870/1987

Annettu Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987

Verohallituksen päätös vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Verohallitus on 31 päivänä joulukuuta 1974 annetun tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) 20 §:n 6 kohdan nojalla määrännyt, että asunto- ja muu luontoisetu, jonka verovelvollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtävästä tai palveluksesta, on arvioitava vuodelta 1987 toimitettavassa verotuksessa seuraavien perusteiden mukaan:

1 §

Asuntoedun, sähkön käyttöoikeuden ja ravintoedun raha-arvot ovat, mikäli 2 ja 4 §:stä ei muuta johdu, seuraavat:

1 a) Asuntoetu ilman lämpöä keskuslämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa
Asunto valmistunut: mk
ennen vuotta 1960 10,30
vuosina 1960-1969 11,40
vuosina 1970-1974 12,80
vuosina 1975-1983 15,50
vuonna 1984 tai myöhemmin 16,90
Asuntoetu lämpöineen keskuslämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa
Asunto valmistunut:
ennen vuotta 1960 13,40
vuosina 1960-1969 14,50
vuosina 1970-1974 15,90
vuosina 1975-1983 18,60
vuonna 1984 tai myöhemmin 20,00
b) Asuntoetu ilman lämpöä uunilämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa 4,40
Asuntoetu lämpöineen uunilämmitysasunnossa neliömetriltä kuukaudessa 6,40
c) Asuntoetu yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen kuukaudessa
keskuslämmityshuoneessa 140,00
uunilämmityshuoneessa 61,00
2 Asuntoetuun liittyvä rajoittamaton sähkön käyttöoikeus neliömetriltä kuukaudessa (ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä) 1,30
3 a) Ravintoetu päivässä
I luokka 52,00
II luokka 23,00
b) Ravintoetu, yksi ateria päivässä
I luokka 26,00
II luokka 11,50
4 a) Asuntoetu yhdessä huoneessa sekä ravinto, valo ja lämpö kuukaudessa 690,00
b) Asuntoetu yhteishuoneessa sekä ravinto, valo ja lämpö kuukaudessa 665,00

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 510 markkaa kuukaudessa tai 23 markkaa päivää kohden.

Asuntoedun raha-arvoa arvioitaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja verovelvollisen tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan, vaan tämän etuuden raha-arvona on pidettävä sen käypää hintaa.

Ravintoetu kuuluu I luokkaan, mikäli ravintoedun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneet välittömät menot etua kohden ovat suuremmat kuin I luokan ravintoedun raha-arvo. Muussa tapauksessa ravintoetu kuuluu II luokkaan. Ravintoedun luokkaa määrättäessä verovelvollisen työnantajalle ravintoedusta suorittamaa määrää ei oteta huomioon.

2 §

Mikäli asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asuntoedun arvoja korkeamman tai alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa korottaa tai alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja asuntoetujen arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja korottaa tai alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Edellä olevan mukaisesti kunnassa määrättyjä asuntoedun arvoja voidaan asunnon laatu- ja varustetason perusteella kunkin asunnon osalta erikseen korottaa tai alentaa, kuitenkin enintään 30 prosentilla.

3 §

Milloin verovelvollinen tai hänen perheensä on käyttänyt yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, hänen saamansa etu katsotaan autoeduksi. Tällaisen autoedun arvo arvioidaan kussakin autoluokassa käyttäen joko kuukausikohtaista arvoa tai ajopäiväkirjan taikka muun verovelvollisen tahi veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvää kuukausikohtaista perusarvoa ja siihen lisättyä kilometrikohtaista arvoa seuraavasti:

Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen taikka veroviranomaisen esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
perusarvo kilometrikohtainen arvo
mk/kk mk/kk + p/km
1Vapaa autoetu
Iautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 1 020 460 56
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 730 270 46
IIautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 500 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 1 180 530 65
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 860 330 53
IIIautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta)
1 650 770 88
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 120 430 69
IVautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 500 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 2 090 1 000 109
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 380 540 84
Vautoluokassa, sylinteritilavuus yli 2 500 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 2 970 1 450 152
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 900 750 115
2 Auton käyttöetu
Iautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 300 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 820 460 36
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 530 270 26
IIautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 1 500 cm3 ikäryhmä A (1-4 vuotta) 940 530 41
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 610 310 30
IIIautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 000 cm3 ikäryhmä A (1-4 vuotta) 1 400 770 63
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 870 430 44
IVautoluokassa, sylinteritilavuus enintään 2 500 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 1 790 1 000 79
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 080 540 54
V autoluokassa, sylinteritilavuus yli 2 500 cm3
ikäryhmä A (1-4 vuotta) 2 620 1 450 117
ikäryhmä B (yli 4 vuotta) 1 550 750 80

Vapaa autoetu on kysymyksessä silloin, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä silloin, kun palkansaajan voidaan näyttää itse suorittaneen auton käyttökustannuksista muulle kuin työnantajalle ainakin yksityisajojen määrää vastaavat polttoainekulut. Jos palkansaaja on suorittanut auton kustannuksista korvausta työnantajalle, etu katsotaan vapaaksi autoeduksi, jonka arvosta vähennetään työnantajalle suoritettu korvaus.

Auton ikäryhmä kussakin autoluokassa määräytyy rekisteriotteeseen merkityn auton käyttöönottovuoden perusteella. Ikäryhmään A kuuluvat vuonna 1984 käyttöönotetut ja tätä uudemmat autot, ikäryhmään B muut.

Autoetua arvioitaessa luetaan yksityisajoihin auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

Autoedun raha-arvoa on korotettava 700 markalla kuukaudessa tai 70 pennillä kilometriä kohden, milloin auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

4 §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää hintaa.

Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1987

Pääjohtaja
Lauri Honkavaara

Vs. ylitarkastaja
Kari Rauhala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.