72/1990
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1990
Valtioneuvoston päätös maataloustuotannon vähentämissopimuksista vuonna 1990
Valtioneuvosto on maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta 21 päivänä tammikuuta 1983 annetun lain (81/83) 19§:n ja maataloustuotannon tasapainottamisesta 22 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1261/89) 6, 9 ja 19§:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
1 §
Sopimusten tekeminen
Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 9§:ssä tarkoitettuja maataloustuotannon vähentämissopimuksia saadaan vuonna 1990 tehdä kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Sopimuskausi alkaa viljelijän tahdon mukaan 1 päivänä maalis-, huhti-, touko- tai kesäkuuta taikka 1 päivänä loka-, marras- tai joulukuuta.
Sopimuksen viljelijän kanssa tekee se maatalouspiiri, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava maatalouspiirille tai maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maatalouslautakunnalle viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden alkamista.
Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset sopimuksen hakemis- ja tekemismenettelystä.
2 §
Sopimuksen sisältö
Maataloustuotannon vähentämissopimuksessa maidon, naudanlihan, sianlihan, kananmunien tai peltokasvien tuotantoa maatilallaan harjoittanut viljelijä sitoutuu luopumaan sopimuskauden ajaksi muusta kuin 5§:ssä tarkoitetusta maataloustuotannosta maatilallaan.
Viljelijän on sopimusta koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen ja ennen sopimuskauden alkamista luovutettava sopimuksessa tarkoitetut kotieläimet teuraiksi tai käytettävä ne muuten tarkoitukseen, joka ei lisää 1 momentissa tarkoitetun tuotteen ylituotantoa. Maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat määräykset kotieläinten poistamisesta maatilalta ja viljelijän velvollisuudesta ilmoittaa poistamisesta maatalouspiirille.
3 §
Sopimuksen maatilaa koskevat edellytykset
Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilalla on edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana tai maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) 2§:n 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoitettua elinkeinoa.
Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana, jos:
1)maatilan metsätaloussuunnitelmaan tai verotukseen perustuva puuntuotos on vähintään 150 kuutiometriä vuodessa;
2)1 kohdassa tarkoitettujen tai muiden luotettavien selvitysten mukainen kestävä hakkuumäärä on vähintään 120 kuutiometriä vuodessa; ja
3)viljelijä on metsätalouteen perehtynyt sekä sen harjoittamiseen kykenevä.
Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 2§:n 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoitettua elinkeinoa, jos viljelijälle on myönnetty mainitun lain mukaista rahoitustukea elinkeinon harjoittamiseen taikka jos maatilalla muutoin on todettu olemassa olevan tuotannon perusteella olevan edellytykset sanotun elinkeinon harjoittamiseen.
4 §
Sopimuksen muut edellytykset
Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että:
1)viljelijä tai hänen puolisonsa on alle 55-vuotias;
2)viljelijän maataloudesta saamat tulot kahden viimeksi vahvistetun verotuksen mukaan ovat vuotta kohden keskimäärin vähintään 15 000 markkaa;
3)maatilaan kuuluu vähintään kaksi hehtaaria peltoa; ja
4)viljelijä 3§:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sitoutuu sopimuksessa olemaan sopimuskauden aikana luovuttamatta maatilastaan metsämaata.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi tuloiksi katsotaan peltokasvituotteiden myynnistä saatu tulo satovahingosta saatu korvaus mukaan luettuna sekä maidontuotannosta, naudanlihantuotannosta, sikataloudesta ja siipikarjataloudesta saatu tulo. Maidontuotannon ja siipikarjatalouden tuloksi lasketaan tuotteiden myynnistä saadut tulot sekä sikatalouden ja naudanlihantuotannon tuloksi eläimistä saatu myyntitulo vähennettynä niiden hankinnasta aiheutuneilla menoilla. Naudanlihantuotannon tuloksi lasketaan myös valtion kanssa naudanlihan tuotannosta tai emolehmien pitämisestä tehdyn sopimuksen perusteella maksettu palkkio.
Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu sitoumus ei koske luovutuksia, jotka tapahtuvat muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin tai joiden merkitys maatilan käyttöön nähden on vähäinen.
