189/1988
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
Asetus maatila-asetuksen muuttamisesta
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 13 päivänä toukokuuta 1977 annetun maatila-asetuksen (385/77) 76§:n 2 momentti,
sellaisena kuin se on 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa asetuksessa (449/85),
muutetaan 15, 16, 18 ja 19§, 20§:n 3 momentti, 24§, 25§, 26§, 51§:n 1 momentti, 55§, 75§:n 3 momentti, 86§:n 1 ja 3 momentti, 87§, 88§:n 1 momentti, 88 a§:n 4 momentti, 89 ja 90§, 99§:n 1 momentti, 100§ ja 114§:n 1 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 15, 16 ja 100§ mainitussa 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetussa asetuksessa, 25 ja 26§ osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, 20§:n 3 momentti 20 päivänä lokakuuta 1978 annetussa asetuksessa (782/78), 24§ osittain muutettuna 6 päivänä toukokuuta 1983 annetulla asetuksella (409/83), 51§:n 1 momentti 17 päivänä lokakuuta 1980 annetussa asetuksessa (698/80), 86§:n 1 momentti 8 päivänä toukokuuta 1981 annetussa asetuksessa (320/81), 87§ osittain muutettuna mainituilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 annetulla asetuksella ja 6 päivänä toukokuuta 1983 annetulla asetuksella, 88 a§:n 4 momentti 8 päivänä huhtikuuta 1982 annetussa asetuksessa (266/82), 90§ ja 99§:n 1 momentti 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetussa asetuksessa (314/86) ja 114§:n 1 momentti 25 päivänä toukokuuta 1984 annetussa asetuksessa (409/84), sekä
lisätään 17§:ään uusi 2 momentti seuraavasti:
15 §
Maanmittausinsinööri tai, milloin kysymys on maatilalain 18§:n 1 momentissa tarkoitetusta suunnittelutoimikunnan toimesta laadittavasta käyttösuunnitelmasta, suunnittelutoimikunta laatii käyttösuunnitelman paikan päällä tapahtuvassa käyttösuunnitelmatoimituksessa. Toimituksen alkukokouksesta on maanmittausinsinöörin ilmoitettava kuulutuksella, joka on julkaistava yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä vähintään 14 päivää ennen kokousta. Lisäksi maanmittausinsinöörin on tiedotettava toimituksesta kirjeellä asianomaiselle kunnalle sekä, mikäli se sanottavaa hankaluutta tuottamatta voi käydä päinsä, niille henkilöille, jotka hänen käsityksensä mukaan saattavat tulla lisäalueen tai maatilan saajina kysymykseen. Kuulutuksesta ja kirjeestä on käytävä selville ne tilat ja alueet, joita toimitus koskee, mistä 16§:ssä tarkoitettuja hakemuslomakkeita on saatavissa sekä muut maatilahallituksen määräämät seikat.
Maatalouspiirin on käyttösuunnitelman laatimismääräystä maanmittausinsinöörille antaessaan samalla päätettävä siitä, onko käyttösuunnitelma laadittava pelkästään kirjallisena menettelynä. Kirjallisena menettelynä tapahtuvan käyttösuunnitelman laatimisen aloittamisesta on maanmittausinsinöörin ilmoitettava soveltuvin osin siten kuin edellä 1 momentissa on säädetty. Ilmoituksessa on mainittava määräaika, jonka kuluessa hakemukset on jätettävä maatalouspiirille. Määräajan tulee olla vähintään 14 päivää.
Pelkästään kirjallisena menettelynä voidaan käyttösuunnitelma laatia, milloin hankittu maa sopisi sellaisenaan käytettäväksi rajanaapurimaatilan lisäalueeksi tai 17§:n 2 momentin 2 virkkeessä tarkoitetulla tavalla, tai milloin kirjallinen menettely muutoin on perusteltu. Milloin kysymys on mainitussa 2 virkkeessä tarkoitetusta tapauksesta, ei kuulutusmenettely ole tarpeen, vaan maanmittausinsinöörin on tiedotettava kirjeellä käyttösuunnitelman laatimisen aloittamisesta asianomaiselle kunnalle sekä niille henkilöille, jotka hänen käsityksensä mukaan saattavat tulla maatilan, asuntotilan tai -tontin saajina kysymykseen.
