836/1988

Seurakunnan papiston tai kanttorin virkaan nimitetyn tai koeajaksi määrätyn vakinaisen viranhaltijan ja ylimääräiseen toimeen otetun sekä tällaista virkaa tai tointa väliaikaisena taikka sijaisena hoitamaan määrätyn viran- ja toimenhaltijan palvelussuhteen ehdot määräytyvät siten, kuin tässä luvussa säädetään.

Papiston ja kanttorien rahapalkkana on peruspalkka tai sitä vastaava palkka ikä- ja kalliinpaikanlisineen sekä lomarahoineen.

Papiston ja kanttorien palkkaustaulukoiden mukainen peruspalkka tai sitä vastaava palkka määräytyy valtion virkamiehille vahvistettujen palkkausluokkien mukaan seuraavasti: kirkkoherran S 21 palkkausluokan mukaan, muun papin S 19 palkkausluokan mukaan sekä diakonin ja kanttorin A 18 palkkausluokan mukaan. Kirkkoherran palkkaus määräytyy kuitenkin S 22 palkkausluokan mukaan, jos seurakunnassa on useampia vakinaisia papin virkoja. Kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä myöntää edellä tarkoitetulle viran- tai toimenhaltijalle yhden palkkausluokan korotuksen viranhoitoa edistävästä ylemmästä korkeakoulututkinnosta.

Ylimääräisen toimen haltijalle, jolla ei ole vastaavaan vakinaiseen virkaan tarvittavaa pätevyyttä tai jonka tehtävät koostuvat olennaisesti opetus- ja valistustyöstä, suoritetaan edellä 1 momentissa mainittu palkkaus 2-5 palkkausluokkaa pienempänä sen mukaan kuin kirkollishallitus seurakunnanvaltuuston esityksestä määrää.

Jos seurakunta antaa kokonaispalkkauksessa olevan papiston jäsenen tai kanttorin käyttöön asunnon, siitä seurakunnalle perittävä vuokra määrätään ja sitä tarkistetaan samojen perusteiden mukaan kuin valtion palvelussuhdeasuntojen vuokrien määräämisperusteista ja vuokrien määräämisessä käytettävistä vuokratasoista kulloinkin voimassa olevissa valtioneuvoston päätöksissä määrätään. Vuokran laskentaperusteena ovat sellaisia palvelussuhdeasuntoja, joita ei ole määrätty virka-asunnoiksi, koskevat sanotuissa päätöksissä määrätyt perusteet. Asunnon ominaisuudet sekä mahdolliset vuokran korotus- ja alennusperusteet toteaa 82§:ssä tarkoitettu katselmuslautakunta taloudellisessa katselmuksessa ja vuokran määrää seurakunnanvaltuusto.

Jos papiston jäsen tai kanttori on ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä säilyttänyt aikaisemman lain mukaisen palkkausoikeutensa, johon kuuluu oikeus luontoisetuihin, hänen peruspalkkansa määräytyy seuraavasti: kirkkoherran ja muun papin A 14 palkkausluokan mukaan, diakonin A 11 palkkausluokan mukaan ja kanttorin A 10 palkkausluokan mukaan. Kirkollishallitus voi määrätä kirkkoherran palkkausluokan enintään kahta palkkausluokkaa suuremmaksi, jos seurakunnassa on useampia vakinaisia papin virkoja.

Seurakunnanvaltuusto voi erityisistä syistä myöntää 1 momentissa tarkoitetulle viranhaltijalle henkilökohtaisena palkanlisänä enintään yhden palkkausluokan korotuksen. Lisäksi kirkollishallitus voi seurakunnanvaltuuston esityksestä myöntää 1 momentissa tarkoitetulle viranhaltijalle yhden palkkausluokan korotuksen seurakuntatyössä tarpeellisen vieraan kielen taidosta taikka viranhoitoa edistävästä yliopistossa tai korkeakoulussa suoritetusta loppututkinnosta.

Seurakunnan palveluksessa olevat papit, diakonit ja kanttorit saavat ikälisät samojen periaatteiden mukaan kuin valtion virkamiehet. Näiden periaatteiden mukaisen harkinnanvaraisen ikälisän myöntää kirkollishallitus seurakunnanvaltuuston esityksestä. Kirkollishallituksella on oikeus seurakuntien papeille, diakoneille ja kanttoreille ikälisiä myöntäessään ottaa hakemuksesta huomioon sellainen palvelus, joka ei oikeuta valtion ikälisiin.

Edellä 54 a§:ssä tarkoitetun kirkkoherran tulee saada virka-asunnoksi neljä asuinhuonetta ja keittiö, yhteispinta-alaltaan vähintään 85 neliömetriä, sekä muun papin, diakonin ja kanttorin kolme huonetta ja keittiö, yhteispinta-alaltaan vähintään 65 neliömetriä. Lisäksi kirkkoherran käyttöön tulee varata luontoisetuun kuulumattomana työ- ja vastaanottohuone.

Edellä 54 a§:ssä tarkoitetun viranhaltijan tulee saada seurakunnalta teknillisiin laskelmiin perustuva, normaaliin kulutukseen riittävä polttoaine tai sähkövoima, mikä tarvitaan virka-asunnon lämmitykseen ja talouskäyttöön, puut valmiiksi pilkottuina ja asianmukaisesti varastoituina halkosuojaan tai, milloin käytetään muuta polttoainetta kuin halkoja, asianmukaisesti varastoituna, sekä vesi.