5 §
Sallittu maataloustuotanto
Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana:
1)harjoittaa 2§:ssä tarkoitettujen tuotteiden tuotantoa oman perheen tarvetta varten;
2)pitää hevosia, lampaita, vuohia, kaneja ja muuta siipikarjaa kuin kanoja enintään 0,5 eläinyksikköä maatilan täyttä peltohehtaaria kohti;
3)pitää turkiseläimiä enintään maatilalla ennen sopimuskautta pidetyssä laajuudessa;
4)pitää mehiläisiä;
5)harjoittaa porotaloutta;
6)tuottaa taimitarhatuotteita;
7)tuottaa puutarha- ja kasvitarhatuotteita enintään maatilalla ennen sopimuskautta pidetyssä laajuudessa; ja
8)tuottaa juurikasveja ja perunaa oman perheen tarvetta varten.
Jos viljelijälle on myönnetty maaseudun pienimuotoisesta elinkeinotoiminnasta annetun lain mukaista rahoitustukea elinkeinotoimintaan, joka edellyttää 1 momentin 2, 3 tai 7 kohdassa tarkoitetun maataloustuotannon harjoittamista, viljelijä saa harjoittaa rahoitustuen kohteena olevaa tuotantoa 1 momentin määräysten estämättä.
Edellä 1 momentin 1 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tuotteita ei saa myydä.
6 §
Eläinyksiköt
Edellä 5§:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut kotieläimet muutetaan eläinyksiköiksi siten, että hevonen vastaa yhtä täyttä eläinyksikköä, yhtä vuotta nuorempi varsa 0,5 eläinyksikköä, lammas ja vuohi kumpikin 0,2 eläinyksikköä, kahdeksaa kuukautta nuorempi karitsa tai kili kumpikin 0,05 eläinyksikköä sekä siipikarjaeläin ja kani kumpikin 0,02 eläinyksikköä.
7 §
Tuotantorakennusten käyttäminen
Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana käyttää maatilan tuotantorakennuksia muuhun kuin maataloustuotantoon, maatilalla sopimuksen mukaan sallittuun maataloustuotantoon sekä muiden maatilojen tarpeeseen viljan kuivaamiseen ja varastotiloiksi.
8 §
Pellon käyttäminen
Jos viljelijä pitää 5§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tuotantoa varten eläimiä tai jos hän pitää saman momentin 2 kohdassa tarkoitettuja eläimiä tai harjoittaa porotaloutta, hän saa sopimuskauden aikana viljellä heinää ja muuta korsirehua näiden eläinten ja poronhoitoalueella korvauksetta vieraidenkin porojen ruokintaan käytettäväksi.
Viljelijä saa sopimuskauden ensimmäisenä vuonna korjata sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevalta pellolta ennen sopimusta koskevan hakemuksen hyväksymistä kylvetyn syysviljan ja -rypsin.
Sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevaa peltoa saadaan maatalouslautakunnan luvalla käyttää myös riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi. Viljelijän tällaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama vastike ei aiheuta muutosta sopimuksen perusteella maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.
9 §
Pellon metsittäminen
Viljelijä voi maatalouspiirin luvalla metsittää sellaisen sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevan pellon, jonka metsittäminen ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Metsittämisen edellytyksiä harkittaessa pelto katsotaan viljellyksi. Metsittämisen perusteella maksettavasta palkkiosta valtioneuvosto määrää erikseen.
Metsittäminen ja sen perusteella mahdollisesti maksettava metsityspalkkio ei aiheuta muutosta maataloustuotannon vähentämissopimuksen nojalla muutoin maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.
10 §
Pellon hoitaminen
Maatilan pelto, jota ei käytetä 8§:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun maataloustuotantoon eikä metsitetä, on hoidettava siten, että haitallinen rikkaruohottuminen ja vesottuminen estyy. Sopimuksessa tarkoitetun pellon satoa ei saa kuitenkaan käyttää muuhun kuin 8§:n 1 ja 3 momentin mukaan sallittuun tarkoitukseen.