Maatalouspiiri voi, milloin se katsoo tarpeelliseksi, antaa maanmittausinsinöörille ja suunnittelutoimikunnalle käyttösuunnitelman laatimista koskevia ohjeita.
16 §
Jos 15§:n 1 momentissa tarkoitettuun alkukokoukseen saapunut henkilö haluaa saada lisäaluetta tai maatilan taikka muuta maatilalain mukaista etuutta, hänen on jätettävä maatalouspiirille tai suunnittelutoimikunnalle vahvistetun kaavan mukainen hakemus. Myöhemminkin tehty hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli se toimitusta haittaamatta voi käydä päinsä.
Milloin kysymyksessä on kirjallisena menettelynä laadittava käyttösuunnitelma, jätetään 15§:n 2 momentissa tarkoitettu hakemus maatalouspiirille. Myöhästynytkin hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli se suunnitelman laatimista haittaamatta käy päinsä.
17 §
Laadittaessa käyttösuunnitelma kirjallisena menettelynä on asianosaisten kuulemisesta voimassa, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) on säädetty. Jos pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain (23/38) mukaan valtiolle lunastettu tila tai alue olisi käytettävä maatilana taikka asuntotilana tai -tonttina ja saajana tulisi kysymykseen sitä hakenut entinen omistaja tai hänen lähisukulaisensa, saa asian aina ratkaista hallintomenettelylain 15§:n 2 momentin mukaisesti asianosaista kuulematta.
18 §
Käyttösuunnitelmatoimituksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksessa saapuvilla olevat, se, miten kokouksesta on tiedotettu, esitetyt vaatimukset, maanmittausinsinöörin tai suunnittelutoimikunnan ratkaisut perusteluineen sekä selostus toimituksen muusta kulusta. Pöytäkirja on maanmittausinsinöörin taikka suunnittelutoimikunnan puheenjohtajan ja virkamiesjäsenten tai, jos suunnittelutoimikunta ei ole ollut yksimielinen, puheenjohtajan ja muiden jäsenten allekirjoitettava.
Kirjallisena menettelynä laadittavan käyttösuunnitelman osalta on laadittava kirjallinen selostus, josta ilmenee, miten toimituksesta on tiedotettu, esitetyt vaatimukset, maanmittausinsinöörin ratkaisuehdotukset perusteluineen sekä selvitys toimituksen muusta kulusta. Selostus on maanmittausinsinöörin allekirjoitettava.
19 §
Saajan on osoitettava omistusoikeutensa siihen tilaan, johon hän lisäaluetta tai muuta etuutta hakee. Omistuskirjoista on tehtävä tarpeelliset merkinnät pöytäkirjaan tai, milloin kysymyksessä on kirjallisena menettelynä laadittava käyttösuunnitelma, kirjalliseen selostukseen.
Maanmittausinsinöörin tai suunnittelutoimikunnan toimesta on tarvittaessa pidettävä hakijan omistamalla tilalla katselmus.
20 §
Jos käyttösuunnitelmaan sisältyy ehdotus omaisuuden käyttämisestä muuhun kuin maatilalain tarkoituksiin, on siihen sisällytettävä, mikäli maatalouspiiri ei ole toisin määrännyt, myös ehdotus omaisuudesta maksettavasta hinnasta sekä siitä, kenelle omaisuus olisi luovutettava.
24 §
Muu kuin kirjallisena menettelynä laadittu käyttösuunnitelma on julkiluettava. Suunnittelutoimikunnan laatimaan käyttösuunnitelmaan tyytymättömän asianosaisen on tehtävä muistutuksensa käyttösuunnitelmaa vastaan kahden viikon kuluessa julkilukemisesta. Jos muistutusta ei ole tehty loppukokouksessa, se on kirjallisena toimitettava määräaikana maatalouspiirille.
