486/1986

Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986

Opettajankoulutusasetus

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemaan määrätyn ministerin esittelystä säädetään 10 päivänä joulukuuta 1971 annetun opettajankoulutuslain (844/71) nojalla:

Opettajankoulutusyksiköt
1 §

Opettajankoulutuslain (844/71) 5 §:ssä tarkoitettuja opettajankoulutusyksikköjä ovat:

1) Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kasvatustieteiden osasto;

2) Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta;

3) Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta;

4) Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta;

5) Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta;

6) Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta;

7) Åbo Akademi -nimisen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta; ja

8) Lapin korkeakoulun kasvatustieteiden osasto.

Korkeakoulun opettajankoulutusyksikköön sovelletaan, mitä asianomaisesta korkeakoulusta on säädetty tai määrätty, jollei tästä asetuksesta tai opettajankoulutusyksikköön kuuluvaa harjoittelukoulua koskevista säännöksistä muuta johdu.

Opettajankoulutusneuvosto
2 §

Opettajankoulutuslain 3 §:n 2 momentissa mainitun opettajankoulutusneuvoston tehtävänä on opetusministeriön pyynnöstä valmistelevasti käsitellä opettajankoulutuksen suunnittelun, kehittämisen ja järjestämisen kannalta tärkeitä asioita. Neuvosto voi tehdä opettajankoulutusta koskevia esityksiä ja aloitteita.

3 §

Opetusministeriö kutsuu opettajankoulutusneuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kolmetoista muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvostossa tulee olla opetusministeriön, kouluhallituksen, ammattikasvatushallituksen, jokaisen opettajankoulutusyksikön, opettajajärjestöjen, opiskelijajärjestöjen ja oppilasjärjestöjen edustajat. Puheenjohtajan tulee edustaa opetusministeriötä.

Opettajankoulutusneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Jos opettajankoulutusneuvoston jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, hänen tilalleen kutsutaan uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

4 §

Opettajankoulutusneuvosto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.

Opettajankoulutusneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä on saapuvilla. Jäsenen ollessa estynyt hänen tilalleen tulee varajäsen.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

5 §

Opettajankoulutusneuvostossa voi olla pysyviä ja tilapäisiä jaostoja. Jaoston asettaa opetusministeriö neuvoston esityksestä. Jaoston jäsenten ei tarvitse olla neuvoston jäseniä.

Ruotsinkielistä opettajankoulutusta varten on pysyvä jaosto.

6 §

Opettajankoulutusneuvoston ja sen jaoston sihteereinä toimivat opetusministeriön tätä tehtävää virkatyönään hoitamaan määrätyt virkamiehet.

Opetusministeriö voi neuvoston esityksestä ottaa neuvoston ja sen jaoston sihteereiksi henkilöitä, jotka eivät ole opetusministeriön palveluksessa.

Opettajankoulutusneuvoston ja sen jaoston toimistotehtävät hoidetaan opetusministeriössä, jollei ministeriö toisin määrää.

7 §

Opettajankoulutusneuvosto ja sen jaosto voivat kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita.

8 §

Opettajankoulutusneuvoston ja sen jaoston puheenjohtajalle, jäsenelle, varajäsenelle ja sihteerille sekä neuvoston tai sen jaoston kokoukseen kutsutulle asiantuntijalle maksetaan kokouspalkkio ja matkakustannusten korvaus kuten valtion komiteoista on määrätty. Kokouspalkkio määräytyy kuitenkin korkeimman käytössä olevan taulukon mukaan, vaikka kokous olisi kokonaan tai osaksi pidetty valtion virastojen työaikana.

Sihteerille, joka ei ole opetusministeriön virkamies, maksetaan palkkio valmistelu- ja kirjoitustyöstä kuten valtion komitean sihteerin palkkiosta on määrätty.

Opettajankoulutuksen järjestäminen
9 §

Opettajankoulutuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun opettajien peruskoulutuksen järjestävät korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö ja muut koulutusyksiköt yhteistoiminnassa keskenään.

10 §

Korkeakoulun tulee laatia aineenopettajien koulutuksen yleissuunnitelma, jossa määrätään opettajankoulutusyksikön järjestämien opintojen perusteista ja ajoituksesta sekä koulutukseen kuuluvien eri opintojen yhdentämisen periaatteista.

