528/1989

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulun virkaan on, että asianomaisella on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Professorin, apulaisprofessorin, yliassistentin ja assistentin virkaan vaadittava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito katsotaan olevan henkilöllä, joka:

Opettajalta vaadittava ruotsin tai suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito osoitetaan 1 momentin 1 kohdassa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.

Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin opettajan virkaan vaaditaan.

Viransijaiselta ja viran väliaikaiselta hoitajalta vaaditaan sellainen kielitaito, jonka määräyksen antava viranomainen kussakin tapauksessa harkitsee riittäväksi.

Professorilta vaaditaan:

Apulaisprofessorin viran kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä 4§:ssä on säädetty professorista. Apulaisprofessoriksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähäisempi tieteellinen pätevyys kuin professoriksi nimitettävällä.

Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön, hyvä opetustaito sekä milloin opetusala sitä vaatii, käytännöllinen perehtyneisyys siihen.

Yliassistentilta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto tai siihen verrattava ulkomainen korkeakoulututkinto, johon sisältyy laajahko tieteellinen tutkielma, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys viran alaan.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut hakija, joka on erittäin hyvin perehtynyt viran alaan, voidaan katsoa kelpoiseksi yliassistentin virkaan sen estämättä, että hän ei ole suorittanut lisensiaatin tutkintoa.

Assistentilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto.

Eläinlääkäriltä vaaditaan, että hän on Suomessa laillistettu eläinlääkäri ja että hän on suorittanut virkaan soveltuvan erikoiseläinlääkärin tutkinnon tai muuten erittäin hyvin perehtynyt viran alaan.

Apulaiseläinlääkäriltä vaaditaan, että hän on Suomessa laillistettu eläinlääkäri ja että hän on suorittanut erikoiseläinlääkärin tutkinnosta annetun asetuksen (594/88) 5§:n 1 kohdassa tarkoitetun yleiskoulutuksen korkeakoulun hyväksymässä virassa tai tehtävässä.

Röntgenhoitajalta vaaditaan röntgenhoitajan tutkinto ja laboratoriohoitajalta laboratoriohoitajan tutkinto.

Kirjastonjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon. Lisäksi vaaditaan, että hän on harjoittanut alan julkaisutoimintaa.

Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Kirjastonjohtajalta, kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaadittavasta vieraan kielen taidosta voidaan määrätä erikseen korkeakoulun esityksestä siten kuin valtion virkamieheltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) 4§:ssä on säädetty.

Kirjastoamanuenssilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Kirjastosihteeriltä vaaditaan kirjastoalan keskiasteen koulutus tai kirjastoapulaisen siirtymävaiheen koulutus tai ylioppilastutkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Hallintojohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoululaitoksen tuntemus ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Taloudenhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys varainhoitoon ja tilinpitoon.

Opintosihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Osastosihteeriltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai virkaan soveltuva opistoasteen ammatillinen tutkinto.

Professorin ja apulaisprofessorin tulee seurata tieteen kehitystä alallaan, harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta sekä hoitaa ja kehittää alansa opetusta.

Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.

Professorin ja apulaisprofessorin tehtävänä on lisäksi kuulustelujen toimittaminen, harjoitustöiden ohjaaminen sekä kirjallisten kokeiden, harjoitusaineiden ja tutkielmien tarkastaminen.

Professori ja apulaisprofessori voidaan vapauttaa opetustehtävistä osittain tai kokonaan tieteellistä työtä tai muuta viran alaan liittyvää merkittävää tehtävää varten. Opetustehtävistä vapautetaan enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen myöntää korkeakoulun rehtori.

Dosentti voidaan velvoittaa antamaan luento-opetusta tai muuta ryhmälle annettavaa opetusta vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti enintään 56 tuntia lukuvuodessa.

Yliassistentin ja assistentin tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Opettajan tulee lisäksi:

Muiden virkamiesten velvollisuutena on suorittaa ne tehtävät, jotka heille erikseen säädetään tai määrätään tai jotka heille heidän virkansa perusteella kuuluvat.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan, mitä korkeakoulujen eräiden virkojen lakkauttamisesta ja perustamisesta 13 päivänä heinäkuuta 1973 annetun asetuksen (626/73) voimaantulosäännöksessä on säädetty eläinlääketieteelliseen korkeakouluun perustettujen eläinlääkärin virkojen kelpoisuusehdoista.

Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan erityisten kelpoisuusvaatimusten osalta aikaisempia säännöksiä ja määräyksiä.