1314/1987

Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987

Laki kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotieläintuotannon ohjaamisesta eräissä tapauksissa 28 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (1011/84) 2, 4 ja 5§, 6§:n 2 momentti, 8§:n 1 ja 2 momentti sekä 10§:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 ja 4§ osittain muutettuina 6 päivänä maaliskuuta 1987 annetulla lailla (239/87) sekä 5§ muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 20 päivänä joulukuuta 1985 annetulla lailla (1052/85), näin kuuluviksi:

Ilman maatalouspiirin lupaa ei saa ryhtyä harjoittamaan tai laajentamaan

1) nautakarjatalousyritystä, jossa on enemmän kuin 30 nautaeläintä;

2) sikatalousyritystä, jossa on enemmän kuin 25 yli kahdeksan viikon ikäistä sikaa, jolloin sikojen lukumäärää laskettaessa katsotaan emakon vastaavan viittä sikaa;

3) kanatalousyritystä, jossa on enemmän kuin 100 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa tai jossa kasvatetaan yhdellä kertaa enemmän kuin 100 teuraskananpoikaa; eikä

4) muuta kuin 3 kohdassa tarkoitettua siipikarjatalousyritystä, jossa on yhdellä kertaa yhteensä enemmän kuin 100 teuraaksi kasvatettavaa muuta siipikarjaeläintä kuin teuraskananpoikaa.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää sellaisen nautakarja-, sika- tai kanatalousyrityksen harjoittamista varten, jossa on enemmän kuin 120 nautaeläintä tai enemmän kuin 400 edellä 1 momentissa tarkoitettua sikaa taikka enemmän kuin 4 000 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa.

Erityisistä syistä voi maatilahallitus myöntää luvan tässä laissa tarkoitettujen rajoitusten estämättä jalostus-, koe- tai opetustoimintaa taikka maahantuotujen siitoseläinten kasvattamista varten.

Lupa voidaan myöntää vain sellaisen 2§:ssä tarkoitetun yrityksen harjoittamista varten, jota hoidetaan pääasiassa yksityisen viljelijän ja hänen perheensä työllä maatilalla, jolla viljelijä asuu ja jolta on mahdollisuus saada yrityksen rehuntarpeesta vähintään kaksi kolmasosaa, milloin kysymys on

1) nautakarjatalousyrityksestä, jossa on enintään 60 nautaeläintä;

2) sikatalousyrityksestä, jossa on enintään 200 edellä 2§:n 1 momentissa tarkoitettua sikaa;

3) kanatalousyrityksestä, jossa on enintään 1 000 tuotantoiässä olevaa munivaa kanaa tai jossa kasvatetaan yhdellä kertaa enintään 30 000 teuraskananpoikaa; tai

4) muusta siipikarjatalousyrityksestä, jossa on yhdellä kertaa yhteensä enintään 5 000 teuraaksi kasvatettavaa muuta siipikarjaeläintä kuin teuraskananpoikaa.

Milloin kysymys on edellä mainittuja eläinmääriä suuremmasta yrityksestä, on rehuomavaraisuuden osalta luvan myöntämisen edellytyksenä, että maatilalta on mahdollisuus saada vähintään kolme neljäsosaa yrityksen rehuntarpeesta.

Milloin kysymys on 2§:n 1 momentissa tarkoitetusta teuraskananpoikia kasvattavasta yrityksestä tai kananmunien tuottamisesta teuraskananpoikien haudontaa varten, on rehuomavaraisuuden osalta luvan myöntämisen edellytyksenä, että maatilalta on mahdollisuus saada yksi viidesosa yrityksen rehuntarpeesta.

Edellytyksenä luvan myöntämiseen 3§:n 1 momentissa tarkoitetulle yhtymälle on, että yritystä hoidetaan pääasiassa osakkaiden ja heidän perheidensä työllä, ja että kukin osakas asuu yrityksen toimipaikalla tai sen läheisyydessä hallitsemallaan maatilalla ja harjoittaa sillä pääasiassa omalla ja perheensä työllä maatilataloutta sekä että kyseisiltä maatiloilta on mahdollisuus saada vähintään 1, 2 ja 3 momentissa mainittu osa yrityksen rehuntarpeesta.

Edellä 1 momentissa mainitun tilakokoa ja työn käyttöä sekä 1, 2 ja 3 momentissa mainittujen rehunsaantia koskevien vaatimusten ja 2§:n 2 momentissa mainitun kiellon estämättä voi maatalouspiiri myöntää luvan, jollei erityisistä syistä muuta johdu, maatilalla laillisesti harjoitetun yrityksen jatkamiseen entisessä laajuudessa yritystoiminnan harjoittajan vaihduttua. Tilakokoa ja työn käyttöä koskevasta vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa vain silloin, kun kysymys on sukupolvenvaihdoksesta.