Yleissuunnitelman hyväksyy Helsingin yliopistossa kansleri ja muussa korkeakoulussa hallitus vähintään kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

11 §

Opetusministeriö päättää korkeakoulujen esityksestä, kuinka paljon uusia opiskelijoita vuosittain otetaan opettajien peruskoulutukseen.

Opetusministeriö antaa suosituksia opettajien peruskoulutukseen otettavien opiskelijoiden valintaperusteista.

Opettajankoulutusyksikön virkojen kelpoisuusehdot
12 §

Kelpoisuudesta professorin ja apulaisprofessorin virkoihin on voimassa, mitä asianomaisen korkeakoulun professoreiden ja apulaisprofessoreiden virkojen kelpoisuusehdoista on säädetty.

13 §

Kelpoisuudesta ylemmän ja alemman palkkausluokan lehtorin virkoihin on voimassa sen lisäksi, mitä asianomaisen korkeakoulun lehtorin virkojen kelpoisuusehdoista on säädetty, mitä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään.

14 §

Jos lehtorin viran opetusalaan kuuluu aine, joka vastaa jotakin peruskoulussa tai lukiossa opetettavaa ainetta, vaaditaan siinä aineessa vähintään 55 opintoviikon opinnot tai arvosana laudatur taikka vastaavat tiedot. Jos lehtorin viran opetusalaan sisältyy useampia tällaisia aineita, vaaditaan yhdessä aineessa vähintään 55 opintoviikon opinnot tai arvosana laudatur taikka vastaavat tiedot ja toisessa aineessa vähintään 35 opintoviikon opinnot tai arvosana cum laude approbatur taikka vastaavat tiedot.

Täytettäessä lehtorin virkaa, jonka opetusaineessa ei voida suorittaa 1 momentissa tarkoitettuja opintoja, kelpoisuus vastaavan aineen opettajan virkaan peruskoulussa tai kunnan lukiossa korvaa viran opetusaineessa vaadittavat opinnot.

15 §

Poiketen siitä, mitä 14 §:n 1 momentissa on säädetty, tuottavat seuraaviin lehtorin virkoihin kelpoisuuden myös seuraavat aineenopettajan tutkinnot:

1) kotitalousalan lehtorin virkaan kotitalousopettajan tutkinto;

2) kuvaamataidon lehtorin virkaan kuvaamataidonopettajan tutkinto tai taideteollisessa korkeakoulussa suoritettu vastaava loppututkinto;

3) käsityöalan lehtorin virkaan soveltuva käsityönopettajan tutkinto;

4) liikunnan lehtorin virkaan voimistelunopettajan tai liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto; sekä

5) musiikin lehtorin virkaan Sibelius-Akatemiassa suoritettu musiikinopettajan tutkinto.

Sen estämättä, mitä on säädetty asianomaisen korkeakoulun alemman palkkausluokan lehtoreilta vaadittavista opinnoista opetusaineessa tai sen lähiaineessa, vaaditaan viran hakijalta, joka on kelpoinen 1 momentin nojalla, vähintään 35 opintoviikon opinnot tai arvosana cum laude approbatur tai vastaavat tiedot viran opetusalaan kuuluvassa tai sitä tukevassa aineessa.

16 §

Lehtorilta, jonka tehtäviin kuuluu opetusharjoittelun ohjaaminen, vaaditaan lisäksi:

1) vähintään 35 opintoviikon laajuiset kasvatustieteen opinnot, joihin ei lueta opetusharjoittelua, tai arvosana cum laude approbatur kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa tai kasvatusopin virkatutkinnossa taikka muut vastaavat opinnot; sekä

2) kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion opettajan virkaan ja vähintään kahden vuoden kokemus peruskoulun tai lukion tai muun keskiasteen oppilaitoksen opettajana.

Lehtorilta, joka ohjaa muun oppilaitoksen kuin peruskoulun tai lukion opettajiksi opiskelevien opetusharjoittelua, ei vaadita, mitä 1 momentin 2 kohdassa on säädetty, jos hänellä on kelpoisuus siihen opettajan tehtävään, johon hän antaa ohjausta, ja vähintään kahden vuoden kokemus kyseisessä tehtävässä.

