Asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministerin esittelystä
kumotaan sisäasiainministeriöstä 16 päivänä syyskuuta 1983 annetun asetuksen ( 753/83 ) 5§:n 2 momentti, 14 a§:n 1 momentti, 31§:n 7 kohta sekä 34§:n 2 ja 8 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 5§:n 2 momentti, 14 a§:n 1 momentti ja 31§:n 7 kohta 24 päivänä tammikuuta 1986 annetussa asetuksessa (80/86) sekä 34§:n 2 ja 8 kohta 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa asetuksessa (94/84),
muutetaan asetuksen 11§:n 1 momentin 12 kohta sekä 2 ja 3 momentti, 12§:n 5 momentti, 13§:n 1 momentin 3, 5, 6 ja 10 kohta, 14§:n 2 ja 3 momentti, 25§:n 1 momentti ja 37 §, sellaisina kuin niistä ovat 11§:n 1 momentin 12 kohta ja 2 momentti, 12§:n 5 momentti, 13§:n 1 momentin 3, 5, 6 ja 10 kohta sekä 14§:n 2 ja 3 momentti mainitussa 24 päivänä tammikuuta 1986 annetussa asetuksessa, sekä
lisätään asetukseen uusi 4 a§, 11§:n 1 momenttiin uusi 2 a kohta, 12§:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2-4 momentti ja muutettu 5 momentti siirtyvät 3-6 momentiksi, 13§:n 1 momenttiin uusi 1 a kohta, asetukseen uusi 17 a§, 21§:ään uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, 32§:ään uusi 5 kohta, jolloin nykyinen 5 kohta siirtyy 6 kohdaksi ja 39§:ään uusi 7 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 11§:n 1 momentti, 12§, 13§:n 1 momentti ja 39§ mainitussa 24 päivänä tammikuuta 1986 annetussa asetuksessa ja 32§ mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1984 annetussa asetuksessa, seuraavasti:
4 a §
Lääni- ja kuntaosastossa on:
läänitoimisto;
kuntatoimisto;
tutkimus- ja kehittämistoimisto sekä
kunnallistalouden neuvottelukunnan sihteeristö.
Ministeriön apuna on kantokykyluokitustoimikunta ja väestökirja-asiain neuvottelukunta, joista on säädetty erikseen. Ministeriön yhteydessä toimii kunnallistalouden neuvottelukunta, josta myös on säädetty erikseen.
11 §
Ministeriössä on:
sopimuspalkkainen neuvotteleva virkamies;
sopimuspalkkainen yli-insinööri;
Lisäksi ministeriössä on tulo- ja menoarvion rajoissa ylimääräisinä toimenhaltijoina yli-insinööri, ylitarkastajia, pääsihteeri, projektipäällikkö, toimistoinsinöörejä, erikoistutkija, erikoissuunnittelija, taloussihteeri, koulutuspäälliköitä, tarkastajia, esittelijöitä, suunnittelijoita, tiedotussihteereitä, koulutussuunnittelijoita, kielenkääntäjä, osastosihteereitä, työntutkija, ministerin sihteeri, toimistosihteereitä, toimistovirkailijoita ja muita ylimääräisiä toimenhaltijoita sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.
Pelastusosaston osastopäälliköllä on ylijohtajan arvo. Lääni- ja kuntaosaston apulaisosastopäälliköllä on hallitusneuvoksen arvo. Poliisiosaston teknillisen toimiston toimistopäälliköllä ja pelastusosaston teknillisen toimiston toimistopäälliköllä on yli-insinöörin arvo.
12 §
Lääni- ja kuntaosastossa ovat sopimuspalkkaiset toimistopäälliköt toimistojen päällikköinä.
Ministeriön asiana on 1-5 momentissa sekä 11, 14 ja 14 a§:stä ilmenevin rajoituksin määrätä, missä osastossa ja toimistossa virkamiehen on toimittava.
13 §
Kelpoisuusehtona vaaditaan:
neuvottelevalta virkamieheltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kunnallishallintoon ja hallintotehtäviin;
lääni- ja kuntaosaston:
osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys läänin- tai kunnallishallintoon ja hallintotehtäviin;
apulaisosastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys läänin- tai kunnallishallintoon ja hallintotehtäviin;
läänitoimiston toimistopäälliköltä ja kuntatoimiston toimistopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;
tutkimus- ja kehittämistoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys suunnittelu- ja tutkimustyöhön ja hallintotehtäviin;
ylimääräiseltä pääsihteeriltä sekä kunnallistalouden neuvottelukunnan sihteereinä toimivilta ylimääräiseltä erikoistutkijalta ja ylimääräiseltä ylitarkastajalta toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä kunnallistalouteen;
ylimääräiseltä projektipäälliköltä toimeen soveltuva korkeakoulututkinto;
poliisiosaston:
poliisiylijohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin;
poliisiylitarkastajalta ja sopimuspalkkaiselta ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyys poliisitoimeen ja hallintotehtäviin;
hallintotoimiston ylitarkastajalta ja toiselta ylimääräiseltä ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
ylimääräiseltä koulutussuunnittelijalta toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto;
teknillisen toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
teknillisen toimiston yli-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin;
teknillisen toimiston tarkastajalta virkaan soveltuva teknikon tutkinto ja perehtyneisyys autoalaan;
teknillisen toimiston ylimääräiseltä tarkastajalta tehtäviin soveltuva tutkinto;
ulkomaalaistoimiston toimistopäälliköltä ja ylimääräiseltä ylitarkastajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;
ulkomaalaistoimiston tarkastajista toiselta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja toiselta varanotaarin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen tai poliisipäällystön virkatutkinto;
ylimääräiseltä tarkastajalta tehtävien laadun mukaan joko oikeustieteen kandidaatin tutkinto taikka varanotaarin tutkinto ja perehtyneisyys poliisitoimeen tai poliisipäällystön virkatutkinto, kuitenkin niin, että poliisin työsuojeluasioita hoitavalta ylimääräiseltä tarkastajalta vaaditaan varanotaarin tutkinto;
ylimääräiseltä kielenkääntäjältä toimeen soveltuva korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto sekä toimen hoitamisen edellyttämä kielitaito;
tietojärjestelmätoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn ja hallintotehtäviin;
tietojärjestelmätoimiston ylimääräiseltä ylitarkastajalta toimeen soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä automaattiseen tietojenkäsittelyyn;
tietojärjestelmätoimiston ylimääräiseltä erikoissuunnittelijalta joko toimeen soveltuva korkeakoulututkinto tai poliisipäällystön virkatutkinto ja perehtyneisyyttä tietojenkäsittelyyn;
pelastusosaston:
osastopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja osaston toimialaan kuuluvien tehtävien tuntemusta;
yleissuunnittelutoimiston toimistopäälliköltä sekä koulutus- ja järjestelytoimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
teknillisen toimiston toimistopäälliköltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin tehtäviin ja hallintotehtäviin;
teknillisen toimiston ylimääräiseltä yli-insinööriltä toimeen soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto;
ylimääräiseltä tarkastajalta toimeen soveltuva teknillisen koulun tutkinto tai muu toimeen soveltuva tutkinto;
muilta ylimääräisiltä ylitarkastajilta sekä ylimääräiseltä koulutuspäälliköltä, taloussihteeriltä ja tiedotussihteeriltä toimeen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai poliisiosaston tiedotussihteeriltä poliisipäällystön virkatutkinto ja perehtyneisyys tiedotustoimintaan, kuitenkin niin, että pelastusosaston yhdeltä ylimääräiseltä ylitarkastajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai tehtävien laadun mukaan upseerin tutkinto;
14 §
Poliisiylijohtajan, neuvottelevan virkamiehen, apulaisosastopäällikön, poliisiylitarkastajan ja hallitusneuvoksen, toimistopäällikkönä, nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.
Toimistopäällikön, vanhemman hallitussihteerin, toimistopäällikkönä, kamreerin, toimistopäällikkönä, ylitarkastajan ja yli-insinöörin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä viran oltua haettavaksi julistettuna.
17 a §
Neuvottelevan virkamiehen tehtävänä on osallistua kunnallishallinnon kehittämiseen, seurata sen kansainvälistä kehitystä ja valmistella alan erityiskysymyksiä.
Neuvottelevan virkamiehen tulee tarvittaessa hoitaa myös muita ministeriön määräämiä erityistehtäviä.
21 §
Neuvottelevan virkamiehen ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan tarvittaessa ministerin määräämä virkamies.
25 §
Osastopäälliköt, lääni- ja kuntaosaston apulaisosastopäällikkö, poliisiylitarkastajat, toimistopäälliköt, sopimuspalkkaiset ylitarkastajat, yli-insinööri, ylimääräinen toimistoinsinööri, ylimääräinen ylitarkastaja, tarkastajat ja ylimääräiset tarkastajat ratkaisevat 26-45 §:ssä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, mikäli valtioneuvoston ohjesäännön 32 tai 36 §:stä ei muuta johdu tai kysymyksessä ole korkeimmasta hallinto-oikeudesta hallituksen ratkaistavaksi siirretty asia taikka ministeri ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen. Asian, josta on hankittava valtioneuvoston ohjesäännön 47 §:n 3 momentissa tarkoitettu valtiovarainministeriön lausunto, ratkaisee ministeri.
32 §
Poliisiosaston apulaisosastopäällikkönä toimiva poliisiylitarkastaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
kanteluja; sekä
37 §
Poliisiosaston teknillisen toimiston yli-insinööri ratkaisee toimistopäällikön ohella 36 §:ssä mainittuja asioita työjärjestyksessä määrättävän tehtäväjaon mukaan.
39 §
Poliisiosaston ulkomaalaistoimiston toimistopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
ulkomaalaisen säilöönottoajan pidentämistä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 6 päivänä tammikuuta 1987
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSisäasiainministeri Kaisa Raatikainen