Asetus maataloushallinnosta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään maataloushallinnosta 27 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (89/71) 6§:n nojalla:
1 luku Maatilahallituksen tehtävät
1 §
Maatilahallitus johtaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriön alaisena keskusvirastona maataloushallintoa sekä suorittaa ne tehtävät, jotka sille maataloushallinnosta annetun lain tahi muiden säännösten tai määräysten mukaan kuuluvat.
2 luku Maatilahallituksen osastot ja toimistot sekä niiden tehtävät
2 §
Maatilahallituksessa on hallinto-osasto, tuotanto-osasto, rakenneosasto ja suunnitteluosasto.
Osastot jakautuvat toimistoihin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Työjärjestyksessä voidaan toimistoihin perustaa jaostoja.
Hallinto-osasto
3 §
Hallinto-osastossa on hallinnollinen toimisto, oikeudellinen toimisto, henkilöstötoimisto ja tilitoimisto.
4 §
Hallinnollinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
lainsäädäntöä;
maatilahallituksen tulo- ja menoarviota, maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaa sekä määrärahojen käyttöön liittyviä periaatteellisia ja oikeudellisia kysymyksiä;
viranomaisille annettavia maatilahallituksen istunnossa käsiteltäviä esityksiä ja lausuntoja, mikäli ne koskevat useamman kuin yhden osaston toimialaa;
maatilahallituksen, maatalouspiirien sekä maatilahallituksen alaisten laitosten työjärjestyksiä ja muita ohjesääntöjä kuin virastodemokratiaohjesääntöä;
maatalouspiirejä ja maatalouslautakuntia; sekä
sellaisia tehtäviä, jotka eivät kuulu muulle toimistolle.
5 §
Oikeudellinen toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
oikeudenkäyntejä ja oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviä erityiskysymyksiä;
valtion saamisten vakuuksia ja turvaamista;
ulosottoa ja muuta täytäntöönpanoa;
valtion, kunnan ja rahalaitosten saamisten siirtämistä ja irtisanomista;
avustusten takaisinperintää;
kauppakirjojen laatimista; sekä
virkarikoksia ja kurinpitoa.
6 §
Henkilöstötoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
hallinnon rationalisointia;
maatilahallituksen sekä sen alaisten virkamiesten ja työntekijäin virka- ja työsuhdetta ja muita henkilöstöhallintoasioita;
maatilahallituksen, maatalouspiirien sekä maatilahallituksen alaisten laitosten virastodemokratiaohjesääntöjä ja virastodemokratian täytäntöönpanoa;
virkamiesten koulutusta;
maatilahallituksen huonetiloja ja kirjaston pitoa;
painatustöitä ja hankintoja, ellei työjärjestyksessä toisin määrätä; sekä
nimikirjanpitoa, asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia.
7 §
Tilitoimiston tehtävänä on:
käsitellä maatilahallituksen ja sen alaisten maksupisteiden maksuliikkeen ja kirjanpidon hoitoa koskevat sekä muut maatilahallitukselle tilivirastona kuuluvat asiat;
käsitellä maatilatalouden kehittämisrahaston hoitoa ja tilinpitoa koskevat asiat;
toimittaa valtiolle tulevien maksujen maksuunpano ja kanto, sikäli kuin nämä tehtävät kuuluvat maatilahallitukselle;
valvoa ja tarkastaa määrärahojen käyttöä sekä käsitellä laskentatointa koskevat asiat;
huolehtia maksupisteiden kassojen, tilinpidon ja varainhoidon tarkastuksesta; sekä
suorittaa luottolaitoksissa lainojen välittämiseen ja korkohyvitysten maksamiseen liittyviä tarkastuksia sekä järjestöissä ja muissa yhteisöissä tilinpidollisia ja valtionapujen käyttöön kohdistuvia tarkastuksia.
Tuotanto-osasto
8 §
Tuotanto-osastossa on maataloustoimisto, tuotannonohjaustoimisto, puutarhatoimisto, kasvintarkastustoimisto ja torjunta-ainetoimisto.
9 §
Maataloustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
peltokasvien tuotannon kehittämistä sekä peltokasvilajikkeita, niiden siementen ja lisäysaineiston laatuvaatimuksia, tarkastusta, maahantuontia, pakkaamista ja kauppaa;
rehujen ja lannoitteiden valmistusta, maahantuontia ja kauppaa;
sato-, tulva-, petoeläin- ja hirvieläinvahinkojen korvaamista sekä hukkakauran torjuntaa;
kotieläintaloutta sekä eläinten maahantuontia;
hevosjalostus- ja raviurheilutoimintaa;
maatilahallituksen alaisten laitosten toimintaa ja niiden toimialaan kuuluvia muita kuin hallinnollisia tehtäviä; sekä
maatalouden ja maaseudun yleis- ja erikoisneuvontaa harjoittavia järjestöjä sekä karjantarkkailu- ja keinosiemennysyhdistyksiä, niiden toimintaa, kehittämistä, ohjausta ja niille annettavia valtionapuja sekä valtionavun käytön valvontaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden osalta.
