22/1989

Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1989

Laki maatilalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatilalain (188/77) 52§:n 1 momentin 4, 9 ja 10 kohta, 53§:n 2-4 momentti, 65§:n 1 momentti ja 68§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 52§:n 1 momentin 4 kohta ja 53§:n 3 momentti 31 päivänä toukokuuta 1985 annetussa laissa (435/85), 52§:n 1 momentin 9 ja 10 kohta, 53§:n 4 momentti ja 65§:n 1 momentti 19 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (919/80) ja 68§:n 1 momentti 9 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (920/83), sekä

lisätään 52§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä toukokuuta 1985 annetuilla laeilla sekä 31 päivänä joulukuuta 1987 ja 17 päivänä kesäkuuta 1988 annetuilla laeilla (1320/87 ja 539/88), uusi 11 kohta, 53§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 31 päivänä toukokuuta 1985 annetuilla laeilla, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4-7 momentti siirtyvät 5-8 momentiksi, lakiin uusi 65 a§ ja 74§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä heinäkuuta 1980 ja 31 päivänä maaliskuuta 1983 annetuilla laeilla (553/80 ja 351/83), uusi 3 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti:

52 §

Tämän lain mukaan voidaan myöntää lainaa:


4) muuta kuin asuntotuotantolainsäädännössä tarkoitettua asuinrakennuksen rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta sekä asuinympäristön parantamista varten (asuntolaina, asuntokorkotukilaina tai asuinympäristön parantamislaina);


9) sähkövirran saantiin oikeuttavien osuus- ja liittymismaksujen suorittamista sekä sähkövirran hankkimista ja jakelua varten tarvittavien laitteiden rakentamista varten (sähköistämislaina);

10) turvetuotantoon käytettävän maan raivaamista, ojittamista ja muuta kuntoonpanoa varten (turvetuotantolaina); sekä

11) maatilan työympäristön parantamista varten (työympäristön parantamislaina).

53 §

Rakentamislainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Rakentamislainoja myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että rakennukset ovat rakennusteknillisesti ja taloudellisesti sekä muutoinkin tarkoituksenmukaisia ja että toimenpiteillä edistetään hyvää ympäristön laatua.

Asuntolainaa ja asuntokorkotukilainaa voidaan myöntää asuinrakennuksen rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta varten sijainniltaan, pohjaratkaisultaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaalisesti ja maatilataloudellisesti tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen aikaansaamiseksi. Kyseisiä lainoja myönnettäessä on huomiota kiinnitettävä myös siihen, että asianomaisilla toimenpiteillä edistetään hyvää ympäristön laatua. Asuntolainan suuruus on enintään 60 ja asuntokorkotukilainan enintään 50 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Asuntolainaa ja asuntokorkotukilainaa paremmalla etuoikeudella mahdollisesti kiinnitettyjen lainojen määrä saa mainitun lainan kanssa yhteensä olla enintään 95 prosenttia vakuuden arvosta. Asuntolainan ja asuntokorkotukilainan avulla rakennettavassa ja laajennettavassa rakennuksessa olevan asunnon huoneistoala saa olla enintään 140 neliömetriä. Milloin siihen on olemassa erityisiä syitä, voidaan mainitusta pinta-alavaatimuksesta rakennuksen laajentamisen osalta poiketa, kuitenkin niin, että lainoitettava pinta-ala on enintään 160 neliömetriä. Maatilahallituksen määräämin perustein voidaan lainaa myöntää myös kahden samassa rakennuksessa olevan asunnon rakentamista ja laajentamista varten, jolloin kuitenkin lainoitettavana huoneistoalana saadaan ottaa huomioon yhteensä enintään 200 neliömetriä. Saunaa ja lämmitystilaa sekä polttoaine- ja maataloustuotevarastoa ja muuta eristämätöntä säilytystilaa ei lueta huoneistoalaan. Asuntokorkotukilainaa voidaan myöntää asuinrakennuksen laajentamista ja peruskorjausta varten myös silloin, kun asuntoa tarvitaan maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetussa laissa (2/85) tarkoitetun maatalouslomittajan käyttöön.

Asuinympäristön parantamislainaa voidaan myöntää toimenpiteisiin, joilla nostetaan tai ylläpidetään maatilan talouskeskusalueen tai sillä sijaitsevien asuin- tai muiden rakennusten laatu- ja varustetasoa. Kyseiset toimenpiteet voivat sisältää myös peruskorjausluonteisia toimenpiteitä. Edellytyksenä asuinympäristön parantamislainan myöntämiselle on, että toimenpide on kulttuurihistoriallisista tai rakennustaiteellisista syistä perusteltu tai että toimenpide on rakennusten tai alueen kunnossapidon kannalta tarpeellinen ja se suoritetaan yhdessä rakennuksen rakentamisen, laajentamisen tai peruskorjaamisen kanssa taikka että lainansaajana on 65 a§:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö. Asuinympäristön parantamislainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen osalta lainaa voidaan kuitenkin erityisistä syistä myöntää enintään 80 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Asuinympäristön parantamislainaa voidaan myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston varoista lyhytaikaisena tai pitkäaikaisena lainana. Lyhytaikainen laina samoin kuin korkotukilaina asuinympäristön parantamiseen voidaan myöntää 2§:ssä tarkoitettujen muiden kuin maatilatalouden harjoittamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevien edellytysten estämättä. Henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta, ja hänen puolisolleen saadaan myöntää kuitenkin asuinympäristön parantamislainaa samoin kuin asuntolainaa ja asuntokorkotukilainaa asuinrakennuksen laajentamista ja peruskorjausta varten, vaikka he eivät täytä 2§:ssä tarkoitettua maatilatalouden harjoittamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevia edellytyksiä.

