236/1987

Annettu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1987

Valtioneuvoston päätös kirjastorakennusten suunnittelun, rakentamisen ja normaalihintojen perusteista

Valtioneuvosto on peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista 28 päivänä joulukuuta 1978 annetun lain (1112/78) 13 §:n 1 momentin nojalla sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1986 annetussa laissa (1053/86) opetusministeriön esittelystä päättänyt:

1 §

Kirjastorakennusten ja -huoneistojen tulee olla tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja laajuudeltaan kohtuullisiksi suunniteltuja sekä vastata kauneudeltaan kohtuullisia vaatimuksia.

Suunnitelmien on oltava riittävän asiantuntevan henkilön laatimat ja allekirjoittamat, ja niitä laadittaessa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä sekä hyväksyttyä huonetilaohjelmaa.

Muita kuin tässä päätöksessä mainittuja tiloja saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä kirjastorakennuksen huonetilaohjelmaan, mikäli nämä lisätilat ovat kirjaston toiminnan kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Samoin edellytyksin saadaan tilat hyväksyä huonetilaohjelmaan suurempinakin kuin se olisi sallittua kunnan asukasluvun ja muiden 3 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan laskettuna. Kirjastorakennuksen yhteyteen saadaan sijoittaa tilat kansalais- ja työväenopistoa, musiikkiopistoa ja kunnallista oppimateriaalikeskusta varten sekä kuntien nuorisolautakunnista ja kuntien nuorisotyöhön annettavasta valtionavusta annetussa laissa (117/72), kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (1045/80) ja liikuntalaissa (984/79) tarkoitettua toimintaa varten.

Kirjaston tontille saadaan kunnan hakemuksesta kouluhallituksen luvalla sijoittaa muitakin sellaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus kuuluu kunnan toimialaan, mikäli rakennusten käytöstä ei aiheudu haittaa kirjastotoimelle.

Mikäli kirjastotilat sijoitetaan muiden kuin edellä 3 momentissa mainittujen tilojen yhteyteen, on kysymyksessä kirjastohuoneisto.

2 §

Kouluhallitus voi myöntää luvan yhdistää rakennettavan kirjastorakennuksen lämpökeskukseen muun rakennuksen. Kunnan on tällöin suoritettava yhteisen lämpökeskuksen kustannuksista sellainen osa, mikä vastaa yhdistettävän rakennuksen vaatiman lämpöenergian määrän osuutta koko kehitetystä energiamäärästä. Lupa voi koskea myös aikaisemmin valmistunutta lämpökeskusta. Kunnan on tällöin ennen yhdistämiseen ryhtymistä palautettava liitettävien rakennusten energiankulutusta vastaava osuus saamastaan valtionavustusosuudesta, joka lasketaan lämpökeskuksen nykyarvosta. Samoin kunnan on maksettava takaisin vastaava osuus saamansa valtion kuoletuslainan maksamatta olevasta osasta. Takaisin maksettavat osuudet vahvistaa kouluhallitus.

Kouluhallitus voi niin ikään myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettaviin tai jo valmiina oleviin kirjastorakennuksen vesihuoltolaitteisiin ja -rakenteisiin muun rakennuksen vesihuoltolaitteet ja -rakenteet samoin ehdoin kuin edellä tässä pykälässä on mainittu. Kustannusten jakoperusteena on käytettäväksi arvioitu vuorokautinen vesimäärä.

3 §

Muiden kuin sairaalassa ja huoltolaitoksessa toimivien kunnan kirjastojen yhteenlaskettu hyötypinta-ala määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Mikäli kunnassa on enintään 2 000 asukasta, kirjastojen yhteenlaskettu hyötypinta-ala saa olla enintään 240 m2. Asukasluvun ollessa sitä suurempi hyötypinta-alaan saadaan lisätä enintään 60 m2 jokaista seuraavaa alkavaa 1 000 asukkaan määrää kohti. Asukasluvun noustessa suuremmaksi kuin 50 000 lisäys on kuitenkin enintään 50 m2 kutakin seuraavaa alkavaa 1 000 asukkaan määrää kohti.

Kaksikielisessä kunnassa saadaan asukasluvun perusteella laskettuun hyötypinta-alaan lisätä 15 m2 jokaista alkavaa vähemmistökielistä 1 000 asukkaan määrää kohti.

Maakuntakirjastoa tai valtakunnallista keskuskirjastoa ylläpitävässä kunnassa hyötypinta-ala saa olla enintään 10 % edellä 1 ja 2 momenteissa määrätyllä tavalla laskettua pinta-alaa suurempi.

Asutuksen rakenteen ja sijainnin tai niissä tapahtuvien muutosten vuoksi samoin kuin väestöennusteen osoittaman asukasluvun huomattavan muutoksen tai muun erityisen syyn vuoksi kouluhallitus voi vahvistaa kunnan kirjastojen yhteenlasketun hyötypinta-alan yhteensä enintään 20 % edellä 1 ja 2 momentissa määrätyllä tavalla laskettua pinta-alaa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Kirjaston sisäisen parven pinta-alasta otetaan huomioon 50 % kirjaston hyötypinta-alaa määrättäessä.

Edellä mainittujen pinta-alojen lisäksi saadaan kirjastotoimintaa varten hankitulle kirjastoautolle hyväksyä säilytystila 73-80 m2 autoa kohti. Jollei erityistä syytä ole, säilytystila on sijoitettava kirjastorakennukseen tai kirjastohuoneiston välittömään yhteyteen.

Kirjastorakennukseen saadaan hyväksyä rakennuksen hoitoa varten tarpeellisille varusteille ja välineille kiinteistön hoitotilaa 0.8 % hyötypinta-alasta laskettuna, kuitenkin vähintään 6 m2 ja enintään 20 m2.

Kirjastorakennukseen saadaan kouluhallituksen harkinnan mukaan hyväksyä talonmies-lämmittäjän asunto 60-80 m2.

Kirjastorakennuksessa tulee olla lämpö-, vesi- ja sähköhuoltoa varten tarvittavat tilat sekä mahdollisen talonmies-lämmittäjän asunnon säilytystilat.

Eteis- ja käytävätilaa saa olla lisäksi enintään 10 % hyötypinta-alasta laskettuna.

4 §

Hyväksyessään toteuttamisohjelman valtion asianomainen viranomainen määrää jäljempänä tässä pykälässä sekä 5 §:ssä mainituin perustein normaalihinnan.

Tilan pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon kyseessä olevaa tilaa tai asuntoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajaaman alan täydet neliömetrit, ei kuitenkaan kantavien rakenteiden, hormien, ikkuna- ja ovisyvennysten vaatimaa alaa.

Valtionrahoitukseen oikeuttava hyötypinta-ala muodostuu hyväksyttyyn huonetilaohjelmaan sisältyvistä 3 §:n mukaisista kirjaston tiloista, kirjastoauton säilytystiloista, kiinteistön hoitotiloista sekä kouluhallituksen tarpeelliseksi katsomasta talonmies-lämmittäjän asunnosta.

Rakennuksen kokonaishyötypinta-ala muodostuu valtionrahoitukseen oikeuttavasta hyötypinta-alasta sekä valtionrahoituksen ulkopuolelle jäävistä huonetilaohjelmaan sisältyvistä pinta-aloista, joita ovat 1 §:n 3 momentissa tarkoitetut lisätilat.

Rakennuksen normaalihinta määräytyy valtionrahoitukseen oikeuttavan hyötypinta-alan mukaan.

Normaalihintaan ja vastaavasti valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta epätaloudellisista suunnitteluratkaisuista eikä suunnitelmaan nähden kalliista urakkatarjoushinnoista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

5 §

Normaalihinnat hyötypinta-alan neliömetriä kohti ovat seuraavat:

1) Kirjastorakennus ja peruskoulurakennuksen yhteydessä oleva kirjastohuoneisto:

kirjastotilat                                                           5 550mk
kirjastoauton säilytystila                                      3 400mk
asunto                                                                  3 800mk
kiinteistön hoitotilat                                            4 750mk

2) Muussa kuin peruskoulurakennuksessa oleva kirjastohuoneisto:

kirjastotilat                                                          4 995mk
kirjastoauton säilytystila                                     3 060mk

Seuraavien kuntien osalta, joissa rakennustöiden kustannustaso on pysyvästi yleistä rakennustöiden kustannustasoa korkeampi, saadaan edellä 1 momentissa mainittuja normaalihintoja korottaa seuraavasti:

% %
Enontekiö 10 Espoo 10
Inari 10 Helsinki 10
Utsjoki 15 Kauniainen 10
Kemijärvi 5 Vantaa 10
Kittilä 5 Järvenpää 5
Kolari 5 Kerava 5
Muonio 10 Kirkkonummi 5
Pelkosenniemi 5 Nurmijärvi 5
Posio 5 Porvoon kaup. 5
Salla 5 Porvoon mlk 5
Savukoski 5 Sipoo 5
Sodankylä 5 Tuusula 5
Vihti 5

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9 §:ssä tarkoitetuista saaristokunnista Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kuntien sekä Dragsfjärdin kunnan saaristo-osan osalta saadaan normaalihintoja korottaa 5 %.

Mikäli kirjastorakennuksen tai peruskoulurakennuksen yhteydessä olevan kirjastohuoneiston vaikeat perustamisolosuhteet aiheuttavat oleellisia lisäkustannuksia, joita ei voida kohtuudella välttää, tulee kouluhallituksen korottaa 1 momentin 1 kohdan mukaisesti määrättävää normaalihintaa tästä johtuvien kohtuullisten lisäkustannusten mukaisesti, kuitenkin enintään 265 markkaa hyötyneliömetriä kohti.

Mikäli kirjastorakennus tai peruskoulurakennuksen yhteydessä oleva kirjastohuoneisto varustetaan kotimaista polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella, tulee kouluhallituksen korottaa 1 momentin 1 kohdan mukaan määrättävää normaalihintaa niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka suunnitelmien ja eritellyn kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta lämmitystavan valinnasta mahdollisesti johtuvan.

Laajuuden vaikutus rakennuskustannuksiin otetaan huomioon kirjastorakennuksen huonetilaohjelman mukaista normaalihintaa korottavana tai alentavana tekijänä seuraavan taulukon mukaisesti:

             ≦  500  brm2                   +4 % 
                    1 000  brm2                   +2 % 
                    3 000  brm2                 +- 0 % 
                    6 000  brm2                    -1 %
≧         12 000  brm2                    -2 %

Väliarvot interpoloidaan. Mikäli lisärakennukseen liittyy samaan urakkaan kuuluva muutos- ja perusparannustyö, otetaan sen vaikutus huomioon hanketta suurentavana tekijänä.

Milloin kirjastorakennus tai koulurakennuksen yhteydessä oleva kirjastohuoneisto sijaitsee suojelukohteessa, tulee kouluhallituksen korottaa 1 momentin 1 kohdan mukaan määrättävää normaalihintaa väestönsuojeluasetuksen 7§:n mukaisesti mitoitetun kirjaston yhteyteen rakennettavan väestönsuojan osalta 3 000 markkaa suojahuoneen hyötyneliömetriä kohti.

Milloin uusia kirjastotiloja rakennettaessa voidaan käyttää hyväksi olemassa olevaa lämpökeskusta tai muita normaalisti hyväksyttäviin rakennuskustannuksiin sisältyviä töitä, tulee valtion asianomaisen viranomaisen määrätä valtionrahoituksen perusteena olevat normaalihinnat vastaavasti 1 momentissa mainittuja hintoja alemmiksi. Normaalihintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka kirjastorakennusta ei varusteta omalla lämpökeskuksella, jos rakennus liitetään lämpöenergian hankintaa varten perustetun laitoksen verkkoon.

Jos kirjastorakennus tai -huoneisto, jonka hankkimista tai perustamiskustannuksia varten on 31 päivän heinäkuuta 1921 jälkeen annettu valtion rakennusavustusta, palaa tai poistetaan kirjaston käytöstä ja kunta sen johdosta joutuu rakentamaan uusia rakennuksia, vähennetään rakennettavan rakennuksen normaalihinnasta hyväksytyssä huonetilaohjelmassa poistettavaksi määrätyn rakennuksen arvo, joka määrätään niin kuin poistettava rakennus rakennettaisiin poistamisen ajankohtana vallitsevan hintatason mukaan siitä rakennusaineesta ja sillä tavalla kuin se on rakennettu, ottaen huomioon rakennuksen iästä johtunut arvonalennus, joka on kivirakennuksessa 1 §12 %, puisessa 2 % ja talousrakennuksessa 2 §12 % jokaista ikävuotta kohden, kuitenkin yhteensä enintään 98 %. Jos rakennuksessa on suoritettu perusparannuksia, sen ikäalennusta on parannusten laadusta riippuen harkinnan mukaan pienennettävä. Mikäli palaneen rakennuksen palovakuutuskorvauksen määrä on edellä esitetyllä tavalla laskettuna poistettavan rakennuksen arvoa suurempi, vähennetään rakennettavan rakennuksen normaalihinnasta koko palovakuutuskorvaus.

6 §

Valtion asianomainen viranomainen määrää muutos- ja perusparannustyölle sekä siihen välittömästi liittyvälle kunnossapitotyölle normaalihinnan niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka toteuttamisohjelman ja kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta työstä johtuvan. Kustannuksista on kuitenkin vähennettävä perusparannuksessa poistettavan osan myyntiarvo. Normaalihintaan ja valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta sellaisia kustannuksia, joihin ei myönnetä valtionrahoitusta uutta kirjastoa rakennettaessa.

7 §

Kun kysymyksessä ovat valmiissa kirjastorakennuksessa tai -huoneistossa tai muuhun tarkoitukseen rakennetussa kirjaston käyttöön hankitussa rakennuksessa tai -huoneistossa toimeenpantavat muutokset, valtion asianomainen viranomainen saa, mikäli muutokset ovat tarkoituksenmukaiset, hyväksyä toteuttamisohjelman, vaikka huonetilat eivät täysin vastaa tämän päätöksen vaatimuksia.

8 §

Mikäli toteuttamisohjelman ensimmäinen vaihe on hyväksytty ennen 1 päivää tammikuuta 1983 ja se poikkeaa tämän päätöksen määräyksistä, tulee kunnan hankkia valtion asianomaisen viranomaisen hyväksyminen uudelle, tämän päätöksen mukaiselle huonetilaohjelmalle.

Edellä 5§:ssä ilmoitetut normaalihinnat hyötypinta-alan neliömetriä kohti ovat rakennuskustannusindeksin pisteluvun 154 kustannustasossa. Rakennukselle ja koulurakennuksessa olevalle kirjastohuoneistolle vuonna 1987 määrättävä normaalihinta on tarkistettava toteuttamisohjelman hyväksymispäivänä tiedossa olevan viimeisen rakennuskustannusindeksin tasoon.

9 §

Valtion asianomaisella viranomaisella tarkoitetaan tässä päätöksessä kouluhallitusta tai lääninhallitusta sen mukaan, kumman käsiteltäväksi asia voimassa olevien säännösten mukaan kuuluu.

10 §

Kouluhallitus antaa tarkemmat ohjeet tämän päätöksen soveltamisesta ja rakennusten suunnittelusta sekä rakennustyön suorituksessa ja valvonnassa huomioon otettavista seikoista.

11 §

Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta 1987. Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1987 ja se on voimassa vuoden 1987 loppuun.

Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1987

Opetusministeri
Pirjo Ala-Kapee

Hallitusneuvos
Pentti E. Laasonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.