331/1988

Annettu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988

Asetus maatila-asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä

muutetaan 13 päivänä toukokuuta 1977 annetun maatila-asetuksen (385/77) 1§:n 4 momentti, 3, 13 ja 22§, 45§:n 1 momentti, 50§:n 1-3 momentti, 59§:n 1 momentin 7 ja 12 kohta ja 2 ja 3 momentti, 71§ ja 72§:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1§:n 4 momentti ja 45§:n 1 momentti 6 päivänä toukokuuta 1983 annetussa asetuksessa (409/83), 3§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, 22§, 59§:n 1 momentin 12 kohta ja 72§:n 2 momentti 17 päivänä lokakuuta 1980 annetussa asetuksessa (698/80), 50§:n 1 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa asetuksessa (449/85), 50§:n 2 ja 3 momentti, 59§:n 2 momentti ja 71§ 8 päivänä toukokuuta 1981 annetussa asetuksessa (320/81), sekä

lisätään 1§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 6 päivänä toukokuuta 1983 annetulla asetuksella ja 13 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla asetuksella (276/87), uusi 5 momentti, asetukseen uusi 43 a ja 53 c§ ja 112§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 6 päivänä toukokuuta 1983 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti, seuraavasti:

1 §

Maatilalain mukaisia toimenpiteitä ei voida kohdistaa metsämaaltaan niin suureen maatilaan, jonka metsämaan puuntuotto on yli 700 kuutiometriä vuodessa. Sanottua enimmäismäärää saadaan kuitenkin korottaa siinä tapauksessa, että maatilalla on peltoa alle 15 hehtaaria, kutakin tämän määrän alittavaa peltohehtaaria kohti 35 kuutiometrillä. Metsämaan vuotuinen puuntuotto ei mainitussakaan tapauksessa saa kuitenkaan ylittää 1 000 kuutiometriä. Lisäaluetta saadaan antaa edellä tarkoitettua pienempään maatilaan enintään niin paljon, että siitä muodostuu enimmäiskokoa vastaava maatila. Metsätaloustilan vuotuinen puuntuotto saa olla enintään 1 200 kuutiometriä vuodessa. Metsämaan puuntuotto lasketaan hankittavan lisäalueen osalta kestävää hakkuumäärää noudattaen sekä muutoin, sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, joko kestävää hakkuumäärää tai säännöllistä kasvukuntoa noudattaen. Mahdollista verovapaata puuntuottoa ei oteta huomioon.

Metsätaloudesta ja metsätaloustilasta on vastaavasti voimassa, mitä maatilataloudesta ja maatilasta on tässä asetuksessa säädetty, jollei erikseen ole toisin mainittu.

3 §

Edellytyksenä maatilalain mukaisen etuuden saamiselle on, että asianomainen henkilö asuu maatilalla. Erityisistä syistä voidaan sanottua etuutta antaa myös henkilölle, joka asuu maatilan läheisyydessä. Henkilön voidaan katsoa asuvan tilalla myös silloin, kun hänen poissaolonsa siltä on luonteeltaan tilapäistä. Edellä tässä momentissa säädetyn estämättä saadaan myöntää perusparannuslainaa ja avustusta pellon salaojittamista varten, jos henkilö asuu sellaisella etäisyydellä maatilalta, että hänellä on katsottava olevan edellytykset viljellä sitä omatoimisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun etuuden saamisen edellytyksenä on lisäksi, että saaja on maatalouteen tai erikoismaatalouteen taikka, milloin kysymys on metsätaloustilasta, metsätalouteen perehtynyt ja sen harjoittamiseen kykenevä.

13 §

Jos metsähallitukselle maatilalain 13§:n mukaan korvattava määrä tulisi olemaan 400 000 markkaa suurempi, sen on saatava sanotussa pykälässä tarkoitettuun vaihtoon valtioneuvoston lupa.

22 §

Maatilaa, metsätaloustilaa tai lisäaluetta ei saa antaa, ellei vastaavasti niitä edellytyksiä, jotka 42, 43 ja 43 a§:n mukaan vaaditaan lainan myöntämiseen maatilan, metsätaloustilan tai lisäalueen hankkimista varten, ole olemassa. Sanotun estämättä voidaan pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain nojalla lunastettu kiinteistö tai sen osa muodostaa maatilaksi, metsätaloustilaksi tai lisäalueeksi mainitun lain 7§:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle tai tarkoitetuille henkilöille taikka, milloin muuttuneet olosuhteet antavat siihen aihetta ja erityisen painavia syitä on olemassa, maatilaksi muullekin henkilölle.

