756/1986

Annettu Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986

Valtion virkamieslain voimaanpanolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Valtion virkamieslain voimaantulo

1 §

Valtion virkamieslaki (755/86) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.

Valtion virkamieslain 5 §:n ja 6 §:n 1–3 momentin säännöksiä virkojen perustamisesta sovelletaan ensimmäisen kerran sen vuoden tulo- ja menoarviossa, jonka alusta valtion virkamieslaki tulee voimaan.

2 §

Jos laissa tai asetuksessa on viitattu säännökseen, jonka sijaan on tullut valtion virkamieslain säännös, on viimeksi mainittua säännöstä sovellettava, jollei jäljempänä tai erikseen toisin säädetä.

2 luku

Kumottavat säädökset

3 §

Valtion virkamieslain voimaan tullessa kumotaan seuraavat lait ja lainkohdat, lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) valtion viran tai pysyväisen toimen haltijain nimittämiskirjoista sekä heidän oikeudestaan pysyä virassaan tai toimessaan 29 päivänä kesäkuuta 1926 annettu laki (202/26), jäljempänä nimittämiskirjalaki;

2) 31 päivänä joulukuuta 1926 annettu laki, joka sisältää eräitä säännöksiä valtion viroista ja pysyväisistä toimista (338/26);

3) määräajoista valtion virkaa tai tointa haettaessa 18 päivänä maaliskuuta 1938 annettu laki (124/38);

4) valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 22 päivänä joulukuuta 1942 annettu laki (1030/42);

5) viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, 22 päivänä toukokuuta 1931 annettu laki (182/31), jäljempänä lakkautuspalkkalaki,

6) puolustuslaitoksen viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, 22 päivänä toukokuuta 1931 annettu laki (183/31);

7) lakkautuspalkan pidättämisestä eräissä tapauksissa 10 päivänä marraskuuta 1944 annettu laki (789/44);

8) eräiden sopimuspalkkaisten virkojen täyttämisestä 27 päivänä tammikuuta 1971 annettu laki (76/71);

9) 2 päivänä syyskuuta 1976 annettu valtion virkojen ja toimien järjestelyvaltuuslaki (767/76);

10) ulkoasiainhallinnosta 30 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1129/77) 13 ja 14 §;

11) Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 11 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (804/49);

12) Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 12 §, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (805/49);

13) eräiden virkojen perustamisesta valtioneuvoston ministeriöihin 23 päivänä joulukuuta 1959 annettu laki (517/59);

14) kouluhallituksesta ja sen alaisesta piirihallinnosta 30 päivänä elokuuta 1968 annetun lain (534/68) 3 §:n 4 momentti;

15) verohallituksesta 5 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain (739/69)3 §:n 2 momentti;

16) taloudellisesta suunnittelukeskuksesta 28 päivänä marraskuuta 1969 annetun lain (711/69) 3 §:n 2 momentti;

17) tieteellisen tutkimuksen järjestelystä 5 päivänä joulukuuta 1969 annetun lain (760/69) 3 ja 4 momentti; sekä

18) taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista 28 päivänä marraskuuta 1969 annetun lain (734/69) 2 §.

4 §

Valtion virkamieslain voimaan tullessa kumotaan lisäksi seuraavat asetukset ja asetuksenkohdat, asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä 8 päivänä joulukuuta 1949 annettu asetus (755/49);

2)matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta 30 päivänä joulukuuta 1937 annettu asetus (496/37);

3) valitusoikeuden kieltämisestä eräistä valtioneuvoston ja ministeriön sekä valtioneuvoston kanslian päätöksistä 22 päivänä joulukuuta 1950 annettu asetus (623/50);

4) ulkomailla tehtyjen virkamatkojen kustannusten korvaamisesta 27 päivänä helmikuuta 1965 annettu asetus (106/65);

5) valtion virkamiesten vuosilomasta 31 päivänä elokuuta 1973 annetun asetuksen (692/73) 22 §; sekä

6) eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuhteesa valtioon olevien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta 31 päivänä elokuuta 1973 annetun asetuksen (693/73) 4 §.

