1099/1988

Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1988

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös sähköllä toimivista hisseistä

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 14 päivänä joulukuuta 1979 annetun sähköasetuksen (925/79) 36 §:n nojalla päättänyt:

Yleistä

Hissiin ja sen käyttöön liittyvän hengen-, terveyden- ja omaisuudenvaaran sekä hissin käytöstä aiheutuvan häiriön välttämiseksi on noudatettava, mitä tässä päätöksessä hissin rakenteesta ja käytöstä määrätään.

2 §

Hissillä tarkoitetaan sähköllä toimivaa nostolaitetta, jossa kuorma nostetaan ja lasketaan pystysuorasti kiinteiden johteiden ohjaamalla tai muulla tavoin kiinteästi ohjatulla korilla, jolla on kiinteät pysähdystasot.

Tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan nostokorkeudesta riippumatta hisseihin, joissa henkilökuljetus on sallittu, sekä sellaisiin nimelliskuormaltaan yli kymmenen kilogramman hisseihin, joissa vain tavarankuljetus on sallittu ja joiden nostokorkeus on yli 2 m.

3 §

Tämän päätöksen määräykset eivät koske

1) erikoishissejä ja niihin verrattavia siirtolaitteita, joita varten on annettu sähköasetuksen nojalla oma päätös,

2) sellaisia hissejä, joista on annettu määräykset muiden säädösten nojalla,

3) automaattisesti kuormattavia ja tyhjennettäviä nostolaitteita, joiden koriin pääsy on riittävästi estetty.

Kuilu
4 §

Hissin kori ja vastapaino niihin kuuluvine laitteineen on asennettava seinien ympäröimään hissikuiluun tai niiden liikerata on suojattava muulla Sähkötarkastuskeskuksen hyväksymällä tavalla.

Hissikuilun on kestettävä hissistä aiheutuvat kuormitukset ja kuilun pohjalle on päästävä turvallisesti.

5 §

Hissikuiluun saa sijoittaa vain yhden hissin laitteet, eikä hissikuiluun saa sijoittaa hissiin kuulumattomia laitteita.

Hissikuilun sisäseinien on oltava tasaiset. Jos henkilökuljetukseen sallitun hissin korissa ei ole ovea tai veräjää, korin kuilu- ja kuormausaukkojen puoleisen kuilun seinän sisäpinnan, kuilun ovien sisäpinnat mukaan lukien, on oltava tasainen, kova ja liukas aukkojen leveydeltä korin koko liikkuma-alan korkeudelta. Muissa hisseissä tätä vaatimusta ei ole, jos kuorman joutuminen korin kynnyksen ja kuilun seinän väliin on muulla tavoin estetty.

6 §

Kuilu on mitoitettava niin, että korin ja vastapainon turvallinen pysähtyminen voidaan varmistaa silloinkin, kun kori liikkuu päätepysähdystason ohi.

7 §

Hissikuilussa on myös käyttöhäiriön aikana oltava hissin matkustajille riittävä ilmanvaihto.

8 §

Hissikuilussa on oltava riittävä valaistus.

Konehuone ja muut koneistotilat
9 §

Hissin koneisto, pyörästö ja muut koneistoon liittyvät osat niihin kuuluvine laitteineen on sijoitettava näille laitteille varattuun lukittavaan tilaan siten, että niitä voi käyttää, huoltaa, korjata ja tarkastaa helposti ja turvallisesti.

10 §

Hissin koneistoa, pyörästöä, johteita, ohjauskeskusta ja vastaavia osia kannattavat rakenteet on mitoitettava riittävän lujiksi eikä rakenteista saa aiheutua palovaaraa tai muuta vaaraa.

11 §

Konehuoneeseen ja muuhun koneistotilaan on järjestettävä hissin käytön ja huollon kannalta riittävä ilmanvaihto ja lämmitys.

12 §

Konehuoneessa, pyörästökomerossa tai muussa vastaavassa tilassa sekä niihin johtavilla kulkuteillä on oltava riittävä valaistus.

Kuilun ovet
13 §

Kuilun kulku- ja kuormausaukoissa on oltava hissin käyttötarkoitukseen soveltuvat lujat ovet.

14 §

Sulkeutuvien ovien liike-energian ja sulkuvoiman on oltava niin pieniä ja itsetoimivat ovet on varustettava sellaisilla turvalaitteilla, ettei oven liikkeestä aiheudu vaaraa.

15 §

Kuilun ovessa tai sen läheisyydessä on oltava tarpeelliset merkinannot korin asemasta ja liikkeestä.

16 §

Kuilun ovessa on oltava laite, joka estää hissin käynnistymisen ja muun kuin 2 momentissa tarkoitetun liikkeen oven ollessa auki, sekä lukko, joka estää oven avautumisen, jos kori ei ole oven kohdalla.

Kori saa liikkua kuilun ovien ollessa auki pienellä nopeudella kyseisen pysähdystason läheisyydessä.