10 §
Tuotannonohjaustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
kasvinviljelyä koskevia sopimusjärjestelmiä;
kotieläintuotantoa koskevia lupa- ja sopimusjärjestelmiä;
pellon käytön rajoittamista; sekä
muita maataloustuotannon ohjaamista ja tasapainottamista tarkoittavia sopimusjärjestelmiä.
Tuotannonohjaustoimiston tulee lisäksi huolehtia tuotantoa koskevien rajoitusten ja edellä tässä pykälässä tarkoitettujen valtion ja viljelijän välillä tehtyjen sopimusten noudattamisen valvonnasta.
11 §
Puutarhatoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
puutarhatuotteiden viljelyä, laatuvaatimuksia ja markkinointia sekä viherrakentamista;
metsämarjojen ja -sienien keräilyä, varastointia ja markkinointia;
taimitarhatuotteiden sekä muun puutarhakasvien lisäysaineiston tuotantoa, markkinointia, tuontia ja vientiä;
puutarhatalouden neuvontaa harjoittavien järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä puutarhatalouteen kuuluvan toiminnan osalta maatalouden yleisneuvontajärjestöjen toimintaa ja kehittämisen ohjausta, niille annettavia valtionapuja sekä valtionavun käytön valvontaa toiminnan tarkoituksenmukaisuuden osalta; sekä
muita puutarhatalouteen liittyviä asioita.
12 §
Kasvintarkastustoimiston tehtävänä on:
käsitellä kasvinsuojelua koskevat asiat sekä huolehtia siihen liittyvistä tarkastuksista ja muista valvontatoimenpiteistä; sekä
avustaa puutarhatoimistoa 11§:n 3 kohdassa tarkoitetussa tuonnin valvonnassa.
13 §
Torjunta-ainetoimiston tehtävänä on:
käsitellä torjunta-aineiden rekisteröintihakemukset ja huolehtia siitä, että torjunta-aineiksi tarkoitettujen valmisteiden tarkastukset tulevat suoritetuiksi;
valmistella torjunta-ainelautakunnassa käsiteltäviä asioita ja toimeenpanna sen päätökset;
pitää torjunta-ainerekisteriä;
suorittaa torjunta-aineiden valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, säilytykseen, kuljetukseen ja käyttöön liittyviä tarkastus-, valvonta- ja neuvontatehtäviä; sekä
käsitellä muut torjunta-aineita koskevat asiat.
Rakenneosasto
14 §
Rakenneosastossa on rahoitustoimisto, maanjärjestelytoimisto, maanparannus- ja metsätoimisto sekä tukemistoimisto.
15 §
Rahoitustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
lainoitustoimintaa ja sen yleistä järjestelyä;
investointeihin myönnettäviä avustuksia ja palkkioita, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle;
luopumiseläkelain 15§:n 2 momentissa tarkoitettuja lausuntoja, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle;
maatalousyrittäjien eläkelain 6 e§:ssä tarkoitettuja lausuntoja; sekä
perintökaaren 25 luvun 8§:ssä tarkoitettuja lausuntoja.
16 §
Maanjärjestelytoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
maan hankkimista;
pakkohuutokaupalla myytyjen kiinteistöjen lunastamista valtiolle;
oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain toteuttamista;
luopumiseläkelaissa tarkoitettuja lausuntoja, milloin on kysymys maatilan tai sen osan luovuttamisesta maatilahallitukselle tai metsähallitukselle;
käyttösuunnitelmia ja maatilajärjestelyä;
omaisuuden luovuttamista maatilalain nojalla ja muihin kuin sanotun lain tarkoituksiin; sekä
maan siirtämistä uusjaossa käytettäväksi.
17 §
Maanparannus- ja metsätoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
maatilahallituksen hallinnassa olevien kiinteistöjen, lukuun ottamatta maatilahallituksen alaisten laitosten käytössä olevia kiinteistöjä, hoitoa ja hallinnointia;
luettelon pitämistä maatilahallituksen alaisten laitosten käytössä olevista kiinteistöistä;
luopumiseläkelain 15§:n 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa, milloin kysymys on maatilan koko peltoalan metsittämisestä tai alueen luovuttamisesta lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle;
valtion saamisen turvaamista maansaajien puunmyyntien yhteydessä;
yhteismetsiä, pellon metsitystä ja muita metsätaloudellista asiantuntemusta edellyttäviä erityiskysymyksiä; sekä
kuivatus-, tienteko-, vesihuolto- ja salaojitustöitä sekä turvetuotantoa ja niihin liittyviä asioita.