43 a §

Maanostolainaa ja sisarosuuslainaa saadaan myöntää sellaisen metsätaloustilan hankkimista varten, jolla tilan sijaitessa maatilalain 67§:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä vyöhykkeellä on metsämaata niin paljon, että sen vuotuinen puuntuotto on vähintään 150 kuutiometriä, sekä vastaavasti toisella ja kolmannella vyöhykkeellä vähintään 225 kuutiometriä ja neljännellä vyöhykkeellä vähintään 300 kuutiometriä. Metsämaan puuntuotto lasketaan kestävää hakkuumäärää noudattaen.

Maanostolainaa saadaan myöntää metsätalouden harjoittajalle lisäalueen hankkimista varten edellyttäen, että muodostuva metsätaloustila on vähintään 1 momentissa säädetyn suuruinen. Lainoitettava lisäalue saa käsittää muuta peltoa kuin metsitettävää peltoa enintään 0,5 hehtaaria. Jos lainoitettava lisäalue käsittää metsitettävää peltoa, on velkakirjaan otettava ehto, että metsittäminen on suoritettava kahden vuoden kuluessa velkakirjan allekirjoittamisesta.

Maanostolainan ja sisarosuuslainan myöntämisen edellytyksenä on metsätaloustilan osalta myös, että tilan asuinrakennus täyttää kooltaan ja kunnoltaan maatilahallituksen asettamat vaatimukset. Milloin kysymys on sellaisesta metsätaloustilasta, jota on viimeiset viisi vuotta omistajan toimesta jatkuvasti asuttu, voidaan sisarosuuslainaa ja metsätaloustilan pirstoutumisen ehkäisemistä tarkoittavaa maanostolainaa kuitenkin myöntää asuinrakennuksen kunnosta riippumatta.

45 §

Rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki- ja irtaimistolainaa sekä, maatilalain 52§:n 2 momentissa mainittuja tapauksia lukuun ottamatta, perusparannus- ja tielainaa saadaan myöntää, jos 42 ja 43§:ssä taikka, milloin kysymys on metsätaloustilasta, 43 a§:ssä säädetyt edellytykset sisarosuuslainan myöntämiseen olisivat olemassa. Metsätaloustilan vuotuinen puuntuotto voi tällöin kuitenkin olla 43 a§:n 1 momentissa säädetystä poiketen koko maassa vähintään 150 kuutiometriä säännöllisessä kasvukunnossa, jolloin kestävä hakkuumäärä ei saa olla huomattavasti edellä mainittua kuutiomäärää pienempi.


50 §

Irtaimistolainaa saadaan myöntää välttämättömän elottoman maa- ja metsätalousirtaimiston hankkimiseksi, ei kuitenkaan traktorin eikä leikkuupuimurin hankkimista varten muuhun kuin maatilalain 52§:n 4 momentissa tarkoitettuun yhteiskäyttöön. Irtaimistolainaa saadaan lisäksi myöntää lypsylehmien hankkimista varten silloin, kun navetan rakentamiseen tai laajentamiseen on myönnetty maatilalain mukaista rakentamislainaa tai lain 74§:n 2 momentissa tarkoitettua rakentamisavustusta ja kysymys on lehmäluvun olennaisesta lisäyksestä. Irtaimistolainaa saadaan myöntää myös mehiläisyhdyskuntien hankkimista varten.

Irtaimistolainaa voidaan 1 momentissa mainittuihin tarkoituksiin myöntää maatilalain 67§:ssä tarkoitetulla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vyöhykkeellä, lypsylehmien hankkimista varten kuitenkin vain ensimmäisellä vyöhykkeellä. Viljelijäin yhteiskäyttöön tulevan maatalouskoneen tai -laitteen tai sen osuuden hankkimista varten voidaan irtaimistolainaa myöntää myös neljännellä vyöhykkeellä.

Irtaimistolainaa saadaan edellä tässä pykälässä säädetyn lisäksi myöntää koko maassa poltto- tai kasvuturpeen, energiapuun, hakkeen tai muun vastaavan kotimaisen polttoaineen tuotannossa tarvittavien koneiden ja laitteiden hankkimiseksi. Palaturvetuotannon ollessa kysymyksessä hakijan omistamalla tilalla tulee olla vähintään 0,5 hehtaaria turvetuotantoon välittömästi käytettävää maata ja suunnitellun palaturvetuotannon vähintään 200 kuutiometriä vuodessa, traktorin hankinnan ollessa kysymyksessä kuitenkin vastaavasti vähintään 5 hehtaaria ja 2 000 kuutiometriä, ja jyrsinturvetuotannon ollessa kysymyksessä hakijan omistamalla tilalla tulee olla vähintään 10 hehtaaria turvetuotantoon välittömästi käytettävissä olevaa maata ja suunnitellun jyrsinturvetuotannon vähintään 5 000 kuutiometriä vuodessa, traktorin hankinnan ollessa kysymyksessä kuitenkin vastaavasti vähintään 20 hehtaaria ja 10 000 kuutiometriä. Tällöin irtaimistolainan myöntämisen edellytyksistä on lisäksi vastaavasti voimassa, mitä 46§:n 3 ja 4 momentissa on turvetuotantolainan osalta säädetty.


