914/1986

Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986

Tuoteturvallisuuslaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleisiä säännöksiä
1 §

Tämä laki koskee tavaroita, joita elinkeinonharjoittaja valmistaa, pitää kaupan, myy tai muutoin elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa taikka tuo maahan ja jotka ovat tarkoitetut käytettäviksi tai olennaisessa määrin käytetään yksityiseen kulutukseen (kulutustavara).

2 §

Tätä lakia ei sovelleta maasta vietäviin eikä sen kautta kuljetettaviin kulutustavaroihin. Lakia ei myöskään sovelleta kulutustavaroihin siltä osin kuin niiden aiheuttamien terveys- tai omaisuusvaarojen ehkäisemisestä on muussa laissa tai muun lain nojalla erikseen säädetty tai määrätty.

3 §

Elinkeinonharjoittajan, joka valmistaa, pitää kaupan, myy tai muutoin elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa taikka tuo maahan kulutustavaroita, on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta, jotta kulutustavarasta ei aiheudu vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle.

4 §

Kulutustavara on terveydelle vaarallinen, jos se rakenteessaan tai koostumuksessaan olevan vian tai puutteellisuuden taikka tavarasta annettujen totuudenvastaisten, harhaanjohtavien tai puutteellisten tietojen vuoksi voi aiheuttaa vamman, myrkytyksen, sairauden tai muun vaaran terveydelle.

Kulutustavara on omaisuudelle vaarallinen, jos se 1 momentissa mainittujen seikkojen vuoksi voi vahingoittaa toista esinettä tai muuta omaisuutta.

Valvontaviranomaiset
5 §

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista valvoo sekä valvontaa suunnittelee ja ohjaa elinkeinohallitus.

Lääkintöhallituksen tehtävänä on toimia asiantuntijaviranomaisena kysymyksissä, jotka koskevat sitä, milloin kulutustavaraa on pidettävä terveydelle vaarallisena.

6 §

Kulutustavaroiden maahantuonnin osalta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta ja sen suunnittelu kuuluu tullilaitokselle.

7 §

Läänissä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta ja valvonnan ohjaus kuuluu lääninhallitukselle.

Kunnan tehtävänä on alueellaan valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Kunnassa nämä tehtävät hoitaa terveyslautakunta, jollei tehtävää ole johtosäännössä määrätty jollekin viranhaltijalle.

Tämän lain tarkoittamien omaisuusvaarojen osalta 2 momentissa tarkoitetun kunnallisen valvontaviranomaisen on kuitenkin ainoastaan ilmoitettava muun virkatoimintansa yhteydessä havaitsemistaan omaisuudelle vaarallisista kulutustavaroista elinkeinohallitukselle tai lääninhallitukselle tapauksissa, joissa ei ole olemassa tämän lain nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä tai kieltoja.

Valvonta
8 §

Elinkeinonharjoittajan on annettava valvontaviranomaiselle tämän määräämässä ajassa lain noudattamisen valvonnassa tarpeelliset tiedot sekä, siltä osin kuin valvontatehtävä edellyttää, vaadittaessa esitettävä viranomaisille tarkastusta varten kirjanpitonsa, kirjeenvaihtonsa ja varastonsa sekä annettava tehtävän suorittamisessa tarpeellinen apu.

9 §

Valvontaviranomaisella on oikeus päästä alueelle, huoneistoon ja muuhun sellaiseen tilaan, jonne pääsy on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin.

10 §

Valvontaviranomaisella on oikeus ottaa kulutustavaroista tarpeellisia näytteitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu näyte on elinkeinonharjoittajan sitä vaatiessa korvattava käyvän hinnan mukaan, jollei tutkimuksessa havaita, että tavara on tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastainen.

Jos 2 momentissa tarkoitetusta tutkimuksesta peritään maksu sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty, ei näytteestä ole suoritettava korvausta.

11 §

Poliisin on annettava valvontaviranomaiselle 8 ja 9 §:ssä sekä 10 §:n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi virka-apua.

12 §

Jos kulutustavara on terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen:

1) elinkeinohallitus voi kieltää kulutustavaran valmistuksen, pitämisen kaupan, myynnin ja muun elinkeinotoiminnan yhteydessä tapahtuvan luovuttamisen; ja

2) tulliviranomainen voi kieltää kulutustavaran maahantuonnin.

Jos kulutustavara tai siitä annetut tiedot eivät ole tämän lain nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaisia, myös lääninhallitus tai terveyslautakunta voi määrätä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kiellon. Tulliviranomainen voi tällaisissa tapauksissa kieltää kulutustavaran maahantuonnin.

Jos elinkeinonharjoittaja rikkoo 1 momentin nojalla annettua tavarakohtaista kieltopäätöstä, myös lääninhallitus tai terveyslautakunta voi määrätä elinkeinonharjoittajalle 1 momentissa tarkoitetun kiellon.

13 §

Jos 12 §:ssä tarkoitettuja kieltoja ei voida pitää riittävinä, elinkeinohallitus tai tulliviranomainen voi määrätä elinkeinonharjoittajan hallussa olevan tavaran hävitettäväksi tai, mikäli tätä ei katsota tarkoituksenmukaiseksi, määrätä miten tavaran suhteen muutoin on meneteltävä.

14 §

Valvontaviranomainen, joka on antanut 12 §:ssä tarkoitetun kiellon, voi velvoittaa elinkeinonharjoittajan tiedottamaan sopivalla tavalla kiellosta, tavaraan tai sen käyttämiseen liittyvästä vaarasta ja kuluttajan oikeuksista.

15 §

Valvontaviranomaisen 12 tai 13 §:n nojalla tekemää päätöstä, joka kohdistuu määrättyyn elinkeinonharjoittajaan, sekä valvontaviranomaisen 14 §:n nojalla määräämää tiedottamisvelvoitetta on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Valvontaviranomainen voi asettaa 8 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden ja asiakirjojen esittämisvelvollisuuden tehosteeksi uhkasakon.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun uhkasakon tuomitsee maksettavaksi lääninhallitus.

Salassapitovelvollisuus
16 §

Joka tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietoja elinkeinonharjoittajan liike- tai ammattisalaisuudesta, ei saa niitä ilmaista eikä käyttää oikeudettomasti, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna tähän suostumustaan.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä tietojen antamista muulle valvontaviranomaiselle valvontatehtävää varten tai lääkintöhallitukselle asiantuntijaviranomaisen tehtäviä varten eikä tietojen antamista syyttäjä- tai poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi tai syytteeseen panemiseksi.

Milloin on aihetta epäillä, että kulutustavaraa, jonka valvontaviranomainen on todennut terveydelle tai omaisuudelle vaaralliseksi, tarjotaan kulutustavarana kaupaksi muussa maassa, saadaan asiasta antaa tietoja muun maan valvontaviranomaiselle 1 momentissa säädetyin rajoituksin.

Rangaistussäännökset
17 §

Joka valmistaa, pitää kaupan, myy, muutoin elinkeinotoimintansa yhteydessä luovuttaa tai tuo maahan 4 §:ssä tarkoitettuja kulutustavaroita ja siten tahallaan aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, tuoteturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tuoteturvallisuusrikoksesta on tuomittava myös se, joka tahallaan jättää noudattamatta 12 tai 13 §:ssä tarkoitettua kieltoa tai määräystä.

Joka törkeästä huolimattomuudesta tai varomattomuudesta syyllistyy 1 tai 2 momentissa tarkoitettuun tekoon, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, tuoteturvallisuusrikkomuksesta sakkoon.

Sitä, joka rikkoo 12 tai 13 §:n nojalla annettua uhkasakolla tehostettua päätöstä, ei kuitenkaan voida tuomita rangaistukseen samasta teosta.

18 §

Joka tahallaan rikkoo 16 §:ssä säädetyn kiellon, on tuomittava tuoteturvallisuutta koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Muutoksenhaku
19 §

Edellä 15 §:n nojalla annettuun uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Terveyslautakunnan tai sen alaisen viranhaltijan tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta lääninoikeudelta valittamalla noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

20 §

Valvontaviranomaisen 12 tai 13 §:n nojalla antamaa päätöstä ja 14 §:n nojalla määräämää tiedottamisvelvoitetta on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Erinäisiä säännöksiä
21 §

Kunnan tämän lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (677/82).

22 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimii tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamista ja sen valvontaa, antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita lainsäädännön ja sen valvonnan kehittämiseksi samoin kuin käsitellä muita tämän lain täytäntöönpanoon ja kulutustavaroiden turvallisuuden kehittämiseen liittyviä asioita. Neuvottelukunnan tulee myös suunnitella toimenpiteitä tarpeellisen yhteistyön järjestämiseksi elintarvikevalvontaa, työsuojelua, standardisointia ja muita kulutustavaroiden turvallisuuteen liittyviä asioita käsittelevien tahojen kanssa.

23 §

Tuoteturvallisuusasiain neuvottelukuntaan kuuluu valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kymmenen muuta jäsentä. Varapuheenjohtajalle ja kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää henkilökohtaisen varajäsenen.

Neuvottelukunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja neljän jäsenen sekä heidän varajäsentensä tulee olla henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien etuja. Näistä vähintään kahden jäsenen ja heidän varajäsenensä tulee olla perehtyneitä kulutustavaroiden turvallisuuteen liittyviin tutkimus- ja tarkastustehtäviin ja yhden jäsenen ja hänen varajäsenensä olla lääkintöhallituksen edustaja. Kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä määrätään palkansaajien ja kuluttajien sekä kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä elinkeinonharjoittajien olosuhteisiin perehtyneistä henkilöistä.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen toimikautenaan eroaa, määrätään hänen tilalleen toinen henkilö jäljellä olevaksi ajaksi.

24 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää kulutustavarasta kuluttajan kannalta tarpeellisten tietojen antamisesta samoin kuin kulutustavaralle asetettavista vähimmäisvaatimuksista.

Asetuksella voidaan säätää, että kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita 1 momentissa tarkoitetun asetuksen soveltamisesta ja että kauppa- ja teollisuusministeriö tai elinkeinohallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita 2 momentissa tarkoitetun asetuksen soveltamisesta sekä että kauppa- ja teollisuusministeriö voi erityisistä syistä myöntää yleisiä poikkeuksia 2 momentissa tarkoitetun asetuksen säännöksistä.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asetuksissa tai 3 momentissa tarkoitetussa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä voidaan säätää tai määrätä, että elinkeinohallitus voi antaa tarkempia määräyksiä tai ohjeita ministeriön päätöksen täytäntöönpanosta ja erityisistä syistä yksittäistapauksissa myöntää hakemuksesta poikkeuksia asetuksen tai päätöksen säännöksistä tai määräyksistä.

Asetuksella voidaan velvoittaa valvontaviranomainen ilmoittamaan annetusta kiellosta muun maan viranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle.

Voimaantulo
25 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

Elintarvikelain (526/41) nojalla annetut yleisiä käyttö- ja kulutustarvikkeita koskevat säännökset ja määräykset jäävät edelleen voimaan, kunnes niistä toisin säädetään tai määrätään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

Hallituksen esitys 40/86
Talousvaliok. miet. 6/86
Suuren valiok. miet. 94/86

Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1986

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Jermu Laine

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.