18 §
Tukemistoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
hintapoliittista tukea;
hinnanalennuskorvauksia sekä muuta maataloustuotteiden markkinoinnin edistämistä ja hintatason vakaannuttamista;
maataloustuotteiden markkinoimis-, vientikustannus-, tasaus-, kiintiö-, pellonraivaus- ja muita vastaavia maksuja, sikäli kuin niitä ei ole työjärjestyksessä annettu muulle toimistolle;
kuljetus- ja rahtiavustuksia; sekä
muita avustuksia, palkkioita ja korvauksia, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle.
Lisäksi tukemistoimiston tehtävänä on hoitaa 1 momentissa tarkoitettujen tukien, avustusten ja palkkioiden suorittamiseen ja kirjanpitoon liittyvät tehtävät sekä niiden ja maksujen perintään liittyvä valvonta.
Suunnitteluosasto
19 §
Suunnitteluosastossa on suunnittelutoimisto, rakennustoimisto ja tilastotoimisto.
20 §
Suunnittelutoimiston tehtävänä on:
valmistaa maatalouspoliittisten toimenpiteiden kehittämistä varten tarpeellisia suunnitelmia ja selvityksiä sekä kehittää ja ylläpitää kyseisten toimenpiteiden seurantaa ja raportointia;
valmistella toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus;
kehittää tietotekniikan hyväksikäyttöä;
käsitellä maatilatalouden kehittämisrahaston tutkimusvarojen käyttöä koskevat asiat; sekä
laatia maatilahallituksen toimintakertomus.
21 §
Rakennustoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat maatilatalouteen liittyvää rakennustoimintaa ja maatilojen asuinympäristön parantamista, niiden tutkimusta, kehittämistä, ohjaamista ja valvontaa sekä maatilataloudessa käytettävien rakennusten rakennuspiirustusten laadintaa.
22 §
Tilastotoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
lakimääräistä maatilatilastoa sekä maatila- ja puutarhayritysrekisteriä;
maataloutta ja maatilahallituksen muuta toimialaa koskevien tilastotietojen kokoamista, käsittelyä ja julkaisemista; sekä
maatilatalouden tietokantoja.
3 luku Maatilahallituksen virkamiehet ja heidän tehtävänsä
23 §
Maatilahallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Maatilahallituksessa on myös ylijohtaja.
Kunkin osaston päällikkönä on osastopäällikkö ja kunkin toimiston päällikkönä toimistopäällikkö.
Lisäksi maatilahallituksessa voi olla apulaisosastopäällikön, asianvalvojan, toimistoagronomin, lakimiehen, toimistometsänhoitajan, toimistoinsinöörin, arkkitehdin, ylitarkastajan, suunnittelijan, agronomin, esittelijän, insinöörin, koulutussihteerin, taloussihteerin, kielenkääntäjän, tarkastajan, kamreerin, aktuaarin, toimistorakennusmestarin, taloustarkastajan ja pääkirjanpitäjän virkoja sekä muitakin vakinaisia virkoja ja tulo- ja menoarvion rajoissa tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Pääjohtajan, osastopäällikön ja rakennustoimiston toimistopäällikön virat ovat sopimuspalkkaisia.
Osastopäälliköllä on maatalousneuvoksen ja rakennustoimiston toimistopäälliköllä yliarkkitehdin arvonimi.
24 §
Pääjohtaja johtaa ja valvoo maataloushallintoa sekä sen alaan kuuluvien tehtävien taloudellista ja tarkoituksenmukaista suorittamista. Hänen tulee seurata yleistä kehitystä maatalouden ja muun talouselämän alalla sekä tehdä aloitteita ja valmistuttaa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.
25 §
Ylijohtajan tulee pääjohtajan ohella johtaa ja valvoa maataloushallinnon toimintaa työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla lähinnä lainsäädäntö-, talous- ja hallintoasioiden osalta sekä tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi.
26 §
Osastopäällikön ja toimistopäällikön tulee:
seurata olojen kehitystä yksikkönsä toimialalla;
johtaa, valvoa ja kehittää yksikkönsä toimintaa sekä sen toimialaan kuuluvien asioiden hoitoa;
jakaa tehtävät alaisilleen yksiköille tai virkamiehille;
huolehtia siitä, että yksikölle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti;
huolehtia alaisensa henkilöstön kehittämisestä ja työskentelyolosuhteista sekä henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta ja käytöstä; sekä
tehdä aloitteita havaitsemiensa epäkohtien ja puutteellisuuksien poistamiseksi.
Apulaisosastopäällikön tulee avustaa osastopäällikköä sekä suorittaa ne tehtävät, jotka työjärjestyksessä on hänelle määrätty.
Toimistopäällikön tulee valmistella ja esitellä toimistolle kuuluvat asiat, mikäli hän ei ole antanut niitä toimiston muulle virkamiehelle.
Osastopäälliköllä on oikeus ottaa käsiteltäväkseen osastolle kuuluva asia, joka muutoin olisi toimistopäällikön tai muun virkamiehen käsiteltävä.