17 §

Poiketen siitä, mitä 16 §:ssä on säädetty, vaaditaan opetusharjoittelua ohjaavalta erityisopetuksen alan lehtorilta kelpoisuus peruskoulun erityisluokanopettajan tai erityisopettajan virkaan sekä vähintään kahden vuoden kokemus erityisopettajana.

18 §

Soiton lehtorilta vaaditaan:

1) musiikin kandidaatin tai filosofian kandidaatin tutkinto sekä tutkinnossa tai erillisinä syventävät opinnot pianonsoitossa tai pianopedagogiikan syventymiskohteen opinnot; tai

2) ylempi musiikinopettajan tutkinto pääaineena pianonsoitto; tai

3) musiikinopettajan tutkinto sekä soitonopettajan tutkinto; taikka

4) Sibelius-Akatemian diplomitutkinto pianonsoitossa.

Soiton lehtorilta vaaditaan myös tutkinnossa tai opetusnäytteissä osoitettu hyvä opetustaito.

19 §

Käsityönohjaajalta vaaditaan asianomaisen alan hyvä ammattitaito.

Opettajankoulutusyksikön lehtoreiden tehtävät
20 §

Ylemmän ja alemman palkkausluokan lehtorin tulee opettaa viran opetusainetta ja ohjata siihen liittyviä harjoituksia. Opettajankoulutuslaitoksen lehtorin tulee lisäksi ohjata opetusharjoittelua, jollei opettajankoulutusyksikkö määrää toisin jonkin viran tai ylimääräisen toimen osalta. Opettajankoulutusyksikkö voi määrätä opetusharjoittelun ohjauksen myös opettajankoulutuslaitokseen kuulumattoman lehtorin tehtäväksi.

Ylemmän ja alemman palkkausluokan lehtorin opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä asianomaisen korkeakoulun lehtorin velvollisuuksista on säädetty, määrätty tai sovittu. Opetusvelvollisuuteen lasketaan kuuluvaksi luento- ja ryhmäopetus, seminaari-, demonstraatio- ja harjoituskurssimuotoinen opetus sekä opetusharjoittelun ohjaukseen kuuluva ryhmäohjaus. Muista opetusvelvollisuuteen luettavista tehtävistä sovitaan virkaehtosopimuksella.

21 §

Soiton lehtorin tulee opettaa viran opetusainetta ja ohjata siihen liittyviä harjoituksia 640 tuntia lukuvuodessa. Opetusvelvollisuuden lisäksi lehtorin tulee hoitaa opetukseen liittyvät muut tehtävät niin kuin korkeakoulun ohjesäännössä tarkemmin määrätään.

Jatko-opiskelu
22 §

Opettajankoulutuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuun jatko-opiskeluun oikeuttavan palvelujakson pituus lasketaan samalla tavalla kuin valtion virkamiesten ikälisään oikeuttava palvelusaika.

Jatko-opiskeluoikeuden ja -velvollisuuden uusiutumisen edellytyksenä oleva palvelujakso alkaa heti edellisen palvelujakson päätyttyä.

Virkavapauden myöntäminen jatko-opiskelua varten edellyttää, että opiskeluun oikeutetulla on opettajankoulutusyksikön hyväksymä opiskelusuunnitelma.

23 §

Opetusministeriö antaa tarkemmat määräykset jatko-opiskelun järjestämisestä.

Erinäisiä säännöksiä
24 §

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

25 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1986.

Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 annettu opettajankoulutusasetus (503/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26 §

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on opettajankoulutusyksikön palkkausluokkaan A 21 kuuluvan lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, on kelpoinen opetusalaltaan vastaavaan opettajankoulutusyksikön ylemmän palkkausluokan lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 13-15 §:ssä on säädetty.

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on opettajankoulutusyksikön palkkausluokkaan A 20 kuuluvan lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, on kelpoinen opetusalaltaan vastaavaan opettajankoulutusyksikön alemman palkkausluokan lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 13-15 §:ssä on säädetty.

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on opetusharjoittelua ohjaavan lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, on edelleen kelpoinen opetusharjoittelua ohjaavan lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 13-17 §:ssä on säädetty.

Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on opettajankoulutusyksikön soiton lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, on edelleen kelpoinen opettajankoulutusyksikön soiton lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 18 §:ssä on säädetty.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1986

Tasavallan Presidentti
Mauno Koivisto

Ministeri
Gustav Björkstrand

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.