Papiston jäsenen sairaus-, isyys- ja vanhempainloma sekä kanttorin sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainloma samoin kuin niiden ajalta maksettava palkkaus määräytyvät samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiesten vastaavat edut. Papiston jäsenen oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan sekä kanttorin oikeus päivä- ja äitiysrahaan siirtyy sairaus- tai äitiysloman ajalta seurakunnalle siltä osin kuin päivä- tai äitiysrahan määrä ei ylitä hänen samalta ajalta saamansa palkkauksen määrää.

Jos palkkauksesta 2 momentin nojalla pidätetty määrä, seurakunnalle suoritettava päivä- tai äitiysraha sekä seurakunnan mahdollisesti saama avustus eivät riitä viransijaisen palkkaamiseen, on seurakunnan suoritettava puuttuva osa.

63§

Virkaa tai tointa väliaikaisena tai viransijaisena hoitamaan määrätyn palkkaus suoritetaan kuitenkin kuukausittain jälkikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä taikka työjakson tai palvelussuhteen päättyessä. Jos kuukauden viimeinen arkipäivä on lauantai, suoritetaan palkkaus edellisenä arkipäivänä.

Milloin pappi, diakoni tai kanttori, jolla ei ole omaa virkaa tai tointa kirkkokunnassa, määrätään hoitamaan avointa virkaa tai viransijaisuutta, on hänellä oikeus saada kaikki tähän virkaan kuuluvat palkka- ja muut edut, jollei kirkollishallitus toisin määrää. Jos hänellä ei ole virkaan vaadittavaa täyttä pätevyyttä tai hän ei suorita kaikkia virkaan kuuluvia tehtäviä, hänen palkkionsa on määrättävä vähintään kahta palkkausluokkaa virkaan kuuluvaa palkkausta pienemmäksi.

Ylimääräistä papiston tointa väliaikaisena tai viransijaisena hoitamaan määrätyn palkkiosta määrää seurakunnanneuvosto 1 ja 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaan.

Jolleivät välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät sitä estä, on papilla, diakonilla ja kanttorilla oikeus saada yksi palkallinen vapaapäivä viikossa, ei kuitenkaan lauantaina, sunnuntaina eikä kirkollisina juhlapäivinä.

Jos papille, diakonille tai kanttorille on myönnetty virkavapautta opintoja varten, jotka ovat omiaan edistämään seurakunnan tehtävien suorittamista, hänelle voidaan kirkollishallituksen harkinnan mukaan maksaa palkkaus mainittujen opintojen ajalta joko osaksi tai kokonaan. Kirkollishallitus voi myös määrätä, että papille, diakonille ja kanttorille, jolle on myönnetty virkavapautta toisen viran tai toimen hoitamista varten, maksetaan enintään se osa palkasta, joka ylittää toisesta virasta tai toimesta maksettavan kiinteän palkkauksen. Viran- tai toimenhaltijalle, jolle on myönnetty virkavapautta hänen 50- tai 60-vuotispäiväkseen, omaksi avioliittoon vihkimispäiväkseen, lähiomaisen hautajaispäiväksi, perheenjäsenen kuolemantapauksen johdosta enintään yhdeksi päiväksi, muun perheenjäsenen kuin alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen sairastumispäiväksi ja alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillisesti sairastuessa hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi enintään neljäksi päiväksi, maksetaan palkkaus samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehille. Muuten ei virkavapausajalta makseta palkkausta, ellei 62§:n 2 momentista muuta johdu.

Seurakunnan palveluksessa olevalla papilla, diakonilla ja kanttorilla on oikeus saada lomanmääräytymisvuoden palveluksen perusteella kirkollishallituksen hyväksymänä aikana vuosilomaa samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiesten vuosilomista on säädetty. Oikeus kahden ja puolen arkipäivän vuosilomaan täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on kuitenkin vain sellaisella papiston jäsenellä ja kanttorilla, joka on lomavuoden maaliskuun loppuun mennessä ollut välittömästi seurakunnan palveluksessa vähintään yhden vuoden tai jolla on päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta. Kirkollishallitus voi erityisistä syistä oikeuttaa papiston jäsenen ja kanttorin lukemaan hyväkseen vuosilomaa varten muunkin kuin valtion virkamiesten vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan, enintään kuitenkin kahdeksan vuotta.

Lomaraha ja lomakorvaus maksetaan samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehille.

Papiston ja kanttorin virkamatkoista suoritetaan seurakunnan varoista matkakustannusten korvausta samojen perusteiden mukaan kuin valtion virkamiehille.

Jos papiston jäsenelle tai kanttorille on hankittu puhelin seurakunnan varoilla tai hän on omilla varoillaan hankkinut puhelimen, voidaan sellaisesta puhelimesta ja sen käytöstä virantoimituksessa aiheutuvat hyväksyttävät maksut suorittaa seurakunnan varoista.

Matkamääräyksistä ja 2 momentissa tarkoitettujen puhelinten hankkimisesta ja käytöstä antaa yleiset määräykset kirkollishallitus.

Virkatodistusten lunastukset ja muut kansliatulot kuuluvat seurakunnalle. Viranhaltija, jolla aikaisemman asetuksen mukaan oli oikeus kansliatuloihin tai erilliseen palkkioon kanslian hoidosta, saa edelleen näitä tuloja ja palkkioita niin kauan kuin hän pysyy luontoisetupalkkauksessa ja suorittaa kanslian hoitoon liittyvät tehtävät. Kanslian hoidosta tällaiselle viranhaltijalle maksettavan palkkion myöntää ja sen määrän vahvistaa kirkollishallitus.