4 luku Asiain käsittely maatilahallituksessa
27 §
Maatilahallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee:
maatilahallitus istunnossaan,
pääjohtaja,
ylijohtaja tai
osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu maatilahallituksen virkamies, jolle on sellainen päätösvalta annettu.
28 §
Maatilahallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:
maataloushallinnon tavoitteita sekä yleisiä toimintaohjelmia ja -ohjeita;
tulo- ja menoarvioehdotusta, toiminta- ja taloussuunnitelmaa, maatilatalouden kehittämisrahaston varojen käyttösuunnitelmaa ja muita valtioneuvoston sekä ministeriön ratkaistaviin kuuluvia asioita, lukuun ottamatta sellaisia asioita, joilla on vähäinen merkitys;
maatilahallituksen virastodemokratiaohjesääntöä ja henkilöstöpoliittista ohjelmaa;
maatilahallituksen alaisten laitosten sekä maatalouspiirien työjärjestyksiä ja muita ohjesääntöjä;
karjantarkkailu- ja hevosjalostusohjesääntöjä;
maankuivatushankkeen rahoitusehtojen vahvistamista;
maatilatalouden kehittämisrahaston tutkimusvarojen myöntämistä;
useamman kuin yhden osaston toimialaa, mikäli asia on periaatteellinen tai laajakantoinen;
muutoksenhakua asioissa, joissa maatilahallitus on muutoksenhakuviranomaisena;
virkamiesten virkasuhteen perustamista ja lakkauttamista, sikäli kuin asiasta päättäminen ei kuulu pääjohtajalle tai muulle virkamiehelle sekä virkarikoksia;
kelpoisuusehtoja ja erivapautta;
maatilahallituksen alaisten laitosten johtokuntien määräämistä;
maatalouskeskuksen tai vastaavan järjestön toimiston sijoituspaikkakunnan hyväksymistä;
valtionapumäärärahan myöntämistä maatalouden yleisneuvontajärjestöille sekä hevosjalostuksen ja hevosurheilun edistämiseen;
tulvavahinkojen poikkeuksellisuuden toteamista;
perintökaaren 25 luvun 8§:n 2 momentissa tarkoitettua lausuntoa;
maan ostamista maatilalain tarkoituksiin, jos kauppahinta on maatilahallituksen istunnossaan vahvistamaa määrää suurempi, pakkohuutokaupalla myytyjen kiinteistöjen lunastamista valtiolle, sekä ryhtymistä muihin maanhankintatoimenpiteisiin;
oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain mukaan maatilahallituksen ratkaistavia asioita;
käyttösuunnitelman vahvistamista ja omaisuuden käyttämistä muihin kuin maatilalain tarkoituksiin;
määräyksen antamista maatilajärjestelyn suorittamiseen sekä järjestelyalueen laajentamista ja maatilasuunnitelman hyväksymistä;
luottojen, avustusten ja palkkioiden markkamääräisiä enimmäismääriä, luoton irtisanomista sekä avustuksen ja palkkion määräämistä takaisin perittäväksi;
maan siirtämistä uusjaossa käytettäväksi;
yhteismetsän perustamista;
luopumiseläkelain 15§:n 2 momentissa ja maatalousyrittäjien eläkelain 6 e§:ssä tarkoitettuja lausuntoja; sekä
viranomaisille annettavia lausuntoja ja muita asioita, joilla on periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäviksi.
29 §
Maatilahallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana, sekä jäseninä ylijohtaja ja osastopäälliköt.
30 §
Maatilahallitus on istunnossa päätösvaltainen, kun puheenjohtaja sekä kolme jäsentä on saapuvilla, näiden joukossa ylijohtaja sekä se jäsen, jonka toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee.
Jos maatilahallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
31 §
Maatilahallituksen istunnossa esittelee asian ylijohtaja, osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai pääjohtajan määräämä muu virkamies, joka on asian valmistellut.
Istunnossa pitää pöytäkirjaa pääjohtajan määräämä virkamies.
32 §
Asioista, jotka käsitellään istunnossa, laaditaan esittelylista, johon on kunkin asian kohdalla merkittävä siitä tehty päätös. Nämä listat, joihin myös merkitään, ketkä ovat ottaneet osaa asian käsittelyyn, allekirjoittaa asian esittelijä ja pöytäkirjanpitäjä, jolloin päätös katsotaan tarkistetuksi.
Pöytäkirja laaditaan silloin, kun asiasta on äänestetty, kun asian esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä tai kun puheenjohtaja muuten katsoo pöytäkirjan laatimisen tarpeelliseksi. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä. Muussa tapauksessa katsotaan istunnossa pöytäkirjaksi 1 momentissa mainittu esittelylista.
33 §
Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei käsitellä istunnossa ja jotka eivät ole muiden virkamiesten ratkaistavia.
Työjärjestyksessä voidaan tämän asetuksen mukaan pääjohtajalle kuuluva asia antaa ylijohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.
Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksissa ratkaistavakseen sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.