Perusparannus-, tie- ja turvetuotantolainaa voidaan myöntää enintään 60 ja vesihuoltolainaa enintään 75 prosenttia hyväksytyn kustannusarvion määrästä. Työympäristön parantamislainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hyväksyttävän kustannusarvion määrästä tai hyväksyttävistä hankintakustannuksista.


65 §

Maanosto- ja sisarosuuslainan takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta, rakentamis- ja vesihuoltolainan enintään 20 vuotta, asuntokorkotukilainan enintään 15 vuotta, perusparannus-, tie-, sähköistämis- ja turvetuotantolainan sekä yhteismetsän osakaskunnalle myönnetyn maanostolainan enintään 10 vuotta sekä irtaimistolainan ja työympäristön parantamislainan enintään viisi vuotta.


65 a §

Pitkäaikaisena lainana myönnettävän asuinympäristön parantamislainan korosta, takaisinmaksuajasta, lyhennyksistä ja lykkäyksistä on voimassa, mitä asuntolainasta on säädetty, jollei jäljempänä tässä pykälässä säädetystä muuta johdu. Lyhytaikaisen lainan, samoin kuin asuinympäristön parantamiseksi myönnetyn korkotukilainan takaisinmaksuaika on enintään 10 vuotta ja korko kahdelta ensimmäiseltä vuodelta kolme prosenttia ja sitä seuraavilta vuosilta seitsemän prosenttia.

Pitkäaikaisen asuinympäristön parantamislainan samoin kuin asuinrakennuksen laajentamiseen tai peruskorjaamiseen 53§:n 3 momentin nojalla myönnetyn asuntolainan lyhennykset ja korot katsotaan ilman suoritusta maksetuiksi lainaehtojen mukaan, jos laina on myönnetty tai siirretty heikossa taloudellisessa asemassa olevalle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle taikka tällaiselle henkilölle ja hänen puolisolleen. Edellytyksenä on kuitenkin, että lainoitettu asunto on lyhennysten ja korkojen erääntyessä lainansaajan omassa asuinkäytössä. Lainansaajan katsotaan täyttävän kyseisen edellytyksen myös silloin, kun hänen poissaoloansa tilalta on pidettävä luonteeltaan tilapäisenä. Jos lainansaaja täyttää mainitut edellytykset lainan myöntämisen tai siirtämisen tapahduttua, voidaan lainan lyhennyksiin ja korkoihin hakemuksesta ryhtyä soveltamaan, mitä edellä tässä momentissa on säädetty. Lainaa muulle henkilölle siirrettäessä voidaan kyseinen etuus säilyttää kokonaan tai osittain, milloin alkuperäinen lainansaaja täyttää edellä tässä momentissa säädetyn asumista koskevan vaatimuksen.

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty, voidaan soveltaa, vaikka henkilö ei täytä 2§:ssä tarkoitettua maatilatalouden harjoittamista ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevaa edellytystä.

Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetun lyhytaikaisen lainan samoin kuin 2 momentissa tarkoitetun lainan kuolettamisesta annetaan asetuksella.

68 §

Lisäalueen, yhteismetsäosuuden ja maatilan myyntihinnan sekä maanosto- ja sisarosuuslainan vuotuinen korko on 67 §:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä kolme, toisella vyöhykkeellä neljä, kolmannella vyöhykkeellä viisi ja neljännellä vyöhykkeellä kuusi prosenttia tai, jos kysymys on kooltaan asetuksella säädettävää pienemmästä maatilasta, muuallakin maassa kuin mainitulla ensimmäisellä vyöhykkeellä kolme prosenttia. Jos kysymys on lisäalueen antamisesta tai sen hankkimisen lainoittamisesta ja maatila on kooltaan asetuksella säädettävää maatilaa suurempi, on korko kuitenkin koko maassa kahdeksan prosenttia. Rakentamis-, perusparannus-, tie-, vesihuolto-, irtaimisto- ja sähköistämislainan sekä työympäristön parantamislainan vuotuinen korko on ensimmäisellä ja toisella vyöhykkeellä neljä, kolmannella vyöhykkeellä muun kuin rakentamislainan osalta viisi ja rakentamislainan osalta kuusi sekä neljännellä vyöhykkeellä kaikkien sanottujen lainojen osalta seitsemän prosenttia.


74 §

Koko maassa voidaan myöntää työympäristön parantamisesta aiheutuvien suunnittelukustannusten kattamiseen avustusta asetuksella tarkemmin säädettävin edellytyksin.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1989.

Hallituksen esitys 140/88
Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 17/88
Suuren valiok. miet. 169/88

Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1989

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjola

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.