72/1990

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 9§:ssä tarkoitettuja maataloustuotannon vähentämissopimuksia saadaan vuonna 1990 tehdä kymmenen vuotta kestäväksi sopimuskaudeksi. Sopimuskausi alkaa viljelijän tahdon mukaan 1 päivänä maalis-, huhti-, touko- tai kesäkuuta taikka 1 päivänä loka-, marras- tai joulukuuta.

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee se maatalouspiiri, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimusta koskeva hakemus on toimitettava maatalouspiirille tai maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan maatalouslautakunnalle viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden alkamista.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset sopimuksen hakemis- ja tekemismenettelystä.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksessa maidon, naudanlihan, sianlihan, kananmunien tai peltokasvien tuotantoa maatilallaan harjoittanut viljelijä sitoutuu luopumaan sopimuskauden ajaksi muusta kuin 5§:ssä tarkoitetusta maataloustuotannosta maatilallaan.

Viljelijän on sopimusta koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen ja ennen sopimuskauden alkamista luovutettava sopimuksessa tarkoitetut kotieläimet teuraiksi tai käytettävä ne muuten tarkoitukseen, joka ei lisää 1 momentissa tarkoitetun tuotteen ylituotantoa. Maatilahallituksen tulee antaa tarkemmat määräykset kotieläinten poistamisesta maatilalta ja viljelijän velvollisuudesta ilmoittaa poistamisesta maatalouspiirille.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilalla on edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana tai maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) 2§:n 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoitettua elinkeinoa.

Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana, jos:

Maatilalla voidaan katsoa olevan edellytykset harjoittaa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain 2§:n 1 momentin 2-5 kohdassa tarkoitettua elinkeinoa, jos viljelijälle on myönnetty mainitun lain mukaista rahoitustukea elinkeinon harjoittamiseen taikka jos maatilalla muutoin on todettu olemassa olevan tuotannon perusteella olevan edellytykset sanotun elinkeinon harjoittamiseen.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuiksi tuloiksi katsotaan peltokasvituotteiden myynnistä saatu tulo satovahingosta saatu korvaus mukaan luettuna sekä maidontuotannosta, naudanlihantuotannosta, sikataloudesta ja siipikarjataloudesta saatu tulo. Maidontuotannon ja siipikarjatalouden tuloksi lasketaan tuotteiden myynnistä saadut tulot sekä sikatalouden ja naudanlihantuotannon tuloksi eläimistä saatu myyntitulo vähennettynä niiden hankinnasta aiheutuneilla menoilla. Naudanlihantuotannon tuloksi lasketaan myös valtion kanssa naudanlihan tuotannosta tai emolehmien pitämisestä tehdyn sopimuksen perusteella maksettu palkkio.

Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu sitoumus ei koske luovutuksia, jotka tapahtuvat muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin tai joiden merkitys maatilan käyttöön nähden on vähäinen.

Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana:

Jos viljelijälle on myönnetty maaseudun pienimuotoisesta elinkeinotoiminnasta annetun lain mukaista rahoitustukea elinkeinotoimintaan, joka edellyttää 1 momentin 2, 3 tai 7 kohdassa tarkoitetun maataloustuotannon harjoittamista, viljelijä saa harjoittaa rahoitustuen kohteena olevaa tuotantoa 1 momentin määräysten estämättä.

Edellä 1 momentin 1 ja 8 kohdassa tarkoitettuja tuotteita ei saa myydä.

Edellä 5§:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut kotieläimet muutetaan eläinyksiköiksi siten, että hevonen vastaa yhtä täyttä eläinyksikköä, yhtä vuotta nuorempi varsa 0,5 eläinyksikköä, lammas ja vuohi kumpikin 0,2 eläinyksikköä, kahdeksaa kuukautta nuorempi karitsa tai kili kumpikin 0,05 eläinyksikköä sekä siipikarjaeläin ja kani kumpikin 0,02 eläinyksikköä.

Viljelijällä on oikeus sopimuskauden aikana käyttää maatilan tuotantorakennuksia muuhun kuin maataloustuotantoon, maatilalla sopimuksen mukaan sallittuun maataloustuotantoon sekä muiden maatilojen tarpeeseen viljan kuivaamiseen ja varastotiloiksi.

Jos viljelijä pitää 5§:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tuotantoa varten eläimiä tai jos hän pitää saman momentin 2 kohdassa tarkoitettuja eläimiä tai harjoittaa porotaloutta, hän saa sopimuskauden aikana viljellä heinää ja muuta korsirehua näiden eläinten ja poronhoitoalueella korvauksetta vieraidenkin porojen ruokintaan käytettäväksi.

Viljelijä saa sopimuskauden ensimmäisenä vuonna korjata sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevalta pellolta ennen sopimusta koskevan hakemuksen hyväksymistä kylvetyn syysviljan ja -rypsin.

Sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevaa peltoa saadaan maatalouslautakunnan luvalla käyttää myös riistaeläinten ruokintaan tarkoitettuna riistapeltona ja siltä saadaan korjata satoa riistaeläinten rehuksi. Viljelijän tällaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama vastike ei aiheuta muutosta sopimuksen perusteella maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.