Pääjohtajan valmisteleman asian esittelee ylijohtaja, osastopäällikkö tai apulaisosastopäällikkö.
34 §
Ylijohtaja ratkaisee, mikäli asia ei 28§:n mukaan ole käsiteltävä maatilahallituksen istunnossa, asiat, jotka koskevat:
oikeudenkäyntiä, maanmittaus-, lunastus-, tie- ja muita sellaisia toimituksia sekä täytäntöönpanoa;
oikaisuvaatimusta asioissa, jotka koskevat kunnalle maatalouslautakunnan menoihin suoritettavaa valtionosuutta;
valtionapumäärärahan myöntämistä maatalouden neuvontajärjestöille, jollei kysymys ole 28§:n 14 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista;
valtion saamisten vakuuksia ja turvaamista;
hoitopalkkioita ja korkohyvityksiä;
maatilalain 45 ja 79§:ssä tarkoitettua hinnan uudelleen vahvistamista;
virkamiesten ja työntekijöiden koulutusta, ei kuitenkaan koulutusohjelman vahvistamista;
laskujen hyväksymistä ja painatustöitä;
huonetiloja ja maatilahallituksen sisäistä järjestystä; sekä
muita kuin pääjohtajan ja 59§:ssä tarkoitettujen virkamiesten virkamatkoja ja vuosilomia.
Työjärjestyksessä voidaan ylijohtajalle kuuluva asia määrätä osastopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.
35 §
Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kuuluuko asia ylijohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen ratkaistaviin, tai jos sanottu virkamies katsoo, että jollakin hänen päätösvaltaansa kuuluvalla asialla on periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys, on kysymys asian ratkaisijasta alistettava pääjohtajalle.
36 §
Milloin esittelijän mielipide eroaa siitä, mikä on tullut päätökseksi, hänellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi maatilahallituksen istunnossa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistavaa asiaa käsiteltäessä päätöksen perusteella laadittavan asiakirjan taltiokappaleeseen. Taltiokappaleeseen merkitty eriävä mielipide on asian esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan samaan asiakirjaan tehdyllä merkinnällään todettava.
Ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle tai keskusvirastolle annettavaan lausuntoon samoin kuin niille tehtävään esitykseen, jotka on käsitelty maatilahallituksen istunnossa, on liitettävä pöytäkirjanote, milloin asiassa on tapahtunut äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
37 §
Maatilahallituksen istunnossa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa asian esittelijä. Muussa esittelyssä ratkaistujen asioiden toimituskirjat allekirjoittaa se, joka on asian päättänyt, ja varmentaa asian esittelijä. Ilman esittelyä ratkaistuissa asioissa allekirjoittaa toimituskirjat se, joka on asian päättänyt.
Edellä 18§:ssä tarkoitettujen tukien, korvausten ja avustusten osalta maksumääräykset allekirjoittaa osastopäällikön hyväksyttyä ne tukemistoimiston toimistopäällikkö ja varmentaa tehtävään määrätty esittelijä. Muut maksumääräykset allekirjoittaa tilitoimiston toimistopäällikkö ja varmentaa kamreeri, ellei tehtävää ole työjärjestyksessä määrätty muulle tilitoimiston virkamiehelle.
Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa asian esittelijä tai työjärjestyksessä asian käsittelijäksi määrätty muu virkamies.
38 §
Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei ole kysymys 4§:n 3 kohdassa tarkoitetusta asiasta. Epäselvissä tapauksissa pääjohtaja määrää, missä osastossa tai toimistossa asia on käsiteltävä.
39 §
Pääjohtajan sijaisen määrää maa- ja metsätalousministeriö.
Ylijohtajan sijaisena on hallinto-osaston osastopäällikkö tai, jos hän on estynyt, pääjohtajan määräämä hallinnollisen tai oikeudellisen toimiston toimistopäällikkö.
Osastopäällikön sijaisena on apulaisosastopäällikkö tai pääjohtajan määräämä saman osaston toimistopäällikkö. Toimistopäällikön sijaisen määrää niin ikään pääjohtaja.
40 §
Pääjohtajan, ylijohtajan tai asianomaisen osastopäällikön poissa ollessa ei ilman painavia syitä saa päättää sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat poiketa aikaisemmin noudatetuista periaatteista, eikä pääjohtajan poissa ollessa ilman hänen suostumustaan täyttää virkoja tai tehdä esitystä tai antaa lausuntoa avoimena olevan viran vakinaisesta täyttämisestä taikka ratkaista laajakantoista asiaa.
41 §
Maatilahallituksen virkamies on velvollinen yksittäistapauksissa pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisen osaston tehtäviä, johon hän ei kuulu.
42 §
Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset osastoissa ja toimistoissa käsiteltävistä asioista, niiden esittelystä ja käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.
Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. Ennen ratkaisun tekemistä on ylijohtajaa sekä asianomaisia osastopäälliköitä ja toimistopäälliköitä kuultava.