Kori ja vastapaino
17 §

Hississä on oltava luja ja myös huollon kannalta turvallinen kori. Sen katon, lattian ja seinien on oltava umpinaiset lukuun ottamatta 2 momentissa mainittuja aukkoja.

Korissa saa olla aukkoja kulkua, kuormausta, huoltoa ja ilmanvaihtoa varten. Aukot on suojattava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa. Jos hissin nimellisnopeus on yli 1 m/s, on kulku- ja kuormausaukoissa oltava henkilökuljetukseen sallituissa hisseissä ovi ja muissa hisseissä ovi tai veräjä.

18 §

Henkilökuljetukseen sallitun hissin korin lattiapinta-alan ja nimelliskuorman suhteen on oltava 2 momentissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sellainen, että hissin ylikuormittuminen normaalikäytössä on korin mitoituksen vuoksi epätodennäköistä. Korissa on kuitenkin oltava henkilöä kohden riittävästi tilaa.

Jos hissin ylikuormittuminen on sen rakenteen tai käyttöolosuhteiden vuoksi epätodennäköistä, saa korin lattiapinta-ala olla suurempi kuin 1 momentin mukainen mitoitus edellyttää, mikäli hissin hallitsematon liikkeellelähtö ylikuorman vaikutuksesta on riittävästi estetty.

Henkilökuljetukseen sallitun hissin nimelliskuorman on tällöin kuitenkin oltava vähintään 200 kg korin lattiapinta-alan neliömetriä kohti, ja sen nimellisnopeus saa olla enintään 1 m/s.

19 §

Korissa on myös käyttöhäiriön aikana oltava hissin matkustajille riittävä ilmanvaihto ja valaistus.

20 §

Korin tai kuorman tasapainottamiseksi käytettävä vastapaino on kiinnitettävä luotettavasti kannattimiinsa ja sen koossa pysyminen on varmistettava.

Hälytys ja hissistä pelastaminen
21 §

Henkilökuljetukseen sallitun hissin korissa on oltava laite, jolla voi antaa tehokkaan hälytyksen.

22 §

Henkilökuljetukseen sallitun hissin on oltava rakenteeltaan ja varusteiltaan sellainen, että matkustajat voi pelastaa turvallisesti käyttöhäiriön takia kerrosten välille jääneestä korista.

Kannattimet, tasausköydet, tarrain ja nopeudenrajoitin
23 §

Koria ja vastapainoa kannattavien köysien ja ketjujen on oltava rakenteeltaan, aineeltaan ja asennustavaltaan hissikäyttöön sopivia ja kuormitukseen nähden riittävän lujia. Henkilökuljetukseen sallitussa vetopyörähississä on oltava vähintään kolme ja muissa hisseissä vähintään kaksi erikseen kiinnitettyä kannatinta.

24 §

Vetopyörähissin kannatusköysien ja vetopyörän välillä on oltava hallitsemattoman luiston välttämiseksi riittävä kitka.

Köysien painon tasaukseen on käytettävä luotettavasti kiinnitettyjä ja kiristyspainolla varustettuja tasausköysiä, jos hissin nimellisnopeus ylittää 2,5 m/s. Mikäli hitaammissa hisseissä käytetään tasausköysiä tai -ketjuja, ne on kiinnitettävä ja tarvittaessa ohjattava luotettavasti.

25 §

Korissa, johon henkilö voi astua ja jonka kannattimia ovat köydet tai ketjut, on oltava mekaanisesti toimiva luotettava tarrain. Tarrain on mitoitettava siten, että se pystyy pysäyttämään nimelliskuormalla kuormatun korin kannattimien katketessa. Vastapainossa saa olla tarrain, jos siihen on erityinen syy. Tarraimen toiminnasta ei saa aiheutua matkustajille vaaraa.

Tarrain on laukaistava nopeudenrajoittimella tai muulla yhtä luotettavalla tavalla ennen kuin hissin nopeus ylittää nimellisnopeuden vaarallisessa määrin.

26 §

Kun koria kannattaa suoraan hydraulinen sylinteri, ruuvi, hammastanko tms. koneiston osa, on korin vapaa putoaminen koneiston tai hydraulijärjestelmän rikkoutuessa estettävä.

Hydraulisessa hississä on oltava turvalaitteet, jotka öljyvuodon sattuessa estävät hydraulisen sylinterin suoraan tai epäsuoraan kannattaman korin vajoamisen pois kerrostason pysähdysalueelta kuilun oven ollessa auki.

Johteet, puskurit ja hissin liikkeen valvonta
27 §

Koria ja vastapainoa on kumpaakin ohjattava vähintään kahdella teräsjohteella. Johteiden ja niiden kiinnitysten on kestettävä tarrauksesta ja hissin käytöstä aiheutuvat voimat.

28 §

Hissin korin ja vastapainon liikerata on rajoitettava alapäästään puskureilla. Muun kuin vetopyörähissin korin liikerata on rajoitettava myös yläpäästään puskurilla tai muulla luotettavalla tavalla. Henkilökuljetukseen sallitun hissin sekä nimellisnopeudeltaan yli 1 m/s olevan muun hissin puskurin on oltava joustava.