Tässä laissa tarkoitetun luvan nautakarja-, sika- ja siipikarjatalousyrityksen perustamiseen tai laajentamiseen saa maatalouspiiri myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1990 vain yrityksen harjoittajan kuolin- tai konkurssipesälle, yrityksen omistajaksi perintöoikeudellisen saannon kautta tulleelle henkilölle, tai kun yrityksen ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä myyjän, myyjän ottolapsi tai kasvattilapsi taikka tällaisen henkilön puoliso, taikka kun kysymyksessä on maatalousyrittäjien eläkelain 6 b§:n 7 momentin mukainen sukupolvenvaihdos. Lupa saadaan sanotuissa tapauksissa myöntää yrityksen jatkamiseen enintään entisessä laajuudessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, saadaan lupa myöntää enintään 60 nautaeläintä käsittävän yrityksen perustamiseen tai laajentamiseen maatilalain 74§:n 2 momentin (351/83) mukaisella rakentamisavustusalueella sekä erityisistä syistä myös maatilalla laillisesti harjoitetun yrityksen jatkamiseen enintään entisessä laajuudessa yritystoiminnan harjoittajan vaihduttua muissakin kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Siitä, milloin tässä laissa tarkoitettu lupa nautakarja-, sika- tai siipikarjatalousyrityksen perustamiseen tai laajentamiseen voidaan myöntää ennen 1 päivää tammikuuta 1990 muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, päättää valtioneuvosto vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston tulee tällöin ottaa huomioon kotieläintuotannon kehitys ja vallitseva markkinatilanne. Valtioneuvosto voi samalla määrätä, että lupia voidaan muissa kuin 1 ja 2 momentin tapauksissa myöntää vain tietyn yhteismäärän puitteissa. Valtioneuvosto määrää myös ne perusteet, joiden mukaan tuottajalle voidaan myöntää lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen, ja ne perusteet, jotka ovat rehuomavaraisuuden osalta edellytyksenä luvan myöntämiseen tuotantosuunnan vaihtamisen yhteydessä. Lupa tuotantosuunnan vaihtamiseen voidaan myöntää kokonaan tai osittain. Kyseisen luvan myöntää maatalouspiiri. Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä, että sen erikseen määräämissä tapauksissa kyseisen luvan myöntää maatilahallitus.


Yksityisen viljelijän sekä yhtymän osakkaan katsotaan täyttävän 4§:n 1 momentissa säädetyn maatilalla asumista tarkoittavan vaatimuksen myös silloin, kun hän asuu maatilan välittömässä läheisyydessä tai kun hänen poissaolonsa siltä on luonteeltaan tilapäistä. Laskettaessa, voidaanko viljelijän maatilalta tai osakkaiden maatiloilta saada 4§:n 1, 2 ja 3 momentissa tarkoitettu osa yrityksen rehuntarpeesta, ei maatilaan katsota kuuluvaksi sellaista vuokrasopimuksen nojalla hallittua peltoa, jonka jäljellä oleva vuokra-aika lupaa haettaessa on vähemmän kuin kolme vuotta.

Maatalouspiirin ja maatilahallituksen edustajalla on oikeus tarkastaa asianomaiset tuotantolaitokset. Hänelle on vaadittaessa annettava ne tiedot, jotka ovat tarpeen sen valvomiseksi, että tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.

Jokaisen on 1 momentissa mainitun viranomaisen kehotuksesta annettava tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa varten sellaisia tietoja, jotka selviävät hänen hallussaan olevista asiakirjoista, mikäli ne eivät koske sellaista asiaa, josta hänellä lain mukaan on oikeus kieltäytyä todistamasta muulla perusteella kuin sillä, että liike- tai ammattisalaisuus tulisi ilmaistuksi.


10§

Maatalouspiirin ja maatilahallituksen tämän lain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Maatilahallituksen 5§:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa antamiin päätöksiin ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla. Viimeksi mainittu koskee myös maatalouspiirin päätöksen johdosta tehtyyn valitukseen annettua maatilahallituksen päätöstä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Ennen sanottua päivää vireille tulleisiin lupahakemuksiin sovelletaan kuitenkin aikaisempia säännöksiä. Mitä tässä laissa on säädetty maatalouspiiristä koskee 29 päivään helmikuuta 1988 saakka maatalouspiirin maataloustoimistoa.

Hallituksen esitys 113/87
Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 7/87
Suuren valiok. miet. 111/87

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Maa- ja metsätalousministeri
Toivo T. Pohjala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.