5 luku Piirihallinto
43 §
Piirihallintoa varten maa jaetaan maatalouspiireihin, joiden rajat, nimet ja toimistojen sijaintipaikat valtioneuvosto määrää.
Maatalouspiirillä voi olla myös paikallistoimisto. Sen perustamisesta ja sijaintipaikasta päättää maa- ja metsätalousministeriö.
44 §
Maatalouspiirin tehtävänä on:
seurata olojen kehitystä toimialallaan ja toimialueellaan;
pitää toimialueensa olojen kehittämiseksi yhteyttä eri viranomaisiin, järjestöihin, yhteisöihin sekä raha- ja liikelaitoksiin maataloushallintoa koskevissa ja niihin liittyvissä asioissa;
valmistella maatalouspiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaesitys sekä tehdä toimialaansa kuuluvien asioiden edistämistä ja kehittämistä tarkoittavia esityksiä maatilahallitukselle;
suorittaa maatilatalouden sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan investointien rahoitukseen sekä maan hankintaan ja muuhun maatilatalouden rakenteen kehittämiseen samoin kuin valtion saatavien turvaamiseen liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty;
huolehtia maataloustuotannon ohjaamiseen ja rajoittamiseen, hintapoliittisen tuen suorittamiseen sekä kasvinsuojeluun ja torjunta-aineisiin liittyvistä tehtävistä, luonnonvoimien ja hirvi- ja petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä valvonta- ja tarkastustoiminnasta sen mukaan kuin niistä on erikseen säädetty tai määrätty;
huolehtia maatilahallituksen hallinnassa olevien kiinteistöjen, lukuun ottamatta maatilahallituksen alaisten laitosten käytössä olevia kiinteistöjä, hoidosta, kunnostamisesta ja vuokraamisesta;
kouluttaa, ohjata ja valvoa maatalouslautakuntia maataloushallinnon alaan kuuluvissa tehtävissä; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen toimitettaviksi.
45 §
Maatalouspiirin päällikkönä on piiripäällikkö. Piirihallinnossa voi lisäksi olla apulaispiiripäällikön, maanmittausinsinöörin, ylitarkastajan, agronomin, lakimiehen, metsänhoitajan, esittelijän, toimistorakennusmestarin, rakennusmestarin, toimistoagrologin, agrologin, metsätalousinsinöörin ja maanmittausteknikon virkoja sekä muitakin vakinaisia virkoja. Näiden sijoittamisesta maatalouspiireihin määrää maatilahallitus.
Piirihallintoon voidaan lisäksi ottaa valtion tulo- ja menoarvion rajoissa tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Näiden sijoittamisesta maatalouspiireihin määrää pääjohtaja.
46 §
Maatalouspiirin virkamies on velvollinen maatilahallituksen määräyksestä suorittamaan maatilahallitukselle tai toiselle maatalouspiirille kuuluvia tehtäviä.
47 §
Piiripäällikön tulee:
johtaa ja valvoa maatalouspiirin toimintaa sekä sille kuuluvien tehtävien suorittamista;
pitää yhteyttä eri viranomaisiin maataloushallintoa koskevissa ja siihen liittyvissä asioissa;
seurata yleistä kehitystä maatilatalouden alalla sekä tehdä aloitteita tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi;
jakaa piirin tehtävät eri virkamiesten suoritettaviksi;
huolehtia tehtävien hoidon järjestämisestä siten, että piirille ja suunnittelutoimikunnalle kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti suoritetuiksi; sekä
suorittaa muut hänen suoritettavikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät.
48 §
Maatalouspiirille kuuluvat asiat ratkaisee piiripäällikkö tai muu piirin virkamies, jolle on työjärjestyksessä sellainen päätösvalta annettu. Asia ratkaistaan asianomaisen virkamiehen esittelystä, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
49 §
Maatalouspiirin toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaissut virkamies ja varmentaa esittelijä. Ilman esittelyä ratkaistuissa asioissa allekirjoittaa toimituskirjat se, joka on asian päättänyt.
Milloin esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on hänellä oikeus merkitä eriävä mielipiteensä asiakirjan taltiokappaleeseen tai, milloin sellaista ei laadita, erikseen tehtävään pöytäkirjaan. Maatilahallitukselle alistettavissa asioissa on esittelijän eriävä mielipide saatettava maatilahallituksen tietoon.
50 §
Piiripäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan apulaispiiripäällikkö tai maatilahallituksen määräämä muu maatalouspiirin virkamies.
51 §
Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset maatalouspiirissä käsiteltävistä asioista, niiden esittelystä ja käsittelymenettelystä sekä siitä kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.
Työjärjestyksen vahvistaa maatilahallitus.