29 §

Koneiston on pysähdyttävä, jos kori ohittaa päätepysähdystason.

Koneiston käynti on estettävä, jos kori tai vastapaino ei lähde liikkeelle tai juuttuu kiinni ajon aikana.

Korin, vastapainon ja kuilun väliset etäisyydet
30 §
Korin ja vastapainon etäisyyden toisistaan ja kuilun seinistä on oltava sellainen, että törmäysvaaraa ei ole. Kuilun seinän ja korin kulku- tai kuormausaukon reunojen välisistä raoista ei saa aiheutua vaaraa.
Koneisto
31 §

Jokaisella hissillä on oltava vähintään yksi oma riittävän luja koneisto, joka pystyy tarkoitetulla tavalla saamaan korin liikkeelle, pitämään sen kulussa koneiston rakenteesta riippuvalla turvallisella nopeudella ja pysäyttämään sen.

32 §

Koneistossa, jossa liike käyttömoottorista kannattimiin välittyy mekaanisesti, on oltava sähkömekaaninen jarru. Koneiston pysähtyminen on varmistettava myös sähköisesti.

33 §

Hydraulisen hissin mäntä saa nostaa koria joko suoraan tai 23 §:n mukaisten kannattimien välityksellä. Sylinterin ja männän mitoituksessa on hissistä välittömästi aiheutuvien kuormitusten lisäksi otettava huomioon myös nurjahdusvaara ja öljyn paine.

Sylinteri on yhdistettävä koneistoon putkilla tai letkuilla, joilla on käytössä esiintyviin öljyn paineisiin nähden riittävä varmuus.

Hydraulisen hissin koneiston on pysähdyttävä luotettavasti, ja siinä on oltava tätä varten ohjaus- ja turvalaitteet.

34 §

Hissin koneisto siihen kuuluvine laitteineen ei saa aiheuttaa vaaraa ja se on suojattava ulkopuolisten tekijöiden aiheuttamalta vaurioitumiselta.

Sähköasennukset ja -laitteet
35 §

Hissin sähköasennusten ja -laitteiden on täytettävä soveltuvin osin kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (205/74) sähköturvallisuusmääräyksistä.

Hissin ohjaus ja suojaus sähkövioilta
36 §

Hississä on oltava ohjauslaitteet turvallista käyttöä ja huoltoa varten. Ohjauksen on toimittava sähköisesti.

Hissin ohjauksen on oltava sellainen, ettei mikään yleisesti esiintyvä sähköinen vika yksinään aiheuta hissin vaarallista virhetoimintaa.

Merkinnät, opasteet ja kaaviot
37 §

Hississä on oltava sen turvallisen käytön ja huollon edellyttämät merkinnät, opasteet ja varoitukset.

Hissin konehuoneessa on oltava hissin käyttöturvallisuuden varmistamiseen tarvittavat piirikaaviot ja ohjeet.

Hissin laitteiden hyväksyminen
38 §

Hississä käytettävien sähkölaitteiden ja turvallisuuden kannalta tärkeiden muiden laitteiden määräystenmukaisuudesta ja kestävyydestä on varmistauduttava ennen niiden käyttöönottoa.

Erinäisiä määräyksiä
39 §

Sähkötarkastuskeskus voi harkintansa mukaan sallia poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla, jos tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muilla tavoin.

40 §

Sähkötarkastuskeskus antaa täydentävät ohjeet tämän päätöksen soveltamisesta.

Virkalähetys

41 §

-Sähkötarkastuskeskuksen tämän - -päätöksen perusteella antamaan päätökseen haetaan muutosta kauppa- ja teollisuusministeriöltä valittamalla noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (1 on säädetty. Sähkötarkastuskeskuksen antamaa päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei kauppa- ja teollisuusministeriö toisin määrää.

42 §

- Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Päätöstä sovelletaan hisseihin,joiden hankintasopimus on tehty voimaantulon jälkeen.

Ennen päätöksen voimaantuloa hyväksyttyjä tai aikaisemmin voimassa olleiden määräysten perusteella asennettuja hissejä saa käyttää edelleen aikaisemmin hyväksytyllä tavalla. Edellytyksenä on, että ne eivät aiheuta ilmeistä hengenterveyden- eikä omaisuuden vaaraa eivätkä kohtuuttomasti häiritse ympäristöään. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa asennettujen hissien, jotka sijaitsevat muussa kuin asuintalossa tai portaassa, jossa on vähemmän kuin 3 asuntoa, hälytykset on saatettava tämän päätöksen mukaisiksi vuoden 1991 loppuun mennessä.

Tällä päätöksellä kumotaan sähköllä toimivista hisseistä ja niihin verrattavista siirtolaitteista 20 päivänä toukokuuta 1974 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (386/ 74) siltä osin kuin se koskee hissejä.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1988

Kauppa- ja teollisuusministeri
Ilkka Suominen

Ylitarkastaja
Heikki Viitala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.