Käyttösuunnitelmaa koskevat asiakirjat on toimitettava maatalouspiirille mahdollisimman pian toimituksen päätyttyä. Jos käyttösuunnitelmaa vastaan on tehty muistutuksia, suunnittelutoimikunnan virkamiesjäsenten tai, jos toimikunta ei ole käyttösuunnitelmasta päättäessään ollut yksimielinen, tahi jos puheenjohtaja katsoo siihen olevan aihetta, toimikunnan on annettava niistä lausuntonsa.
Milloin kysymyksessä on kirjallisena menettelynä laadittu käyttösuunnitelma, on maanmittausinsinöörin toimitettava käyttösuunnitelmaa koskevat asiakirjat suunnitelman valmistumisen jälkeen maatalouspiirille. Kirjallisena menettelynä laadittu käyttösuunnitelma voidaan vahvistaa myös maanmittausinsinöörin esittelystä.
25 §
Jos ne olosuhteet, joiden vallitessa toimitusmääräys on annettu, ovat siten muuttuneet, ettei edellytyksiä toimitusmääräyksen antamiseen enää ole olemassa, maanmittausinsinöörin tai suunnittelutoimikunnan on palautettava asiakirjat maatalouspiirille.
26 §
Jos käyttösuunnitelma laaditaan alueelle, joka rakennuskaavassa tai rantakaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin tai joka on rakennuskiellossa rakennuskaavan tai rantakaavan laatimista varten, maanmittausinsinöörin tai suunnittelutoimikunnan on pyydettävä laatimastaan käyttösuunnitelmaehdotuksesta asianomaisen kunnanhallituksen lausunto.
Kun käyttösuunnitelmassa on tarkoitus muodostaa maatila, on maanmittausinsinöörin tai suunnittelutoimikunnan pyydettävä laatimastaan käyttösuunnitelmaehdotuksesta maatilan saajan ja myyntihinnan sekä hinnan maksuehtojen osalta asianomaisen maatalouslautakunnan lausunto. Lausunto on annettava kiireellisenä. Vastaavasti on meneteltävä, kun käyttösuunnitelmassa on tarkoitus muodostaa pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7§:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle asuntotila tai -tontti.
51 §
Jos työ, jonka rahoittamista varten on haettu rakentamis-, asunto-, asuntokorkotuki- tai tielainaa, on aloitettu ennen kuin lainahakemukseen on annettu ratkaisu, ei lainaa saa myöntää, ellei maatalouspiiri ole antanut lupaa työn aloittamiseen tai, milloin työ on aloitettu lainahakemuksen tekemisen jälkeen ilman sanottua lupaa, maatilahallitus katso hakijan menettelyn johtuneen ilman hänen omaa syytään tapahtuneesta erehdyksestä.
55 §
Luottolaitoksen on hankittava maatilan hankkimista koskevista maanosto- ja sisarosuuslainahakemuksista sekä kotieläinrakennuksia koskevista rakentamislainahakemuksista asianomaisen maatalouslautakunnan ja maatalouspiirin lausunto. Muista kuin edellä tarkoitetuista lainahakemuksista on hankittava asianomaisen maataloussihteerin tai, ellei sellaista kunnassa ole, maatalouslautakunnan puheenjohtajan lausunto.
Lainan myöntämisestä luottolaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle maatalouspiirille ja maatalouslautakunnalle.
75 §
Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä noudatetaan soveltuvin osin myös niihin lainoihin, joista lausunnon antaa vain maataloussihteeri tai maatalouslautakunnan puheenjohtaja, sekä korkotukilainoihin.