11 §
Palkkio
Maatalouspiiri maksaa viljelijälle sopimuksen perusteella tasapainottamispalkkiona peruskorvausta ja lisäkorvausta. Peruskorvauksen ja lisäkorvauksen yhteenlaskettu määrä on täyttä sopimusvuotta kohden enintään 75 000 markkaa.
Peruskorvausta maksetaan 12 000 markkaa jokaiselta sopimusvuodelta.
Lisäkorvausta maksetaan viideltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta. Lisäkorvauksen suuruus vuotta kohden määräytyy viljelijän 4§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen maatalouden tulojen mukaan siten, että lisäkorvaus on peltokasvituotteiden myyntituloista 25 prosenttia, maidontuotannon myyntituloista 35 prosenttia, naudanlihan tuotannosta saaduista tuloista 25 prosenttia sekä sika- ja siipikarjataloudesta saaduista tuloista 20 prosenttia.
Jos maatilan peltoala tai eläinmäärä on sopimusta haettaessa vähentynyt siinä määrin, että se ei ilmeisesti enää vastaa 4§:n 1 momentin 2 kohdan mukaista tuloa, lisäkorvauksen perusteena olevan tulon määrää on alennettava vähentynyttä peltoalaa tai kotieläintuotantoa vastaavasti. Tulon määrää ei kuitenkaan alenneta eläinmäärän vähentymisen perusteella, jos vähentyminen on ollut tilapäiseksi katsottavaa ja johtunut eläinten sairaudesta tai eläinkannan säännöllisestä uudistamisesta. Yhden tuotannonhaaran kohdalla tapahtunut vähäinen eläinmäärän lisäys voidaan lukea toisen tuotannonhaaran eläinmäärän vähentymisen korvaukseksi.
12 §
Tulotuki
Sopimuskaudelta viljelijälle ei makseta maataloustulolain (736/89) mukaista varsinaista tulotukea tai sitä vastaavaa tukea.
13 §
Pellon vähentyminen
Maatalouspiirin on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitetun maatilan peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kaksi hehtaaria. Sopimuksen nojalla maksetaan tällöin palkkio, joka vastaa sopimuksen voimassaoloaikaa luovutuksen ajankohtaan saakka. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos purkamisperuste on syntynyt ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sopimuskauden alkamisesta.
Jos sopimuksen alaisen maatilan peltoala on sopimuksen tekemisen jälkeen vähentynyt eikä sopimusta kuitenkaan tasapainottamislain 19§:n 1 momentin nojalla pureta, vähentymisen jälkeiseltä ajalta maksetaan tasapainottamispalkkio alennettuna vähentynyttä peltoalaa vastaavasti.
14 §
Sopimuksesta luopuminen
Jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta ensimmäisen sopimusvuoden aikana, sopimuksen perusteella ei makseta tasapainottamispalkkiota, ja mahdollisesti jo suoritettu palkkio peritään takaisin valtiolle.
Jos viljelijä luopuu vähintään vuoden voimassa olleesta sopimuksesta, palkkiota maksetaan sopimuksen voimassaoloaikaa vastaavasti.
15 §
Varojen ohjaaminen
Maatilahallitus määrää maatalouspiireille niiden peltoalojen suhteessa kiintiöt, joiden rajoissa sopimuksia voidaan tehdä. Maatilahallitus voi tarvittaessa muuttaa määräämiään kiintiöitä ottaen huomioon käytettävissä olevat varat ja eri maatalouspiireissä tehdyt hyväksymiskelpoiset hakemukset. Osa sopimuksiin käytettävissä olevista varoista varataan muutoksenhaun johdosta maksettaviin tasapainottamispalkkioihin.
16 §
Aikaisempien sopimusten palkkiot
Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) nojalla vuosina 1985, 1986, 1987, 1988 ja 1989 tehtyjen maataloustuotannon vähentämissopimusten perusteella maksettavia vuotuisia tuotannonmuutoskorvauksia ei koroteta vuonna 1990.
17 §
Tarkemmat määräykset
Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.
18 §
Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990.
Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1990
Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjala
Erikoistutkija
Seppo Hassinen