53 c §

Metsätaloustilojen osalta ei maanosto- ja sisarosuuslainaa saa myöntää sellaiselle henkilölle, joka itse tai jonka puoliso on täyttänyt 50 vuotta. Sisarosuuslainaa voidaan kuitenkin sanotun estämättä myöntää, jos hakijalla on alaikäisiä lapsia taikka, jos hänellä on ammatin jatkaja, joka opiskelun tai muun pätevän syyn vuoksi ei vielä voi ryhtyä metsätalousammattia harjoittamaan.

Jos tilan omistavat muut kuin aviopuolisot yhteisesti, otetaan 1 momenttia sovellettaessa huomioon omistajista vanhimman ikä.

59 §

Laina voidaan irtisanoa kokonaan tai osaksi heti takaisin maksettavaksi:


7)jos niitä töitä, joita varten laina on myönnetty, ei ole suoritettu asetetussa määräajassa tai hyväksyttyä suunnitelmaa noudattaen taikka, jos metsätalouden harjoittajan lainoitettuun lisäalueeseen sisältyvää metsitettäväksi tarkoitettua maatalousmaata ei ole metsitetty asetetussa määräajassa,


12)jos lainan saaja ei ole asunut eikä omatoimisesti viljellyt lainoitettua maatilaa kahteen vuoteen eikä menettelyn voida katsoa johtuneen 10 kohdassa tarkoitetusta syystä tai jos metsätalouden harjoittaja ei ole asunut lainoitettua metsätaloustilaa kahteen vuoteen, taikka


Mitä 1 momentin 8, 9, 11 ja 12 kohdassa on säädetty lainoitetusta maatilasta tai metsätaloustilasta sovelletaan vastaavasti sellaiseenkin tilaan, jota varten on myönnetty turvetuotantolainaa tai turvetuotannossa tarvittavien koneiden ja laitteiden hankkimiseen irtaimistolainaa, kuitenkin niin, että 12 kohdassa mainitun viljelyn asemesta tarkoitetaan turvetuotannon harjoittamista. Mitä 1 momentin 13 kohdassa on säädetty, ei sovelleta, milloin kysymys on metsätaloustilasta.

Lainan irtisanomista koskeva asia on 1 momentin 5 ja 6 kohdassa mainituissa tapauksissa, jos osa lainasta on valtion vastuulla, samoin kuin sanotun momentin 11 kohdassa mainitussa tapauksessa saatettava osuuspankin osalta Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n ja säästöpankin osalta Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin ratkaistavaksi, joiden samoin kuin muunkin liikepankin sekä Postipankin ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen tulee antaa irtisanomista koskevat asiakirjat maatilalain 55§:n 2 momentissa tarkoitetun henkilön tarkastettavaksi. Milloin on ilmeistä, että kysymys kuitenkin on 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetusta pirstomisesta, tulee asia saattaa jäljempänä 4 momentissa tarkoitetulla tavalla maatilahallituksen ratkaistavaksi.


71 §

Asuntokorkotukilainan takaisinmaksuaika on 10, 12 tai 15 vuotta, tie-, sähköistämis- ja turvetuotantolainan 7 tai 10 vuotta, perusparannuslainan 5, 7 tai 10 vuotta sekä irtaimistolainan 3 tai 5 vuotta.

72 §

Jos lisäalueen, yhteismetsäosuuden tai maatilan säännönmukaisin maksuehdoin perittävä myyntihinta on enintään 33 000 markkaa, enimmäismaksuaika on vastaavasti 15, 12 ja 10 vuotta.

112 §

Metsätaloustilaa ei saa antaa sellaiselle henkilölle, joka itse tai jonka puoliso käyttösuunnitelmaa vahvistettaessa on täyttänyt 50 vuotta. Pakkohuutokaupasta valtiolle lunastettu metsätaloustila voidaan kuitenkin antaa edellä mainittua iäkkäämmällekin henkilölle.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1988.

Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 1988

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.