Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain ( 119/77 ) 1 §:n 1 ja 3 momentti, 9 §:n 2 ja 4 momentti sekä 16 §, sellaisina kuin niistä ovat, 1 §:n 1 momentti 7 päivänä tammikuuta 1982 annetussa laissa (20/82), 1 §:n 3 momentti 4 päivänä tammikuuta 1985 annetussa laissa (3/85), 9 §:n 2 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80) ja 9 §:n 4 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (672/85), sekä
lisätään lakiin uusi 9 a ja 9 b § seuraavasti:
1 §
Rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella naisella on oikeus rintamasotilaseläkkeeseen, rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä myönnetään Suomen kansalaiselle. Rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään on oikeus myös Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella.
9 §
Samoin edellytyksin kuin rintamasotilaalle myönnetään rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä sellaiselle henkilölle, joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksen siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Jos kansaneläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää ei suoriteta ennen 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alkamista.
9 a §
Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkkeen lisäosaa. Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on 2 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisella sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saavalla rintamalisänsaajalla, joka ei saa lisäosaa.
Ylimääräinen rintamalisä on 7,5 prosenttia maksettavan lisäosan määrästä. Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa saavan ylimääräinen rintamalisä määräytyy kuitenkin sen suuruisesta lisäosasta, joka maksettaisiin, jos mainittua elinkorkoa ei olisi otettu huomioon lisäosaa määrättäessä. Ylimääräinen rintamalisä maksetaan kuitenkin aina vähintään 20 markan suuruisena.
Jos henkilön lisäosaa olisi vähennettävä kansaneläkelain 42 b §:n mukaisesti laitoshoidon perusteella, ylimääräinen rintamalisä lasketaan kuitenkin vähentämättömästä lisäosasta.
9 b §
Ylimääräinen rintamalisä myönnetään hakemuksetta kansaneläkkeen lisäosan saajalle.
Jos ylimääräisen rintamalisän saajalle maksettavaa lisäosaa on oikaistava tai lisäosa on lakkautettava, ylimääräisen rintamalisän määrä on vastaavasti oikaistava tai se on lakkautettava. Jos sotilasvammalain mukaisen elinkoron saaja ei saa lisäosaa, ylimääräinen rintamalisä on oikaistava tai lakkautettava samoin edellytyksin kuin lisäosa. Ylimääräinen rintamalisä on oikaistava myös silloin, kun sotilasvammalain mukaisen elinkoron saajalle myönnetään lisäosa.
16 §
Rintamasotilaseläke, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä eivät ole veronalaista tuloa.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986.
Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä ei maksettavaan lisäosaan katsota sisältyvän 5 päivänä helmikuuta 1982 kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksessä (103/82), sellaisena kuin se on osittain muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1983 annetulla lailla (1054/83), tarkoitettua lisäosan pienenemisen estämiseksi maksettavaa eläkkeen osaa.
Tämän lain 9 a §:n 2 momentissa säädetty markkamäärä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Hallituksen esitys 42/86
Sosiaalivaliok. miet. 9/86
Suuren valiok. miet. 68 ja 68 a/86
Naantalissa 25 päivänä heinäkuuta 1986
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoSosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa