikeviraston alaisena piirihallintoviranomaisena elintarvikemääräysten noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa on lääninhallitus.
Elintarvikemääräysten valvontaa varten lääninhallitusten, lukuunottamatta Ahvenanmaan maakunnan lääninhallitusta, on määrättävä virkamiehistään yhden tai useamman toimimaan elintarviketarkastajana, jolla on samat oikeudet ja velvollisuudet, mitä 32-38§:ssä on elintarviketarkastajien velvollisuuksista ja oikeuksista säädetty.
Lääninhallitus voi myös määrätä lihavalmisteiden valmistuksen valvonnasta huolehtivan tarkastuseläinlääkärin toimimaan elintarviketarkastajana siinä laitoksessa, jossa hän suorittaa valvontaa.
30 §
Elintarviketarkastajina toimivat terveyslautakunnan määräämät henkilöt sekä asianomaisen poliisipiirin päällikkö tai hänen määräämänsä poliisipäällystöön kuuluva henkilö. Elintarvikekatsastajina toimivat terveyslautakuntien määräämät henkilöt. Lisäksi kaikilla poliisimiehillä on elintarvikekatsastajalle kuuluvat oikeudet.
38 §
Tarvike, joka ei muutoin täytä elintarvikemääräyksiä, on otettava takavarikkoon, jollei 35§:ssä säädettyjä toimenpiteitä ole pidettävä riittävinä. Oikeus takavarikosta määräämiseen on elintarviketarkastajana toimivalla poliisimiehellä sekä terveyslautakunnalla samoin kuin elintarvikevirastolla ja asianomaisella lääninhallituksella. Terveyslautakunta voi kuitenkin siirtää oikeuden määrätä takavarikosta elintarviketarkastajalle. Takavarikoinnin suorittaa poliisiviranomainen asiasta päättäneen viranomaisen pyynnöstä.
46 §
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta päätöksestä on ilmoitettava maahantuojan kotikunnan elintarvikeviranomaisille ja, sen mukaan kumman viraston toimialaan asia kuuluu, elintarvikevirastolle tai kuluttajavirastolle samoin kuin asianomaiselle lääninhallitukselle, joiden tulee valvoa päätöksen noudattamista.
48 §
Sellaiseksi tutkimuslaitokseksi, jolla on oikeus antaa elintarvikelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten perusteella suoritetuista tutkimuksista virallisia lausuntoja, voi elintarvikevirasto määrätä kunnan laboratorion, jossa on tutkimuksen suorittamiseen soveltuvat tilat ja varustus sekä tehtävään soveltuva henkilökunta. Määräyksessä voidaan määritellä laboratorion tutkimusalue ja vaativuustaso. Valtion tutkimuslaitokselle antaa määräyksen valtioneuvosto. Määräys voidaan peruuttaa, jos tutkimusolosuhteet laboratoriossa ovat olennaisesti muuttuneet.
52 §
Terveyslautakunnan määräämän elintarviketarkastajan toimenpiteeseen haetaan muutosta valittamalla terveyslautakuntaan ja elintarviketarkastajana toimivan poliisimiehen sekä lääninhallituksen määräämän elintarviketarkastajan toimenpiteeseen valittamalla lääninhallitukseen.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1990.
Elinkeinohallituksen, maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston ja lääkintöhallituksen tulee hyvissä ajoin ennen asetuksen voimaantuloa siirtää niiden käsiteltävinä olevat keskeneräiset asiat lausuntonsa kanssa tämän asetuksen voimaantullessa toimivaltaiselle viranomaiselle.
Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1990
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMinisteri Pertti Salolainen