5 §

Edellä 3 §:ssä kumottujen lakien nojalla annetuista säännöksistä ja määräyksistä jäävät edelleen voimaan seuraavat asetukset, asetuksenkohdat ja valtioneuvoston päätökset, jollei asianomaisessa järjestyksessä toisin säädetä tai määrätä:

1) tullirajavartiostossa palvelevien tullipäällysmiesten ja tullivartijain eroamisiästä 12 päivänä joulukuuta 1947 annettu asetus (909/47);

2) vankeinhoitolaitoksesta 17 päivänä helmikuuta 1950 annetun asetuksen (86/50)18 §:n 2 momentti ja 29 §:n 8 kohta;

3) puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen viran tai toimen haltijain palkkauksesta 31 päivänä lokakuuta 1952 annetun asetuksen (361/52) 4 ja 5 §, näistä 5 § sellaisena kuin se on muutettuna 12 päivänä tammikuuta 1962 ja 27 päivänä helmikuuta 1970 annetuilla asetuksilla (25/62 ja 153/70);

4) puolustusministeriön ja puolustuslaitoksen virkamiesten muuttokustannusten korvauksesta 8 päivänä maaliskuuta 1963 annettu asetus (118/63);

5) rajavartiolaitoksen viran tai toimen haltijain muuttokustannusten korvauksesta 29 päivänä maaliskuuta 1963 annettu asetus (165/63);

6) 23 päivänä elokuuta 1985 annetun poliisiasetuksen (737/85) 61 §;

7) valtion virkapukuavustuksista 30 päivänä joulukuuta 1969 annettu asetus (850/69);

8) puolustusvoimista 23 päivänä huhtikuuta 1975 annetun asetuksen 57 §, sellaisena kuin se on 25 päivänä tammikuuta 1982 annetussa asetuksessa (55/82);

9) poliisimiehistön maksuttomasta lääkärinhoidosta eräissä tapauksissa 23 päivänä syyskuuta 1977 annettu asetus (690/77);

10) valtion virkamiesten sairaanhoidosta 27 päivänä heinäkuuta 1984 annettu asetus (566/ 84);

11) virkamiesten maksuttoman sairaanhoidon järjestämisestä puolustusministeriön hallinnonalalla 24 päivänä marraskuuta 1983 annettu asetus (875/83);

12) valtion palvelussuhdeasuntojen vuokrien määräämisperusteista 14 päivänä marraskuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös (863/85);

13) valtion palvelussuhdeasuntojen vuokrien määräämisessä käytettävistä vuokratasoista 30 päivänä joulukuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös (2/86);

14) valtion palveluksessa olevilta perittävistä ateriakorvauksista 30 päivänä joulukuuta 1985 annettu valtioneuvoston päätös (3/86); sekä

15) muut kuin edellä tässä pykälässä mainitut nimittämiskirjalain 3 §:n 5 momentin nojalla annetut eroamisikää koskevat säännökset.

Edellä 3 §:ssä kumottuja lakeja ja lainkohtia sekä sellaisia näiden lakien nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, jotka eivät 1 momentin mukaan jää voimaan, sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaantulon jälkeen siten kuin jäljempänä säädetään.

6 §

Valtion virkamieslain voimaan tultua ei enää sovelleta niitä ennen lain voimaantuloa annetuissa asetuksissa olevia säännöksiä, joiden mukaan valtion virka on täytettävä virkaehdotuksesta, lukuun ottamatta valtion virkamieslain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuja virkoja koskevia säännöksiä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin edelleen hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annetun asetuksen (288/52)3 §:n 1 momenttia.

7 §

Valtion virkamieslain voimaan tultua ei enää sovelleta ennen lain voimaan tuloa annetuissa asetuksissa olevia valtion virkamiehen kurinpitoa koskevia säännöksiä.

Rikoslain 45 luvun alaisen virkamiehen kurinpidosta on kuitenkin voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

8 §

Mikäli ennen valtion virkamieslain voimaantuloa annetun säädöksen muu kuin 5 §:n 1 momentissa mainittu säännös muissa kuin 6 ja 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa, on sen sijasta sovellettava valtion virkamieslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin edelleen seuraavia asetuksia ja asetuksenkohtia:

1) viransijaisuuspalkkioista valtionrautateillä 29 päivänä maaliskuuta 1924 annettu asetus (89/24);

2) rautatiehenkilökunnan oikeudesta saada maksutonta lääkärin- ja sairashuonehoitoa 29 päivänä maaliskuuta 1924 annettu asetus (90/ 24);

3) sotaväen lääkintähuollosta 30 päivänä joulukuuta 1939 annettu asetus (554/39);

4) työajasta valtion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä kesäkuuta 1960 annettu asetus (294/60);

5) valtion virkamiesten vuosilomasta 31 päivänä elokuuta 1973 annettu asetus (692/73) lukuun ottamatta sen 22 §:ää; sekä

6) eräiden julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon olevien henkilöiden vuosilomasta ja vuosilomakorvauksesta 31 päivänä elokuuta 1973 annettu asetus (693/73) lukuun ottamatta sen 4 §:ää

3 luku

Virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien muuttuminen valtion virkamieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi sekä niiden haltijoiden siirtyminen muuttuneisiin virkoihin

9 §

Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa perustetut valtion virat, toimet ja ylimääräiset toimet muuttuvat valtion virkamieslain voimaan tullessa entisen nimisiksi ja entiseen palkkausluokkaan tai sopimuspalkkaluokkaan kuuluviksi sekä muutoin vastaaviksi valtion virkamieslaissa tarkoitetuiksi viroiksi seuraavasti:

1) peruspalkkainen virka muuttuu peruspalkkaiseksi viraksi;

2) sopimuspalkkainen virka muuttuu sopimuspalkkaiseksi viraksi;

3) pysyväinen toimi muuttuu peruspalkkaiseksi viraksi; ja

4) ylimääräinen toimi muuttuu peruspalkkaiseksi viraksi.

Edellä 1 momentin mukaisesti muuttuneeseen virkaan sovelletaan valtion virkamieslakia.

10 §

Edellä 9 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettuun muuttuneeseen virkaan kuuluvista tehtävistä, vaadittavista kelpoisuusehdoista ja nimittävästä viranomaisesta sekä virasta muutoin on lisäksi edelleen voimassa, mitä sanotuilta osin erikseen on säädetty samannimisesta ja muutoin vastaavasta entisestä virasta tai pysyväisestä toimesta, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

Edellä 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun muuttuneeseen virkaan kuuluvista tehtävistä, vaadittavista kelpoisuusehdoista ja nimittävästa viranomaisesta sekä virasta muutoin on voimassa, mitä sanotuilta osin erikseen on säädetty samannimisestä ja muutoin vastaavasta entisestä virasta tai pysyväisestä toimesta, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

Jos sellainen ylimääräinen toimi, jonka nimistä tai jota muutoin vastaavaa entistä virkaa tai pysyväistä tointa ei ole, on 9 §:n mukaisesti muuttunut viraksi, on muuttuneeseen virkaan kuuluvista tehtävistä. vaadittavista kelpoisuusehdoista ja nimittävästä viranomaisesta sekä virasta muutoin kuitenkin edelleen voimassa, mitä sanotuilta osin erikseen on säädetty samannimisesta ja muutoin vastaavasta entisestä ylimääräisestä toimesta, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

11 §

Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa perustetun viran tai toimen haltija taikka ylimääräisen toimen haltija siirtyy valtion virkamieslain voimaan tullessa ilman eri toimenpiteitä 9 §:n mukaisesti muuttuneeseen vastaavaan virkaan.

Tällaiseen virkamieheen sovelletaan, mitä valtion virkamieslaissa on säädetty vakinaisesta virkamiehestä, jollei 15 ja 25 §:ssä toisin säädetä.

Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa perustettua virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa väliaikaisena tai sijaisena taikka koeajaksi määrättynä hoitava virkamies siirtyy valtion virkamieslain voimaan tullessa ilman eri määräystä entisin perustein hoitamaan 9 §:n mukaisesti muuttunutta vastaavaa virkaa. Tällaiseen virkaa tai tointa väliaikaisena tai sijaisena hoitavaan virkamieheen sovelletaan, mitä valtion virkamieslaissa on säädetty virkaatoimittavasta virkamiehestä, ja koeajaksi määrättyyn virkamieheen, mitä valtion virkamieslaissa on säädetty koeaikaisesta virkamiehestä.

12 §

Virkamieheen, joka valtion virkamieslain voimaan tullessa on viran tai pysyväisen toimen haltijana taikka hoitaa virkaa tai pysyväistä tointa väliaikaisena tai sijaisena ja joka 11 §:n mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan, sovelletaan lisäksi edelleen, mitä viraston tai laitoksen hallinnosta annetussa asetuksessa tai muutoin erikseen on säädetty samannimisen ja muutoin vastaavan entisen viran tai pysyväisen toimen haltijasta taikka sitä väliaikaisena tai sijaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa. Jollei asianomaisessa järjestyksessä laissa tai asetuksessa toisin säädetä, viranomainen, joka kyseisten erikseen annettujen säännösten mukaan päättää virasta tai toimesta vapauttamisesta, päättää valtion virkamieslain voimaantulosta lukien virkamiehen irtisanomisesta sen estämättä, mitä valtion virkamieslain 49 §:ssä on säädetty.

Virkamieheen, joka valtion virkamieslain voimaan tullessa on ylimääräisen toimen haltijana tai joka hoitaa ylimääräistä tointa väliaikaisena tai sijaisena ja joka 11 §:n mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan, sovelletaan myös. mitä viraston tai laitoksen hallinnosta annetussa asetuksessa tai muutoin erikseen on säädetty samannimisen ja muutoin vastaavan entisen viran tai pysyväisen toimen haltijasta taikka sitä väliaikaisena tai sijaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

Jos sellaisen ylimääräisen toimen haltija tahi sellaista ylimääräistä tointa, jonka nimistä ja jota muutoin vastaavaa entistä virkaa tai pysyväistä tointa ei ole, väliaikaisena tai sijaisena hoitava virkamies on 11 §:n mukaisesti siirtynyt muuttuneeseen virkaan, tähän virkamieheen sovelletaan kuitenkin edelleen, mitä erikseen on säädetty samannimisen ja muutoin vastaavan entisen ylimääräisen toimen haltijasta taikka sitä väliaikaisena tai sijaisena hoitavasta virkamiehestä, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

Virkamieheen, joka valtion virkamieslain voimaan tullessa on koeajaksi määrättynä ja joka 11 §:n mukaisesti on siirtynyt muuttuneeseen virkaan, sovelletaan myös, mitä viraston tai laitoksen hallinnosta annetussa asetuksessa tai muutoin erikseen on säädetty samannimiseen ja muutoin vastaavaan virkaan tai toimeen koeajaksi määrätystä, jolleivät säännökset ole ristiriidassa valtion virkamieslain kanssa.

13 §

Sen estämättä, että sopimuspalkkainen virka on muuttunut tämän lain 9 §:n mukaisesti valtion virkamieslaissa tarkoitetuksi sopimuspalkkaiseksi viraksi, sopimuspalkkaisen virkamiehen kanssa ennen valtion virkamieslain voimaantuloa tehty sopimus on valtion virkamieslain voimaan tultua edelleen voimassa siten kuin sopimuksessa on määrätty, jollei jäljempänä tässä laissa toisin säädetä.

14 §

Tilapäinen toimihenkilö sekä tuntiopettaja, satunnainen apulainen, liikenneoppilas, postiaseman hoitaja, postinjakaja, puhelinaseman hoitaja ja muu virkasuhteeseen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon oleva henkilö siirtyy valtion virkamieslain voimaan tullessa valtion virkamieslaissa tarkoitetuksi tilapäiseksi virkamieheksi siten kuin asetuksella säädetään

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin tilapäisiin virkamiehiin sovelletaan valtion virkamieslakia ja tätä lakia siten kuin asetuksella säädetään, jollei asianomaisesta virkaehtosopimuksesta taikka palvelussopimuksesta tai paivelussitoumuksesta muuta johdu.

Rajavartija ja sotilaallisessa tehtävässä palveleva värvätty siirretään säädettyä järjestystä noudattaen perustettavaan vastaavaan virkaan siten kuin asetuksella säädetään.

4 luku

Siirtymäkauden erityisjärjestelyt

15 §

Jos virka. johon viran tai pysyväisen toimen haltija on tämän lain 11 §:n 1 momentin mukaan siirtynyt, lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut valtion virkamieslain voimaantulosta, virkamieheen ei sovelleta erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevia valtion virkamieslain 12 luvun säännöksiä, vaan häneen sovelletaan edelleen lakkautuspalkkalakia tai lakia puolustuslaitoksen viran ja toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan, sekä lakia lakkautuspalkan pidättämisestä eräissä tapauksissa

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun virkamieheen sovelletaan kuitenkin siinä tarkoitettujen lakkautuspalkkasäädösten asemesta valtion virkamieslain 12 luvun säännöksiä, jos hän ennen sitä päivää, josta lukien virka lakkautetaan, kirjallisesti ilmoittaa niin haluavansa. Tällaista ilmoitusta ei voi peruuttaa.

Valtion virkamieslain voimaan tullessa lakkautuspalkalla olevaan sovelletaan valtion virkamieslain voimaan tultua edelleen 1 momentissa tarkoitettuja lakkautuspalkkasäädöksiä, jollei 16 §:stä muuta johdu. Lisäksi häneen sovelletaan virkamiehen irtisanomista, eroamisikää ja viraltapanoa koskevia valtion virkamieslain säännöksiä sekä soveltuvin osin muitakin valtion virkamieslain säännöksiä.

16 §

Jos 15 §:n 1 momentissa säädettynä viiden vuoden aikana lakkautuspalkalle asetettu tai valtion virkamieslain voimaan tullessa lakkautuspalkalla oleva ottaa valtion virkamieslain voimaan tultua vastaan päätoimisen valtion viran taikka jos hänet nimitetään tai siirretään päätoimiseen valtion virkaan, häneen ei tuosta ajankohdasta lukien sovelleta lakkautuspalkkasäädöksiä, vaan kaikilta osin valtion virkamieslakia. Sama koskee valtion virkamieslain voimaan tullessa lakkautuspalkalla ollutta, joka on ollut nimitettynä sopimuspalkkaiseen virkaan tai otettuna ylimääräiseen toimeen ja on edellä 11 §:n mukaisesti siirtynyt valtion virkaan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuun virkamieheen kuitenkin edelleen, mitä lakkautuspalkkalain 6 §:ssä on säädetty henkilökohtaisesta palkkauksen lisästä tai muutoin viran tai toimen haltijoille kuuluvista oikeuksista.

Lakkautuspalkalla olleeseen virkamieheen, joka valtion virkamieslain voimaan tullessa on lakkautuspalkkalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetussa virassa tai toimessa, sovelletaan valtion virkamieslain voimaan tultua edelleen lakkautuspalkkalain 6 §:ää.

17 §

Jos viran haltija on ulkoasiainministerin käytettävänä (disponibiliteetissä) valtion virkamieslain tullessa voimaan, häneen sovelletaan, mitä valtion virkamieslaissa on säädetty käytettäväksi asetetusta virkamiehestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetulla henkilöllä on sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, edelleen ne oikeudet ja velvollisuudet, joista ulkoasiainhallinnosta annetun lain 14 §:ssä on säädetty.

18 §

Jos ennen valtion virkamieslain voimaantuloa haettavaksi julistettu virka, toimi tai ylimääräinen toimi muuttuu ennen täyttämistä valtion virkamieslaissa tarkoitetuksi viraksi, saadaan tämä virka täyttää sitä uudelleen haettavaksi julistamatta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toimen täyttämisestä asianomaisten säännösten mukaan ennen valtion virkamieslain voimaantuloa tehty esitys taikka annettu lausunto katsotaan valtion virkamieslain 12 §:ssä tarkoitetuksi esitykseksi tai lausunnoksi. Viran tai toimen täyttämisestä asianomaisten säännösten mukaan tehty virkaehdotus katsotaan valtion virkamieslain 12 §:ssä tarkoitetuksi esitykseksi. Virkaehdotuksesta tehty valtion virkamieslain voimaan tullessa ratkaisematta oleva valitus raukeaa.

Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske valtion virkamieslain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetun viran eikä oikeuslaitoksen viran täyttämisestä tehtyä virkaehdotusta eikä siitä tehtyä valitusta.

19 §

Jos viran tai toimen haltija on pyytänyt eroa taikka ylimääräinen toimenhaltija on irtisanoutunut tai viranomaisen toimesta irtisanottu ennen valtion virkamieslain voimaantuloa, noudatetaan ennen valtion virkamieslain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen valtion virkamieslain voimaan tuloa tehtyyn päätökseen, jolla toimen haltija on vapautettu toimesta tai ylimääräinen toimenhaltija irtisanottu taikka ylimääräisen toimenhaltijan määräys peruutettu, haetaan valtion virkamieslain voimaan tultua muutosta ja valitus käsitellään ja ratkaistaan noudattaen valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

20 §

Jos virkamies valtion virkamieslain voimaan tullessa hoitaa lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettua sivutointa ja jos hänellä ei ole siihen sivutoimilupaa, virkamiehen on kolmen kuukauden kuluessa valtion virkamieslain voimaantulosta saatettava kysymys luvan myöntämisestä asianomaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

21 §

Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa virkamiehelle aiheettomasti maksetun palkkauksen tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden vanhentumiseen sovelletaan valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jollei tällaista etuutta ole alettu periä takaisin virkamieheltä tai takaisinperintää muussa järjestyksessä ole pantu vireille viimeistään kolmen vuoden kuluessa valtion virkamieslain voimaantulosta, on oikeus etuuden takaisinperintään kuitenkin menetetty.

Valtion virkamieslain 84 §:ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus, joka koskee suoritusta, jonka olisi pitänyt tapahtua ennen valtion virkamieslain voimaantuloa ja jota koskevan oikaisuvaatimuksen tekeminen ei valtion virkamieslain voimaan tullessa silloin voimassa olleiden säännösten mukaan ollut vanhentunut, on valtion virkamieslain voimaan tultua tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suorituksen olisi pitänyt tapahtua. Jollei näin menetellä, on oikeus etuuteen menetetty.

22 §

Ennen valtion virkamieslain voimaantuloa vireille pantu kurinpitoasia käsitellään loppuun noudattaen valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei 24 §:ssä toisin säädetä.

23 §

Jos virkamies ennen valtion virkamieslain voimaantuloa on toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyönyt niitä ja jos tähän perustuvaa kurinpitomenettelyä ei ole pantu vireille ennen valtion virkamieslain voimaantuloa, käsitellään ja ratkaistaan kurinpitoasia noudattaen valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei 24 §:ssä toisin säädetä.