6 luku Virkasuhteen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkavapauden myöntäminen
52 §
Kelpoisuusehtona maatilahallituksen virkoihin vaaditaan:
pääjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys maatalouteen ja erityisesti sen taloudellisiin kysymyksiin sekä hallinnollisiin tehtäviin;
ylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta tuomarin tehtävissä sekä perehtyneisyys maatalouden kysymyksiin ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
hallinto-osaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin kysymyksiin sekä hyvä kokemus hallinnollisissa tehtävissä;
tuotanto-osaston osastopäälliköltä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin kysymyksiin sekä kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;
rakenneosaston osastopäälliköltä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin kysymyksiin sekä kokemusta hallinnollisissa tehtävissä;
suunnitteluosaston osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
apulaisosastopäälliköltä vastaava tutkinto kuin tämän pykälän mukaan vaaditaan asianomaiselta osastopäälliköltä ja perehtyneisyys osaston toimialaan kuuluviin tehtäviin;
hallinnollisen toimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin ja lainsäädäntökysymyksiin;
oikeudellisen toimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta tuomarin tehtävissä;
henkilöstötoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys henkilöstöhallintotehtäviin;
tilitoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion tili- ja laskentatoimeen;
maataloustoimiston ja tuotannonohjaustoimiston toimistopäälliköltä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
puutarhatoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys puutarhatalouden kysymyksiin;
kasvintarkastustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys kasvinsuojelualan kysymyksiin;
torjunta-ainetoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
maanparannus- ja metsätoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
maanjärjestelytoimiston toimistopäälliköltä teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
rahoitustoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
tukemistoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin kysymyksiin;
suunnittelutoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
rakennustoimiston toimistopäälliköltä teknillisessa korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto;
tilastotoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä kokemus tilastoalalla;
toimistoinsinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto;
arkkitehdiltä teknillisessä korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto;
ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
asianvalvojalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja kokemusta tuomarin tehtävissä;
lakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
toimistoagronomilta ja agronomilta virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto;
toimistometsänhoitajalta virkaan soveltuva maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto;
tarkastajalta, aktuaarilta, suunnittelijalta ja esittelijältä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
taloussihteeriltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;
kamreerilta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion tiliviraston tehtäviin;
koulutussihteeriltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;
kielenkääntäjältä virkaan soveltuva korkeakoulu- tai muu tutkinto;
insinööriltä virkaan soveltuva teknillisessä opistossa suoritettu tutkinto;
taloustarkastajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai kauppaopiston tutkinto sekä valtion tililaitoksen tuntemusta;
toimistorakennusmestarilta virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto;
pääkirjanpitäjältä kauppaopiston tutkinto ja perehtyneisyys kirjanpitoon; sekä
muilta viran haltijoilta sellainen taito ja kyky kuin viran hoitaminen edellyttää.
Edellä 1 momentin 1, 4 ja 12 kohdissa kelpoisuusehdoksi säädetyn maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinnon on oltava suoritettu maatalouden koulutusohjelman mukaisesti.
53 §
Kelpoisuusehtoina piirihallinnon virkoihin vaaditaan:
piiripäälliköltä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on suoritettu maatalouden koulutusohjelmassa tai teknillisen korkeakoulun maanmittausosastossa suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä diplomi-insinöörin tutkinnon suorittaneelta lisäksi hyvä perehtyneisyys maatalouteen;
apulaispiiripäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys maatalouspiirin tehtäviin;
maanmittausinsinööriltä teknillisen korkeakoulun maanmittauksen koulutusohjelmassa suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä maanmittaustoimitusten suorittamisessa;
ylitarkastajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
agronomilta maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on suoritettu maatalouden koulutusohjelmassa;
lakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;
metsänhoitajalta maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tutkinto, joka on suoritettu metsätalouden koulutusohjelmassa;
esittelijältä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
metsätalousinsinööriltä keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) mukaisesti järjestetyn ylemmän opistoasteen metsätalouden erikoistumislinjalla suoritettu tutkinto;
toimistorakennusmestarilta ja rakennusmestarilta virkaan soveltuva teknillisen koulun tutkinto;
toimistoagrologilta ja agrologilta agrologin tutkinto;
maanmittausteknikolta teknillisen koulun maanmittausteknikon opintosuunnalla suoritettu teknikon tutkinto; sekä
muilta viran haltijoilta sellainen taito ja kyky, kuin viran hoitaminen edellyttää.
54 §
Maataloushallinnon virkoihin pääsemiseksi vaaditaan lisäksi, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran hoitaminen edellyttää.
Yliopistossa tai muussa korkeakoulussa suoritettu diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto tuottaa maataloushallinnon virkoihin saman pätevyyden kuin teknillisessä korkeakoulussa suoritettu vastaava tutkinto.
Kelpoisuuden 52 ja 53§:ssä mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotuissa pykälissä mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto.
55 §
Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Ylijohtajan ja osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti. Virat täytetään haettavaksi julistamatta sitten kun maatilahallitus on antanut asiassa lausunnon.
Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto maatilahallituksen annettua asiassa lausunnon.