Viljelijä voi maatalouspiirin luvalla metsittää sellaisen sopimuksessa tarkoitetulla maatilalla olevan pellon, jonka metsittäminen ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Metsittämisen edellytyksiä harkittaessa pelto katsotaan viljellyksi. Metsittämisen perusteella maksettavasta palkkiosta valtioneuvosto määrää erikseen.

Metsittäminen ja sen perusteella mahdollisesti maksettava metsityspalkkio ei aiheuta muutosta maataloustuotannon vähentämissopimuksen nojalla muutoin maksettavan tasapainottamispalkkion määrään.

Maatilan pelto, jota ei käytetä 8§:n 1 tai 3 momentissa tarkoitettuun maataloustuotantoon eikä metsitetä, on hoidettava siten, että haitallinen rikkaruohottuminen ja vesottuminen estyy. Sopimuksessa tarkoitetun pellon satoa ei saa kuitenkaan käyttää muuhun kuin 8§:n 1 ja 3 momentin mukaan sallittuun tarkoitukseen.

Maatalouspiiri maksaa viljelijälle sopimuksen perusteella tasapainottamispalkkiona peruskorvausta ja lisäkorvausta. Peruskorvauksen ja lisäkorvauksen yhteenlaskettu määrä on täyttä sopimusvuotta kohden enintään 75 000 markkaa.

Peruskorvausta maksetaan 12 000 markkaa jokaiselta sopimusvuodelta.

Lisäkorvausta maksetaan viideltä ensimmäiseltä sopimusvuodelta. Lisäkorvauksen suuruus vuotta kohden määräytyy viljelijän 4§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen maatalouden tulojen mukaan siten, että lisäkorvaus on peltokasvituotteiden myyntituloista 25 prosenttia, maidontuotannon myyntituloista 35 prosenttia, naudanlihan tuotannosta saaduista tuloista 25 prosenttia sekä sika- ja siipikarjataloudesta saaduista tuloista 20 prosenttia.

Jos maatilan peltoala tai eläinmäärä on sopimusta haettaessa vähentynyt siinä määrin, että se ei ilmeisesti enää vastaa 4§:n 1 momentin 2 kohdan mukaista tuloa, lisäkorvauksen perusteena olevan tulon määrää on alennettava vähentynyttä peltoalaa tai kotieläintuotantoa vastaavasti. Tulon määrää ei kuitenkaan alenneta eläinmäärän vähentymisen perusteella, jos vähentyminen on ollut tilapäiseksi katsottavaa ja johtunut eläinten sairaudesta tai eläinkannan säännöllisestä uudistamisesta. Yhden tuotannonhaaran kohdalla tapahtunut vähäinen eläinmäärän lisäys voidaan lukea toisen tuotannonhaaran eläinmäärän vähentymisen korvaukseksi.

Sopimuskaudelta viljelijälle ei makseta maataloustulolain (736/89) mukaista varsinaista tulotukea tai sitä vastaavaa tukea.

Maatalouspiirin on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitetun maatilan peltoala on tasapainottamislain 19§:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kaksi hehtaaria. Sopimuksen nojalla maksetaan tällöin palkkio, joka vastaa sopimuksen voimassaoloaikaa luovutuksen ajankohtaan saakka. Palkkiota ei kuitenkaan makseta, jos purkamisperuste on syntynyt ennen kuin kolme kuukautta on kulunut sopimuskauden alkamisesta.

Jos sopimuksen alaisen maatilan peltoala on sopimuksen tekemisen jälkeen vähentynyt eikä sopimusta kuitenkaan tasapainottamislain 19§:n 1 momentin nojalla pureta, vähentymisen jälkeiseltä ajalta maksetaan tasapainottamispalkkio alennettuna vähentynyttä peltoalaa vastaavasti.

Jos viljelijä tasapainottamislain 18§:n mukaisesti luopuu sopimuksesta ensimmäisen sopimusvuoden aikana, sopimuksen perusteella ei makseta tasapainottamispalkkiota, ja mahdollisesti jo suoritettu palkkio peritään takaisin valtiolle.

Jos viljelijä luopuu vähintään vuoden voimassa olleesta sopimuksesta, palkkiota maksetaan sopimuksen voimassaoloaikaa vastaavasti.

Maatilahallitus määrää maatalouspiireille niiden peltoalojen suhteessa kiintiöt, joiden rajoissa sopimuksia voidaan tehdä. Maatilahallitus voi tarvittaessa muuttaa määräämiään kiintiöitä ottaen huomioon käytettävissä olevat varat ja eri maatalouspiireissä tehdyt hyväksymiskelpoiset hakemukset. Osa sopimuksiin käytettävissä olevista varoista varataan muutoksenhaun johdosta maksettaviin tasapainottamispalkkioihin.

Maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) nojalla vuosina 1985, 1986, 1987, 1988 ja 1989 tehtyjen maataloustuotannon vähentämissopimusten perusteella maksettavia vuotuisia tuotannonmuutoskorvauksia ei koroteta vuonna 1990.

Maatilahallitus antaa tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1990.