86 §
Työ, jota varten rakentamis-, asunto-, perusparannus-, tie-, vesihuolto- tai turvetuotantolaina on myönnetty, on aloitettava vuoden kuluessa lainan myöntämisestä lukien ja saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa, turvetuotantolainan kysymyksessä ollessa kuitenkin neljän vuoden kuluessa, sanotusta ajankohdasta lukien, jollei maatalouspiiri asuntolainan osalta ja luottolaitos muiden lainojen osalta ole myöntänyt työn aloittamis- tai suorittamisaikaan pitennystä. Luottolaitoksen pitentämispäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua pitennystä on haettava ennen määräajan päättymistä. Pitennystä voidaan myöntää kerrallaan enintään vuosi ja yhteensä enintään kaksi vuotta, kuitenkin niin, että työn aloittamisaikaa voidaan pitentää enintään yhdellä vuodella. Aloittamisaikaan voidaan myöntää pitennystä vain hakijasta itsestään riippumattomista syistä johtuneesta viivästymisestä. Maatalouspiirin päätöksen johdosta tehtyyn maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
87 §
Milloin henkilö, jolle maatilalain mukaan on myyty lisäalue, yhteismetsäosuus tai maatila taikka jonka vastattavaksi sanotunlainen saaminen on siirtynyt tai siirretty, haluaa saada myyntihinnan lyhennysten tai korkojen tahi molempien maksamisessa lykkäystä, on sitä koskeva hakemus tehtävä asianomaiselle maatalouslautakunnalle. Maatalouslautakunnan on lähetettävä, hankittuaan ehkä tarvittavat lisäselvitykset, asiakirjat oman lausuntonsa seuraamana maatalouspiirille.
Jos maatalouslautakunta ehdottaa lykkäystä myönnettäväksi, sen on sisällytettävä lausuntoonsa ehdotus siitä, kuinka pitkäksi ajaksi lykkäys olisi myönnettävä ja mitä ehtoja lykkäyksen saajalle ehkä olisi asetettava.
Lykkäyksen myöntämisen johdosta siirtyy saamisen suorittaminen lykkäyspäätöksessä määrättyyn kantoon saakka.
Lykkäyksen myöntämistä tai peruuttamista koskevasta maatalouspiirin päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annettuun maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista maatilalain 70§:n 1 ja 4 momentin nojalla myönnettyjen muiden lainojen kuin asuntolainojen takaisinmaksuajan osalta noudatetaan soveltuvin osin mitä 3 momentissa on säädetty.
88 §
Lainan saajasta riippumattomista syistä aiheutuneiden vaikeuksien lieventämiseksi luottolaitos voi pitentää korkotukilainan takaisinmaksuaikaa enintään viidellä vuodella, jos lainan saajan on esitetyn selvityksen perusteella katsottava taloudellisen asemansa puolesta olevan tällaisen helpotuksen tarpeessa. Laina on tällöin maksettava takaisin jäljellä olevan pääoman ja takaisinmaksuajan mukaan määrätyin yhtä suurin lyhennysmaksuin. Takaisinmaksuaikaa voidaan pitentää myös siten, että yhden tai useamman lyhennysmaksun suorittamista lykätään. Luottolaitoksen pitentämispäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.
88 a §
Myönnettäessä lykkäystä maatilalain 71§:n 4 momentin nojalla otetaan siinä tarkoitettuina lapsina huomioon sekä lainan saajan että hänen puolisonsa lapset ja ottolapset. Milloin mainittua lykkäystä halutaan luoton saamisen jälkeen syntyneen lapsen perusteella, on sitä haettava myyntihinnan osalta asianomaiselta maatalouspiiriltä sekä lainojen osalta asianomaiselta luottolaitokselta vuoden kuluessa lapsen syntymästä lukien. Lykkäystä koskevasta maatalouspiirin päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annettuun maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Luottolaitoksen lykkäyspäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.
89 §
Kun tila tai alue, jota rasittaa maatilalaissa tarkoitettu myyntihintasaaminen tai asuntolaina, kokonaan tai osaksi luovutetaan toiselle, asianomainen maatalouspiiri voi luovuttajan tai luovutuksen saajan kirjallisesta hakemuksesta siirtää saamisen kokonaan tai osaksi luovutuksen saajan vastattavaksi.