Asianvalvojan, ylitarkastajan, toimistoagronomin, lakimiehen, toimistometsänhoitajan, toimistoinsinöörin, arkkitehdin, suunnittelijan, agronomin, esittelijän, insinöörin, koulutussihteerin, taloussihteerin, kielenkääntäjän, tarkastajan, kamreerin ja aktuaarin nimittää maatilahallitus.
Muuhun virkaan nimittää sekä tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan ottaa pääjohtaja.
56 §
Piiripäällikön nimittää valtioneuvosto maatilahallituksen annettua asiassa lausunnon. Apulaispiiripäällikön nimittää maatilahallitus piiripäällikön annettua asiassa lausunnon.
Muuhun virkaan nimittää sekä tilapäisen virkamiehen samoin kuin työsopimussuhteessa olevan henkilön ottaa piiripäällikkö sen jälkeen kun viran tai henkilön sijoittamisesta maatalouspiiriin on päätetty.
57 §
Milloin kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on laissa säädetyin tai virkaehtosopimuksin sovituin edellytyksin oikeus, taikka muusta enintään yhden vuoden kestävästä virkavapaudesta, myöntää pääjohtajalle virkavapautta maa- ja metsätalousministeriö sekä ylijohtajalle ja osastopäällikölle maatilahallitus. Muille maatilahallituksen viran haltijoille ja tilapäisille virkamiehille myöntää virkavapautta tällöin maatilahallituksen pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty sekä piiripäällikölle ja apulaispiiripäällikölle pääjohtaja ja muille piirihallinnon virkamiehille asianomainen piiripäällikkö.
Milloin kysymys on muusta virkavapaudesta, päättää virkavapauden myöntämisestä pääjohtajalle, ylijohtajalle ja osastopäällikölle valtioneuvosto, apulaisosastopäällikölle, toimistopäällikölle, piiripäällikölle ja apulaispiiripäällikölle maa- ja metsätalousministeriö sekä muille maataloushallinnon virkamiehille nimittävä viranomainen.
58 §
Virkaatoimittavan virkamiehen määrää se, joka myöntää virasta virkavapautta.
59 §
Piirihallinnon virkamiesten, lukuun ottamatta piiripäällikköä ja apulaispiiripäällikköä, vuosilomat ja virkamatkat ratkaisee asianomainen piiripäällikkö.
7 luku Erinäisiä säännöksiä
60 §
Pääjohtajaa, ylijohtajaa ja osastopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita maataloushallinnon virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.
61 §
Maatilahallituksen päätökseen haetaan muutosta, sikäli kuin ei ole toisin säädetty, korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty.
Muutosta maatalouspiirin päätökseen haetaan, sikäli kuin ei ole erikseen toisin säädetty, maatilahallitukselta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on säädetty.
62 §
Maatilahallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa maataloushallinnon alaan kuuluvissa asioissa.
Asianvalvojalla on oikeus eri valtuutuksetta tuomioistuimissa, virastoissa ja toimituksissa valvoa 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä maatilahallitusta.
Piiripäällikkö tai hänen valtuuttamansa maatalouspiirin virkamies on oikeutettu ilman eri määräystä edustamaan valtiota niissä maataloushallinnon alaan kuuluvissa asioissa, joissa maatilahallituksen valtuuttama asiamies tai asianvalvoja ei esiinny. Vastaavasti piiripäällikkö voi valtuuttaa myös maatalouslautakunnan puheenjohtajan tai maataloussihteerin näiden suostumuksen mukaisesti edustamaan valtiota.
63 §
Virastodemokratian toteuttamista varten maataloushallinnossa on virastodemokratiatoimielimiä, joilla on oikeus antaa lausuntoja ja tehdä esityksiä henkilöstöä koskevissa maataloushallinnon sisäiseen toimintaan liittyvissä asioissa.
Virastodemokratiatoimielinten kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin virastodemokratiaohjesäännössä, jonka vahvistaa maatilahallitus.
64 §
Toiminnastaan tulee maatilahallituksen kultakin kalenterivuodelta antaa maa- ja metsätalousministeriölle kertomus seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
65 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988 ja sillä kumotaan maataloushallinnosta 22 päivänä helmikuuta 1985 annettu asetus (222/85).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan maataloushallinnon virat täyttää samoin kuin ryhtyä muihinkin asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin noudattamalla soveltuvin osin tämän asetuksen säännöksiä. Maataloushallinnon lakkautettavan viran tai toimen haltija voidaan kuitenkin siirtää tai nimittää hänelle soveltuvaan virkaan maataloushallinnossa sen estämättä, mitä tässä asetuksessa on säädetty virkoihin vaadittavista kelpoisuusehdoista, sekä virat täyttää niitä haettaviksi julistamatta. Sanottu koskee myös lakkautettavan ylimääräisen toimen haltijaa.
Tämän asetuksen voimaantullessa muuttuu piirihallinnon metsäteknikon virka nimeltään metsätalousinsinöörin viraksi.
Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoMaa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala