979/1989

Annettu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989

Verohallituksen päätös ennakonpidätyksessä vuonna 1990 noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4§:n 3 momentin nojalla määrännyt, että ennakonpidätystä toimitettaessa on palkkana pidettävät luontoisedut arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
1 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1976 200 mk + 20,70 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 200 mk + 22,10 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 240 mk + 28,40 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut: Edun arvo mk/kk
ennen vuotta 1961 160 mk + 15,00 mk neliömetriltä
vuosina 1961-1975 220 mk + 15,70 mk neliömetriltä
vuosina 1976-1983 220 mk + 17,60 mk neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 220 mk + 23,10 mk neliömetriltä

Asuntoedun arvo valtion asuntolainoittamassa vuokra-asunnossa on 1 momentista poiketen enintään asunnosta asuntohallituksen vahvistamien perusteiden mukaan perittävän vuokran määrä.

2 §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

3 §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 1§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 3,20 mk neliömetriltä kuukaudessa.

4 §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 9,00 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 6,40 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5 §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 1,40 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

6 §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 300,00 mk ja uunilämmityshuoneessa 94,00 mk kuukaudessa.

7 §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Autotallietu
8 §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 180 mk ja muun Suomen alueella 120 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 120 mk ja muun Suomen alueella 90 mk kuukaudessa.

Ravintoetu
9 §

Ravintoedun arvo on 17 markkaa ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten määrä on vähintään 17 mk ja enintään 32 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 17 mk tai ylittää 32 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

10 §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemisliikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

11 §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 12,75 markkaa ateriaa kohden.

12 §

Enintään 32 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta vähintään kuitenkin 17 mk. Nimellisarvoltaan yli 32 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu
13 §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 125,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa ja 1 055,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

14 §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 34,00 mk päivää kohden tai enintään 765,00 mk kuukaudessa.

Autoetu
15 §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, palkansaajan saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
perusarvo kilometrikohtainenarvo
a) Ikäryhmä A (1-3 vuotta) mk/kk mk/kk +p/km
I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1300 cm3 ja uushankintahinta enintään 95 000 mk
-vapaa autoetu 1 700 830 58
-auton käyttöetu 1 280 830 30
II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1600 cm3 ja uushankintahinta enintään 137 000 mk
-vapaa autoetu 2 080 1 060 68
-auton käyttöetu 1 570 1 060 34
III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2000 cm3 ja uushankintahinta enintään 210 000 mk
-vapaa autoetu 2 850 1 590 84
-auton käyttöetu 2 310 1 590 48
IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2000 cm3 ja uushankintahinta enintään 255 000 mk
-vapaa autoetu 3 850 2 290 104
-auton käyttöetu 3 190 2 290 60
V autoluokka, uushankintahinta yli 255 000 mk
-vapaa autoetu 5 400 3 450 130
-auton käyttöetu 4 650 3 450 80
b) Ikäryhmä B (yli 3 vuotta)
I autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm3
-vapaa autoetu 1 280 410 58
-auton käyttöetu 860 410 30
II autoluokka, sylinteritilavuus enintään 1 600 cm3
-vapaa autoetu 1 550 530 68
-auton käyttöetu 1 040 530 34
III autoluokka, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm3
-vapaa autoetu 2 050 790 84
-auton käyttöetu 1 510 790 48
IV autoluokka, sylinteritilavuus yli 2 000 cm3
-vapaa autoetu 2 700 1 140 104
-auton käyttöetu 2 040 1 140 60
16 §

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1988 ja sen jälkeen käyttöönotetut autot. Ikäryhmään B kuuluvat muut autot.

17 §

Sylinteritilavuudella tarkoitetaan moottorin iskutilavuutta rekisteriotteeseen merkityn suuruisena.

18 §

Uushankintahinnalla tarkoitetaan auton maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa 30.9.1989 voimassa ollutta automallin ohjevähittäismyyntihintaa. Jos automallilla ei ole ollut 30.9.1989 ohjevähittäismyyntihintaa, uushankintahintana käytetään automallin käyttöönottokuukauden ohjevähittäismyyntihintaa.

Autoon hankitut lisävarusteet talvirenkaita ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon uushankintahintaa määriteltäessä siltä osin kuin niiden arvo ylittää 11 000 mk.

19 §

Vuonna 1990 käyttöönotetun auton, jonka uushankintahinta ylittää sylinteritilavuuden perusteella määräytyvän autoluokan ylärajan, luokka määräytyy hinnan perusteella. Ennen vuotta 1990 käyttöönotettu auto pysyy ikäryhmään A kuulumisensa ajan siinä luokassa, johon se käyttöönottovuonna on sijoittunut tai autoon myöhemmin hankittujen lisävarusteiden perusteella sijoittuisi.

Ikäryhmään B kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan kuutiotilavuuden perusteella.

20 §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

21 §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

22 §

Autoedun raha-arvoa on korotettava 1650 markalla kuukaudessa tai 110 penniä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

23 §

Edellä 15§:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

- matkan pituus,

- ajon tarkoitus ja

- auton käyttäjä.

Puhelinetu
24 §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 120 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen
25 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.


Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja sitä sovelletaan ennakonpidätystä vuonna 1990 toimitettaessa.

Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1989

Pääjohtaja
Lauri Honkavaara

Vs. apulaisosastopäällikkö
Erkki Laanterä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.