Edellä 1 momentissa mainittu hakemus on tehtävä asianomaiselle maatalouslautakunnalle. Hakemuksen oheen on liitettävä luovutuskirja, johon tulee sisältyä luovutuksen saajan sitoumus siitä, että hän ottaa saamisen vastattavakseen. Maatalouslautakunnan on lähetettävä hakemus oman taikka milloin kysymys on asuntolainasta, maataloussihteerin tai, jos kunnassa ei sellaista ole, maatalouslautakunnan puheenjohtajan lausunnon seuraamana viipymättä maatalouspiirille.
Kun myyntihinta tai asuntolaina kokonaan tahi osaksi irtisanotaan, on maatalouspiirin samalla päätettävä, onko maksu suoritettava yhtenä tai useampana eränä. Jos maksu määrätään suoritettavaksi useampana eränä, maksuaikaa voidaan antaa enintään kaksi vuotta.
Maatalouspiirin 1 ja 3 momentin nojalla antamista päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta annettuihin maatilahallituksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.
90 §
Milloin maatilalaissa tarkoitetun muun lainan kuin asuntolainan saaja kokonaan tai osaksi luovuttaa toiselle sellaisen maatilan taikka turkistarhan vuokraoikeuksineen maahan, jota varten laina on myönnetty, luottolaitos voi siirtää lainan kokonaan tai osaksi luovutuksen saajan vastattavaksi. Lausuntojen osalta on vastaavasti voimassa, mitä 55§:n 1 momentissa on säädetty. Siirtopäätöksen osalta on noudatettava maatilalain 55§:n 2 momentissa säädettyä tarkastusmenettelyä.
99 §
Työtä, jota varten 93 tai 97§:ssä tarkoitettua avustusta haetaan, ei saa aloittaa, ennen kuin avustushakemukseen on annettu ratkaisu, ellei maatalouspiiri ole antanut lupaa työn aloittamiseen. Milloin työ on aloitettu hakemuksen tekemisen jälkeen ilman sanottua lupaa, voidaan edellä tarkoitettu avustus kuitenkin myöntää, mikäli maatilahallitus katsoo menettelyn johtuneen ilman hakijan omaa syytä tapahtuneesta erehdyksestä. Mikäli samaa karjarakennusta varten on haettu myös rakentamislainaa ja se on myönnetty ennen avustushakemuksen ratkaisua, saa työn aloittaa lainahakemuksen tultua ratkaistuksi, ei kuitenkaan ennen avustushakemuksen jättämistä. Työtä, jota varten 94 tai 95§:ssä tarkoitettua avustusta haetaan, ei saa aloittaa, ennen kuin avustushakemus on toimitettu maatalouslautakunnalle.
100 §
Avustuksen myöntämisestä päättää asianomainen maatalouspiiri.
Maatalouspiirin edellä 1 momentissa tarkoitetusta avustuksen myöntämistä koskevasta päätöksestä, 99§:n 1 momentissa tarkoitetusta työn aloittamista koskevasta päätöksestä ja maatilalain 77§:ssä tarkoitetusta avustuksen takaisinperimistä koskevasta päätöksestä tehdyn valituksen johdosta annettuun maatilahallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
114 §
Maatilalain 95§:ssä tarkoitetun saamisen osalta noudatetaan, mitä edellä 89§:ssä on säädetty. Mikäli kysymys on maankäyttölainsäädännön nojalla tai sitä soveltaen myönnetystä muusta lainasta kuin asunto- ja lisälainasta, noudatetaan kuitenkin, mitä 90§:ssä on säädetty. Kuitenkaan ei saamista, jonka määrä on 2 000 markkaa tai sitä pienempi, saa siirtää uuden omistajan vastattavaksi, ellei kysymys ole näiden asutusluottojen järjestelystä annetussa laissa (597/73) tarkoitetusta asutusluotosta, josta on myönnetty sanotun lain mukainen maksuvapautus. Muutoksenhaun osalta noudatetaan 89§:ää sovellettaessa niin ikään sanotun pykälän säännöksiä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988.
Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto
Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjala