Asetus jakoasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen ( 407/52 ) 108§,
muutetaan 1§:n 1 ja 3 momentti, 5§, 10§:n 3 momentti, 13§:n 2 momentti, 22, 73 ja 85 a§, 140§:n 1 ja 2 momentti, 141, 142 ja 211§, sellaisina kuin niistä ovat 1§:n 1 ja 3 momentti, 13§:n 2 momentti, 22 ja 211§ 13 päivänä heinäkuuta 1984 annetussa asetuksessa (552/84), 5§ osittain muutettuna 19 päivänä toukokuuta 1972 ja 4 päivänä helmikuuta 1977 annetuilla asetuksilla (399/72 ja 138/77), 10§:n 3 momentti mainitussa 19 päivänä toukokuuta 1972 annetussa asetuksessa, 73 ja 85 a§ ja 140§:n 1 momentti 17 päivänä toukokuuta 1963 annetussa asetuksessa (236/63), 140§:n 2 momentti 14 päivänä joulukuuta 1979 annetussa asetuksessa (911/79) ja 141§ 10 päivänä lokakuuta 1975 annetussa asetuksessa (771/75), sekä
lisätään 128§:ään uusi 2 momentti ja 134 §:ään uusi 2 momentti näin kuuluviksi:
1 §
Määräystä jakolain mukaiseen maanmittaustoimitukseen on haettava maanmittaustoimistolta. Hakemuksessa, joka on tehtävä kirjallisesti, tulee ilmoittaa, mitä kiinteistöjä tai alueita toimitus on tarkoitettu koskemaan, sekä hakijan ja hänen tiedossaan olevien muiden asianosaisten postiosoitteet. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija on oikeutettu vaatimaan toimitusta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan hakemus määräalan erottamiseksi tai siirtämiseksi sellaisesta tilasta, jolla ennestään on vireillä lohkomistoimitus, tässä toimituksessa jättää toimitusinsinöörille. Sama on voimassa haettaessa sellaisen jakolain 243§:ssä tarkoitetun vesijätön tai 243 a§:ssä tarkoitetun yhteisen alueen lunastamista, jota koskeva lunastustoimitus on vireillä.
5 §
Jakolain 240§:ssä mainitun toimituksen suorittamista pakkolunastetulla alueella koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan oikeudesta saada alue muodostetuksi tilaksi tai liitetyksi ennestään olevaan tilaan.
10 §
Jaon, lohkomisen, tilusvaihdon tai rajankäynnin yhteydessä voidaan ilman eri määräystä toimittaa alueen, osuuden tai etuuden siirtäminen tilasta toiseen sekä jakolain 232§:ssä tarkoitettu jaon täydentäminen. Samoin voidaan halkominen ilman eri määräystä muuttaa lohkomiseksi tai jakolain 11 a§:ssä tarkoitetuksi uusjaoksi, milloin edellytykset siihen ovat olemassa.
13 §
Pöytäkirjaan on myös merkittävä, keille jakolain 70 ja 236§:ssä tarkoitetut kutsukirjeet on lähetetty ja milloin ne on kirjattuina jätetty postin kuljetettavaksi.
22 §
Jakolain 70 ja 236§:ssä tarkoitetuissa kutsukirjeissä ja kuulutuksessa on mainittava toimituksen alkamisen aika ja paikka, toimituksen tarkoitus sekä toimitusalue sopivalla tavalla yksilöitynä. Toimitukseen kutsuttuja on kehotettava ottamaan mukaansa selvitykset omistus- ja muista oikeuksistaan toimituksen kohteena oleviin kiinteistöihin.
73 §
Jaossa on jokaiselle tilalle merkittävä karttaan ja asiakirjoihin jakomerkki.
85 a §
Lunastettaessa vesijätön tai erillisen yhteisen alueen jaossa alueita tai osuuksia on niistä suoritettavista korvauksista tarpeen mukaan laadittava arviokirja.
128 §
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, osoitetaan vesialueella olevat rajapisteet vain koordinaattien ja kartan avulla, jollei niiden osoittamisella maastomerkein voida sanottavasti selventää rajan kulkua vedessä.
134 §
Kun jakolain 232 c§:n mukainen toimitus koskee yhteistä aluetta, siitä on laadittava selitelmä, joka osoittaa alueen pinta-alan, osakastilat ja niiden osuudet yhteiseen alueeseen.
140 §
Jakolain 241, 243, 243 a, 244 ja 246§:n mukaan toimitetusta siirrosta on, milloin se tapahtuu erillisenä toimituksena, laadittava selitelmä, jossa on mainittava luovuttava tila tai luovuttavat tilat, vastaanottava tila, siirrettävä alue, osuus tai etuus sekä rahakorvauksen määrä. Milloin yhteisen alueen lunastaminen tapahtuu jakolain 243§:n 2 momentissa säädettyä menettelyä noudattaen, ei selitelmään kuitenkaan tule mainintaa luovuttavista tiloista. Jos viimeksi mainitussa tapauksessa lunastushinta on määrätty talletettavaksi lääninhallitukseen, on selitelmässä mainittava, miten sanotun momentin säännösten mukaan on meneteltävä talletettujen varojen nostamiseksi.
Jos manttaaleja muutetaan jakolain 241, 243 ja 243 a§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, on jyvitettävä erikseen luovuttavan tilan tilukset maankäyttölajeittain sekä siirrettävä alue, osuus tai etuus. Siirrosta laadittavaan selitelmään on tällöin tehtävä jyvitysarvojen perusteella laskelma luovuttavan tilan manttaalin vähentymisestä ja vastaanottavan tilan manttaalin lisääntymisestä.
141 §
Mitä 115§:ssä on säädetty lohkomiskirjan otteen valmistamisesta ja toimittamisesta lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle, koskee vastaavasti jakolain 232 c, 240, 256, 257 ja 262§:ssä mainituissa toimituksissa laadittua selitelmää tai jakokirjaa. Sama on voimassa jakolain 241, 243 ja 243 a§:ssä mainituissa toimituksissa laaditun selitelmän tai jakokirjan otteen toimittamisesta niiden tilojen omistajille, joiden manttaaleja on korotettu.
142 §
Haettaessa lainhuutoa jakolain 241, 243 ja 243 a§:ssä mainitussa toimituksessa tilaan manttaalia korottaen liitetyn alueen saannolle käy manttaalilaskelman sisältämä selitelmä alkuperäisestä saantokirjasta. Sama on voimassa haettaessa lainhuutoa jakolain 32 luvun mukaan itsenäiseksi tilaksi muodostetun vesijätön, 42 a§:n mukaan tilaan liitetyn alueen ja 42 b§:ssä tarkoitetun kunnalle muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen saannolle. Niin ikään on sanottu voimassa haettaessa lainhuutoa yhteismetsään liitettäväksi tarkoitetusta vesijätöstä tai yhteisestä alueesta muodostetun kiinteistön saannolle.
211 §
Maanmittaushallitus määrää, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty, milloin kustannukset jakolain 231a, 231 b tai 232 c§:ssä tarkoitetusta jaon täydentämisestä maksetaan osaksi tai kokonaan valtion lopullisena menona. Maanmittaushallituksen päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.
Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMaa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala