642/1986

Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1986

Passilaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Matkustamisoikeus

Suomen kansalaisella on oikeus matkustaa maasta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Suomen kansalaista ei saa estää saapumasta maahan.

2 §
Matkustamisoikeuden osoittaminen

Matkustaessaan maasta Suomen kansalaisella on oltava passi.

Ilman passia Suomen kansalainen saa matkustaa Islantiin, Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Asetuksella säädetään muista tapauksista, joissa oikeutta matkustaa maasta ei tarvitse osoittaa passilla.

Asetuksella säädetään, milloin oikeus matkustaa maasta voidaan osoittaa merenkulkijain kansallisella henkilöllisyystodistuksella taikka ilma-aluksen miehistön lupakirjalla tai miehistökortilla.

3 §
Henkilökohtainen passi

Suomen kansalainen saa henkilökohtaisen passin, jollei laista muuta johdu.

Henkilökohtainen passi voidaan peruuttaa ja ottaa pois tässä laissa säädetyin perustein.

4 §
Seuruepassi

Yhtä ulkomaanmatkaa varten voidaan usealle Suomen kansalaiselle yhteisesti antaa seuruepassi.

Tarkemmat säännökset seuruepassin saamisen edellytyksistä annetaan asetuksella.

5 §
Alaikäisen passi

Alaikäiselle annetaan passi, jos hänen huoltajansa siihen suostuvat.

Viittätoista vuotta nuorempi Suomen kansalainen merkitään pyynnöstä hänen huoltajanaan olevan vanhempansa henkilökohtaiseen passiin, jos muut huoltajat siihen suostuvat.

Huoltaja voi antaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa passin kelpoisuusalueen tai voimassaoloajan osalta rajoitettuna.

Jos joltakin huoltajalta ei matkan, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi voida saada 1 tai 2 momentissa tarkoitettua suostumusta ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi kohtuutonta haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen.

Jos alaikäinen on otettu sosiaalilautakunnan huostaan, antaa tässä pykälässä tarkoitetun suostumuksen sosiaalilautakunta.

6 §
Passin kelpoisuusalue

Henkilökohtainen passi oikeuttaa matkustamaan Suomesta.

Henkilökohtaisen passin kelpoisuusaluetta rajoitetaan sen mukaan kuin hakija pyytää taikka huoltaja 5 §:n 3 momentin nojalla tai sosiaalilautakunta huostaanottamansa lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Kelpoisuusalueeltaan rajoitettu passi voidaan antaa myös 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle.

Seuruepassi oikeuttaa matkustamaan siihen merkittyihin maihin.

7 §
Passin yleinen voimassaoloaika

Henkilökohtaisen passin voimassaoloaika on kymmenen vuotta, jollei 8 §:stä muuta johdu.

Seuruepassi on voimassa sen antamisen perusteena olevan matkan edellyttämän, passiin merkityn ajan.

8 §
Passin rajoitettu voimassaoloaika

Henkilökohtainen passi annetaan kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi sen mukaan kuin hakija pyytää taikka huoltaja 5 §:n 3 momentin nojalla tai sosiaalilautakunta huostaanottamansa lapsen osalta on rajoittanut suostumustaan. Kymmentä vuotta lyhyemmäksi ajaksi passi voidaan antaa myös 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle.

Jos passiin merkitään sen haltijan lapsia, passi annetaan enintään siihen asti, kun vanhin passiin merkityistä lapsista täyttää viisitoista vuotta.

Passin voimassaoloaika on yksi vuosi, jollei passia 1 tai 2 momentin nojalla anneta tätäkin lyhyemmäksi ajaksi:

1) kun 5 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilman kaikkien huoltajien suostumusta alaikäiselle annetaan henkilökohtainen passi tai hänet merkitään vanhempansa passiin; sekä

2) kun passi annetaan 14 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa peruuttamatta voimassa olevaa passia.

9 §
Passin antamisen esteet

Passi voidaan evätä henkilöltä:

1) jota vastaan poliisille tai syyttäjälle on tehty aiheellisena pidettävä ilmianto rikoksesta, josta saattaa seurata yli vuoden vankeusrangaistus, taikka joka on epäiltynä etsintäkuulutettu tai syytteessä tällaisesta rikoksesta;

2) joka on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen tai asetuksella säädettävän päiväsakkomäärän ylittävään sakkorangaistukseen eikä ole rangaistusta suorittanut;

3) joka on merkitty sakkorangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 20 a §:ssä tarkoitettuun saamisrekisteriin asetuksella säädettävän markkamäärän ylittävän maksamattoman saamisen vuoksi;

4) jonka voidaan perustellusti odottaa passia hyväksi käyttäen tekevän rikoksen;

5) jonka on todettu olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään; tai

6) joka on seitsemäntoista mutta ei kolmeakymmentä vuotta täyttänyt asevelvollinen, jos hän ei osoita, ettei asevelvollisuus ole esteenä passin antamiselle.

Passia ei anneta henkilölle:

1) jolle lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain (122/77) 34 §:n 1 tai 2 momentin nojalla on kielletty antamasta passia; tai

2) joka on ulosottolain 7 luvun 10 §:ssä tarkoitetun matkustamiskiellon alainen.

10 §
Passin antamisen rajoitusten ja esteiden harkitseminen

Harkittaessa passin antamista 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle on otettava huomioon matkustamisen merkitys hänen perhesuhteidensa, terveydentilansa, toimeentulonsa, ammattinsa ja muiden olosuhteidensa kannalta.

Passin antamista harkittaessa on lisäksi otettava huomioon:

1) 9 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun henkilön osalta, onko perusteltua syytä odottaa, että asianomainen matkustaa ulkomaille välttääkseen rangaistusta tai sen täytäntöönpanoa, sekä ehdonalaisessa vapaudessa olevan osalta myös valvojan kanta;

2) 9 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun henkilön osalta, onko perusteltua syytä odottaa, että asianomainen matkustaa ulkomaille välttääkseen maksettavaksi erääntyneiden saamisten maksamista; sekä

3) 9 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun henkilön osalta holhoojan kanta samoin kuin myös henkilöä hoitavan lääkärin tai henkilön terveydentilasta taikka olosuhteista perillä olevan viranomaisen kanta, milloin tämä on käytettävissä.

11 §
Maastalähtö ja maahantulo

Suomen kansalaisen maastalähdön ja maahantulon on tapahduttava passintarkastuspaikan kautta. Sisäasiainministeriö voi antaa luvan maastalähtöön ja maahantuloon muualtakin.

Passintarkastuspaikoista samoin kuin passintarkastajien määräämisestä ja tehtävistä säädetään asetuksella.

12 §
Tietojen antaminen passintarkastajalle

Jos Suomen kansalaisella on matkustaessaan oltava passi, hänen on lähtiessään maasta ja tullessaan maahan esitettävä passinsa passintarkastajalle.

Suomen kansalainen on velvollinen antamaan passintarkastajalle tämän pyynnöstä tietoja, jotka ovat välttämättömiä matkustamisoikeuden toteamiseksi.

13 §
Passin hakeminen ja antaminen

Passin antaa kirjallisen hakemuksen perusteella hakijan kotipaikan poliisi. Passihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti.

Asetuksella säädetään, milloin henkilökohtaista passia koskevan hakemuksen saa jättää muuhun kuin kotipaikan poliisipiiriin ja milloin poliisi antaa henkilökohtaisen passin toisesta poliisipiiristä olevalle hakijalle.

Ulkomailla olevalle Suomen kansalaiselle antaa henkilökohtaisen passin Suomen diplomaattinen edustusto tai lähetetyn konsulin virasto taikka sellainen muu Suomen edustusto, jossa palvelevan nimetyn Suomen kansalaisen ulkoasiainministeriö on oikeuttanut antamaan passeja. Hakemuksen saa jättää myös Suomen kunniakonsulin virastolle. Edustusto voi pyynnöstä toimittaa passin hakijalle kunniakonsulin viraston välityksellä.

Tarkemmat säännökset menettelystä passia haettaessa ja annettaessa sekä hakemukseen vaadittavista liitteistä annetaan asetuksella.

14 §
Passin peruuttamisen edellytykset

Passi peruutetaan:

1) jos sen haltija menettää Suomen kansalaisuuden tai vapautetaan siitä;

2) jos sen haltija pyytää passin peruuttamista;

3) jos sen haltijalle annetaan uusi passi eikä hän asetuksella säädettävästä erityisen painavasta syystä tarvitse kahta passia;

4) jos huoltaja tai sosiaalilautakunta peruuttaa 5 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa; tai

5) jos sosiaalilautakunta vaatii sen huostaan otetun alaikäisen osalta passin peruuttamista.

Passi voidaan peruuttaa:

1) jos se on turmeltunut tai sen merkintöjä on muutettu;

2) jos se on kadonnut;

3) jos sen antamisen jälkeen on tullut esiin seikkoja, jotka passin antamista harkittaessa ilmeisesti johtaisivat 9 §:n nojalla passin epäämiseen; tai

4) jos sitä käyttää muu kuin se, jolle passi on annettu.

Harkittaessa passin peruuttamista 2 momentin 3 kohdan nojalla on otettava huomioon 10 §:ssä mainitut seikat.

15 §
Passin peruuttaminen

Passin peruuttaa sen antanut viranomainen tai 14 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa viranomainen, joka antaa uuden passin.

Passi peruutetaan kokonaan 14 §:n 1 momentissa ja 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. Muuten passi peruutetaan toistaiseksi.

Toistaiseksi peruutettu passi saatetaan uudelleen voimaan heti, kun peruuttamisen peruste on lakannut.

16 §
Passin poisottamisen edellytykset

Passi otetaan viranomaisen haltuun, kun on tehty päätös passin peruuttamisesta.

Passi voidaan ottaa pois väliaikaisesti ennen peruuttamispäätöksen tekemistä, jos passi on turmeltunut tai sen merkintöjä on muutettu taikka jos sitä käyttää muu kuin se, jolle passi on annettu.

Passin luovuttamisesta poliisille ilman peruuttamispäätöstä on säädetty lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain 34 §:n 4 momentissa.

17 §
Passin poisottaminen

Passin ottaa pois sen peruuttanut viranomainen taikka tämän pyynnöstä poliisi tai passintarkastaja. Passin saa 16 §:n 2 momentin mukaisessa tapauksessa ottaa pois vangitsemiseen oikeutettu virkamies. Tällöin poliisimies tai passintarkastaja voi ottaa passin haltuunsa vangitsemiseen oikeutetulle virkamiehelle luovutettavaksi.

Poisotettu passi on viipymättä toimitettava passin antaneelle viranomaiselle.

Passin poisottamiseksi voidaan tehdä henkilöön käyvä tarkastus.

18 §
Uuden passin antaminen entisen tilalle

Passin haltijalla on oikeus saada leimaverotta uusi henkilökohtainen passi entisen passin jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi, jos passin merkinnät eivät vastaa hänen olosuhteissaan tapahtuneita muutoksia tai passissa ei enää ole tilaa viranomaisen merkinnöille.

19 §
Virkapassi ja diplomaattipassi

Julkisen tehtävän suorittamista varten voidaan Suomen kansalaiselle antaa virkapassi.

Ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevalle ja hänen perheenjäsenelleen voidaan antaa virkapassi tai diplomaattipassi.

Erityisen merkittävässä virallisessa tai virallisluontoisessa tehtävässä toimivalle sekä asetuksessa säädettävin perustein myös tällaisessa tehtävässä toimineelle Suomen kansalaiselle voidaan antaa diplomaattipassi.

Virkapassin ja diplomaattipassin antaa ulkoasiainministeriö sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Virkapassista ja diplomaattipassista on voimassa, mitä 5, 9, 10, 12 ja 14 §:ssä, 15 §:n 1 momentissa sekä 16 ja 17 §:ssä on säädetty passista.

20 §
Muutoksenhaku

Poliisin ja edustuston tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituksen edustuston päätöksestä käsittelee Uudenmaan lääninoikeus.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Passi voidaan ottaa pois sen estämättä, että passin peruuttamispäätöksestä on valitettu.

21 §
Rangaistussäännös

Joka matkustaa maasta ilman vaadittavaa passia tai rikkoo passin kelpoisuusalueen rajoituksia, on tuomittava passirikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.

22 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

23 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1987.

Tällä lailla kumotaan 4 päivänä helmikuuta 1960 annettu passiasetus (90/60) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Vieraan valtion kanssa tehtyä tämän lain voimaan tullessa Suomea velvoittavaa sopimusta on kuitenkin edelleen noudatettava niin kauan kuin se on voimassa, vaikka sen määräykset eivät vastaisi tämän lain säännöksiä.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hallituksen esitys 201/85
Laki- ja talousvaliok. miet. 1/86
Suuren valiok. miet. 41/86

Helsingissä 22 päivänä elokuuta 1986

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Sisäasiainministeri
Kaisa Raatikainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.