190/1988

Kokous valitsee riistanhoitoyhdistyksen johtokuntaan puheenjohtajan lisäksi vakinaiset jäsenet. Johtokunnan toimikausi kestää yhdistyksen seuraavaan vuosikokoukseen saakka, jollei ohjesäännössä toisin määrätä.

Ennen kokousta on asianomaisen esitettävä johtokunnan puheenjohtajalle tai sen määräämälle muulle toimihenkilölle selvitys siitä, että hän on yhdistyksen jäsen. Jäsenen, joka edustaa kokouksessa toista jäsentä, on esitettävä vastaava selvitys myös edustamastaan jäsenestä sekä kirjallinen valtuutus toimia edustajana.

Milloin riistanhoitoyhdistys on toiminut kahden tai useamman kunnan alueella, voi riistanhoitopiirin hallitus, jos se katsoo paikkakunnan olojen vuoksi tarkoituksenmukaiseksi, esittää maa- ja metsätalousministeriölle riistanhoitoyhdistyksen jakamista kahteen tai useampaan riistanhoitoyhdistykseen tai sen alueen muodostamista muutoin kunnallisen jaotuksen mukaiseksi. Jos maa- ja metsätalousministeriö suostuu esitykseen, on pidettävä uusien riistanhoitoyhdistyksien perustamiskokoukset noudattaen, mitä 1§:ssä sellaisesta kokouksesta on säädetty. Alkuperäisen riistanhoitoyhdistyksen varat on jaettava jakautumisessa muodostuneiden riistanhoitoyhdistyksien kesken sen mukaan, kuin kunkin yhdistyksen alueella edellisenä vuotena on suoritettu riistanhoitomaksuja. Milloin yhdistyksellä on omaisuutta, jota ei käy jakaminen, on se pidettävä yhdistyksien yhteisenä.

Milloin riistanhoitoyhdistys haluaa liittyä toiseen riistanhoitoyhdistykseen, tulee sen tehdä siitä esitys maa- ja metsätalousministeriölle. Jos maa- ja metsätalousministeriö kuultuaan asianomaista riistanhoitoyhdistystä ja riistanhoitopiirin hallitusta katsoo sen paikkakunnan olojen vuoksi tarkoituksenmukaiseksi, antaa maa- ja metsätalousministeriö siitä metsästyslain 58§:ssä tarkoitetun määräyksen. Laajentuneen riistanhoitoyhdistyksen perustamiskokous on pidettävä noudattaen, mitä 1§:ssä sellaisesta kokouksesta on säädetty.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa 7§:ssä tarkoitetun tilillepanokortin. Siinä on mainittava sen henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus ja kotipaikka, jonka puolesta maksu suoritetaan, sekä se riistanhoitoyhdistys, jonka jäsenenä henkilö on, ja tarpeelliset tiedot metsästyslain 52§:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta ryhmävakuutuksesta samoin kuin metsästysvuosi, jolta maksu kannetaan.

Valtionavustuksen metsästyslain 52§:ssä tarkoitetusta määrärahasta Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistyksien toimihenkilöiden palkkausmenoja sekä niiden toiminnasta aiheutuvia muita tarpeellisia kulutusmenoja varten myöntää Metsästäjäin keskusjärjestön hakemuksesta maa- ja metsätalousministeriö. Hakemukseen on liitettävä Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien tulo- ja menoarviot sekä toimintasuunnitelmat samoin kuin riistanhoitoyhdistyksien osalta riistanhoitopiirien ehdotus valtionavustuksen määrästä. Valtionavustuksen maksaa vuosineljänneksittäin ennakkona ja käyttöä valvoo Metsästäjäin keskusjärjestön osalta maa- ja metsätalousministeriö sekä riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistyksien osalta asianomainen lääninhallitus. Valtionavustuksen käytöstä Metsästäjäin keskusjärjestön tulee antaa maa- ja metsätalousministeriölle sekä riistanhoitopiirien asianomaiselle lääninhallitukselle ministeriön ohjeiden mukainen selostus varainkäyttövuotta seuraavan helmikuun 16 päivään mennessä. Riistanhoitopiirien selostukseen on liitettävä riistanhoitoyhdistyksien selostus valtionavustuksen käytöstä, joka riistanhoitoyhdistyksien tulee antaa riistanhoitopiirille varainkäyttövuotta seuraavan helmikuun 1 päivään mennessä. Lääninhallituksien tulee toimittaa riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistyksien selostukset valtionavun käytöstä mahdollisine huomautuksineen maa- ja metsätalousministeriölle varainhoitovuotta seuraavan elokuun 1 päivään mennessä.

Valtionavustuksen metsästyslain 52§:ssä tarkoitetusta määrärahasta Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistyksien sijoitusmenoja varten samoin kuin muun mainitusta määrärahasta annettavan valtionavustuksen myöntää ja menojen ajoituksen mukaan maksaa sekä käyttöä valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Metsästäjäin keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset voivat periä maksun metsästyslupapäätöksestä, metsästäjätutkinnosta, hirvenammuntakokeesta ja muista niihin verrattavista toimenpiteistä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.