24 §

Valtion virkamieslain voimaan tullessa lakkaa virkaylioikeus ja sen toiminta. Samalla siirretään virkaylioikeudessa ratkaisematta olevat asiat korkeimmalle hallinto-oikeudelle sen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Jos valitusaika nimittämiskirjalain 19 §:ssä tarkoitettuun päätökseen päättyy valtion virkamieslain tultua voimaan, päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

25 §

Valtion virkamieslain 50 §:ssä säädettyä 67 vuoden yleistä eroamisikää ei sovelleta tuomariin siinä virassa, jossa hän on valtion virkamieslain voimaan tullessa. Mainitussa virassa sovelletaan valtion virkamieslain voimaan tullessa voimassa ollutta eroamisikää

5 luku

Siirtymälkauden palvelussuhteen ehtojen erityisjarjestelyt

26 §

Virkamiehen varsinainen palkkaus. yleiset lisät sekä sellaiset lisäpalkkiot ja palkanlisät, jotka maksetaan säännöllisesti toistuvina tietyn määräisinä kuukausittaisina erinä, suoritetaan valtion virkamieslain voimaantulosta lukien sen estämätta, mitä valtion virkaehtosopimuslain nojalla on sovittu, kultakin kalenterikuukaudelta sen 15 päivänä. Jos kuukauden 15 päivä on arkilauantai, sunnuntai tai pyhäpäivä. palkkaus suoritetaan näitä päiviä edeltävänä päivänä.

Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut lisäpalkkiot ja palkanlisät suoritetaan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun niitä koskeva laskentakausi on päättynyt, kuitenkin viimeistään laskentakautta seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Virkamiehen varsinainen palkkaus ja yleiset lisät lasketaan siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy virkaansa hoitamaan, siihen päivään, jolloin hänen virkasuhteensa päättyy. Muu palkkaus lasketaan siitä päivästä, josta lukien se on hänelle myönnetty, siihen päivään, jolloin hänen virkasuhteensa päättyy tai hänelle myönnetty palkkaus muutoin lakkaa. Virkamiehelle palvelusajan pituuden perusteella suoritettava määrävuosikorotus, joko palkkausluokkien välin suuruinen tai markkamääräinen, maksetaan sitä kuukautta, jolloin edellytetyt palvelusvuodet ovat täyttyneet, seuraavan kuukauden alusta.

Virkasuhteen päättyessä maksetaan virkamiehelle palkkaus virkasuhteen päättymispäivään saakka kyseinen päivä mukaan luettuna. Jos virkasuhde päättyy kalenterikuukauden aikana sen johdosta, että virkamies kuolee, suoritetaan kuitenkin hänen oikeudenomistajilleen varsinaista palkkausta vastaava rahamäärä kuukauden jäljellä olevalta osalta.

Varsinaisella palkkauksella tarkoitetaan A- tai C-palkkausluokkaan kuuluvassa virassa peruspalkkaa ja mahdollisesti suoritettavaa ikälisää, S-sopimuspalkkaluokkaan kuuluvassa virassa sopimuspalkkaa sekä S-sopimuspalkkaluokkaan kuuluvassa virassa, jossa suoritetaan sijoitusalkkaluokan mukaista taulukkopalkkaa, lisäksi ikälisää. Yleisillä lisillä tarkoitetaan kalliinpaikalisää ja syrjäseutulisää.

27 §

Tässä pykälässä tarkoitetun virkamiehen palkkaus suoritetaan sen estämättä, mitä valtion virkaehtosopimuslain nojalla on sovittu, valtion virkamieslain voimaantuloa edeltäviltä kuudelta kalenterikuukaudelta seuraavasti

A. Vakinaisen viran tai toimen haltijoille sekä niille, jotka vakinaisesta virasta tai toimesta virkavapaana hoitavat ylimääräistä tointa:

muu palkkaus kuin 26 §:n 2 momentissa tarkoitetut palkanlisät ja lisäpalkkiot

heinäkuulta sen 3 päivänä;

elokuulta sen 5 päivänä;

syyskuulta sen 7 päivänä;

lokakuulta sen 9 päivänä;

marraskuulta sen 12 päivänä; sekä

joulukuulta sen 14 päivänä.

B. Muille kuin A kohdassa tarkoitetuille virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa oleville henkilöille:

muu palkkaus kuin 26 §:n 2 momentissa tarkoitetut lisäpalkkiot ja palkanlisät

heinäkuulta sen 28 päivänä;

elokuulta sen 25 päivänä;

syyskuulta sen 23 päivänä;

lokakuulta sen 20 päivänä;

marraskuulta sen 18 päivänä; sekä

joulukuulta sen 16 päivänä.

Edellä 26 §:n 2 momentissa tarkoitetut palkanlisät ja lisäpalkkiot suoritetaan tässä pykälässä mainituilta kuukausilta siten kuin 26 §:n 2 momentissa on säädetty.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, suoritetaan palkkaus A kohdan mukaisesti myös niille muille virkamiehille, joille virkaehtosopimuksen tai muun määräyksen nojalla 1 päivänä joulukuuta 1984 suoritetaan palkkaus kalenterikuukausittain etukäteen kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

28 §

Palkkauksesta siinä tapauksessa, että virkamies siirretään toiseen alempipalkkaiseen virkaan, sovitaan erikseen virkaehtosopimuksin.

Jos virkamiehen toiseen virkaan siirtämisen vuoksi on muutettava toiselle paikkakunnalle, hänelle on korvattava muuttokustannukset noudattaen, mitä valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta on voimassa.

29 §

Käytettäväksi asetetulle virkamiehelle suoritetaan palkkaus valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan, kuitenkin vähintään sen viran mukainen varsinainen palkkaus, josta hänet on asetettu käytettäväksi.

30 §

Vakinaisen virkamiehen virkasuhde voidaan viranomaisen puolelta irtisanoa päättymään aikaisintaan:

1) kahden kuukauden kuluttua, jos palvelussuhde valtioon on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta;

2) kolmen kuukauden kuluttua, jos palvelussuhde valtioon on jatkunut keskeytyksettä yli viisi mutta enintään kymmenen vuotta; sekä

3) neljän kuukauden kuluttua, jos palvelussuhde valtioon on jatkunut keskeytyksettä yli kymmenen vuotta.

Valtion virkamieslain 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun tasavallan presidentin nimittämän virkamiehen virkasuhde voidaan sekä viranomaisen että virkamiehen puolelta irtisanoa päättymään aikaisintaan yhden kuukauden kuluttua.

Koeaikaisen virkamiehen virkasuhde voidaan sekä viranomaisen että virkamiehen puolelta irtisanoa päättymään aikaisintaan 14 päivän kuluttua

Muun virkamiehen kuin koeaikaisen virkamiehen irtisanoutuessa noudatetaan yhden kuukauden irtisanomisaikaa.

Jos virkaehtosopimuksella tai sopimuspalkkaisen virkamiehen kanssa tehdyllä sopimuksella on sovittu muusta kuin edellä tässä pykälässä säädetystä irtisanomisajasta, noudatetaan tässä pykälässä säädetyn estämättä, mitä siten on sovittu.

31 §

Jos päätös virkamiehen irtisanomisesta ei ole saanut lainvoimaa ja virkamies on tämän vuoksi irtisanomisajan kuluttua loppuun valtion virkamieslain 65 §:n 1 momentin nojalla pidätetty virantoimituksesta, häneltä pidätetaan tältä ajalta koko palkkaus. Jos irtisanominen muutoksenhaun johdosta kumotaan, suoritetaan pidätetty palkkaus virkamiehelle.

Virkamieheltä, joka on tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitomenettelyssä pantu viralta, pidätetään koko palkkaus, vaikkei päätös ole lainvoimainen. Jos viraltapano muutoksenhaun johdosta kumotaan, suoritetaan pidätetty palkkaus virkamiehelle. Jos viraltapano muutetaan lievemmäksi rangaistukseksi, virkamiehelle suoritetaan puolet häneltä pidätetyn koko palkkauksen määrästä. Jos viraltapano muutetaan varoitukseksi, virkamiehelle suoritetaan kuitenkin koko pidätetty palkkaus.

32 §

Jos virkamies on valtion virkamieslain 65 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla pidätetty virantoimituksesta rikossyytteen, kurinpitomenettelyn tai niiden edellyttämien tutkimusten ajaksi. pidätetään hänen palkkauksestaan tänä aikana puolet.

Jollei virantoimituksesta pidätettyä virkamiestä tuomita tai määrätä rangaistukseen siitä teosta, jonka johdosta hänet oli virantoimituksesta pidätetty, suoritetaan palkkauksesta pidätetty määrä virkamiehelle.

Jos virkamies on valtion virkamieslain 65 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla pidätetty virantoimituksesta, häneltä pidätetään tältä ajalta koko palkkaus

Jos virkamies on valtion virkamieslain 65 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla pidätetty virantoimituksesta, hänelle suoritetaan tältä ajalta palkkaus, jonka suuruus määräytyy siten kuin virkamiehen sairausajan palkkauksesta on voimassa.

Virkamiehelle, joka on pidätetty virantoimituksesta valtion virkamieslain 65 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla, suoritetaan tältä ajalta palkkaus, jonka suuruus määräytyy siten kuin virkamiehen vuosiloman ajan palkkauksesta on voimassa.

33 §

Jos valtion virkamieslain 51 §:n 1 momentissa säädetyllä perusteella irtisanotulle virkamiehelle on valtion toimesta osoitettu valtion virka tai työ toisella paikkakunnalla ja jos hänen on voidakseen ottaa vastaan kyseisen viran tai työn muutettava toiselle paikkakunnalle, hänelle korvataan muuttokustannukset noudattaen, mitä valtion virkamiesten muuttokustannusten korvaamisesta on voimassa.

34 §

Mitä 26–33 §:ssä on säädetty, sovelletaan vain siihen saakka, kunnes asiasta valtion virkaehtosopimuslain nojalla sovitaan.

Mitä 26–33 §:ssä on säädetty, sovelletaan sopimuspalkkaiseen virkaan nimitettyyn tai otettuun virkamieheen vain siihen saakka, kunnes asiasta valtion virkamieslain tai muun lain nojalla asianomaisen viranomaisen ja virkamiehen välillä sovitaan.

6 luku

Valtion virkamieslain soveltaminen muihin kuin valtion palveluksessa oleviin

35 §

Valtion virkamieslakia ja tätä lakia on nimittämiskirjalakia vastaavin osin noudatettava muunkin kuin valtion palveluksessa olevaan, johon nimittämiskirjalain 22 §:n nojalla sovelletaan nimittämiskirjalakia, jollei laissa toisin säädetä.

36 §

Jollei laissa toisin säädetä, erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevia valtion virkamieslain 12 luvun säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin siihen kunnan ja kirkkokunnan viranhaltijaan, jota lakkautuspalkkalain 9 §:n 1 momentin 2–4 kohdan mukaan lakkautuspalkkalaki koskee. Eroraha ja toistuva korvaus suoritetaan myös sanotulle viranhaltijalle valtion varoista.

Jos virka, jossa 1 momentissa tarkoitettu viranhaltija on valtion virkamieslain voimaan tullessa, lakkaa ennen kuin viisi vuotta on kulunut valtion virkamieslain voimaantulosta, viranhaltijaan ei kuitenkaan sovelleta erorahaa ja toistuvaa korvausta koskevia valtion virkamieslain 12 luvun säännöksiä. vaan häneen sovelletaan edelleen lakkautuspalkkalakia ja lakia lakkautuspalkan pidättämisestä eraissä tapauksissa.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun viranhaltijaan sovelletaan siinä mainittujen lakkautuspalkkasäädösten asemesta valtion virkamieslain 12 luvun säännöksiä, jos hän ennen sitä päivää, josta lukien virka lakkautetaan, kirjallisesti ilmoittaa niin haluavansa. Tällaista ilmoitusta ei voi peruuttaa.

Valtion virkamieslain voimaan tullessa lakkautuspalkalla olevaan 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön sovelletaan sanotun lain voimaan tultua edelleen 2 momentissa tarkoitettuja lakkautuspalkkasäädöksiä.

7 luku

Erinäiset säännökset

37 §

Mitä 12 §:ssä on säädetty siinä tarkoitettujen virastojen tai laitosten hallinnosta annetussa asetuksessa tai muutoin erikseen annettujen säännösten soveltamisesta, koskee myös virkamiestä, joka valtion virkamieslain voimaantulon jälkeen on nimitetty, siirretty tai otettu sanotun pykälän asianomaisessa momentissa tarkoitettuun virkaan.

38 §

Jos lakkautuspalkalla oleva ottaa vastaan päätoimisen muun kuin valtion viran tai toimen, jonka haltijaan 35 §:n mukaan sovelletaan valtion virkamieslakia, tai jos hänet nimitetään sellaiseen virkaan tai toimeen, häneen ei tuosta ajankohdasta lukien sovelleta lakkautuspalkkasäädöksiä, vaan soveltuvin osin valtion virkamieslakia. Sama koskee lakkautuspalkalla olevaa, joka valtion virkamieslain voimaan tullessa on sanotussa muussa kuin valtion virassa tai toimessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan sanotussa momentissa tarkoitettuun virkamieheen kuitenkin edelleen, mitä lakkautuspalkkalain 6 §:ssä on säädetty henkilökohtaisesta palkkauksen lisästä tai muutoin viran tai toimen haltijoille kuuluvista oikeuksista.

39 §

Tässä laissa tarkoitettuja ylimääräisiä toimia ovat valtion ylimääräisistä toimenhaltijoista ja tilapäisistä toimihenkilöistä annetussa asetuksessa säädetyssä järjestyksessä perustetut ylimääräiset toimet.

40 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

41 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan virkamiehen palkkauksen suorittamiseen soveltaa, mitä 27 §:ssä on säädetty, ja muutoinkin ryhtyä tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1986

Tasavallan Presidentti
MAUNO KOIVISTO

Ministeri
Pekka Vennamo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.