372/1985

Kunta, jonka asukasluku on pienempi kuin 3 000, muodostaa yhden äänestysalueen, jollei liikenteellisistä tai muista erityisistä syistä ole tarpeen jakaa kuntaa useampaan äänestysalueeseen. Asukasluvultaan suurempi kunta on vastaavasti jaettava kahteen tai useampaan äänestysalueeseen. Äänestysaluejaosta ja sen muuttamisesta päättää kunnanvaltuusto tarvittaessa vuosittain tammikuussa. Samalla tavalla on määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne kunnassa henkikirjoitetut henkilöt, joita ei ole merkitty minkään kiinteistön kohdalle.

Äänestysaluejaossa on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tuleviksi määrätyt kuntajaon muutokset. Jos kuntajaon muutosta koskeva päätös on annettu äänestysalueisiin jakamisen jälkeen, on kunnanvaltuuston sen johdosta viipymättä tarkistettava äänestysaluejako. Jos kuntajaon muutoksesta on päättänyt sisäasiainministeriö, äänestysaluejaon tarkistaa muutoksen sitä edellyttäessä kuitenkin kunnanhallitus.

Kunnanhallituksen on ilmoitettava väestörekisterikeskukselle, missä kulloinkin on kunkin äänestysalueen äänestyspaikka ja missä vaaliluettelot tullaan pitämään tarkastusta varten nähtävinä.

Kunnanvaltuuston on asetettava kuntaan kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi, sekä 59 §:ssä tarkoitettuja laitoksia varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu kolme jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan.

Jos kunnan keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnan tai vaalitoimikunnan varajäsen on kuollut taikka estynyt tai esteellinen, saa kunnanhallitus tarvittaessa määrätä väliaikaisen varajäsenen.

Mitä kunnallislain 70 §:n 1 momentissa on säädetty kunnanhallituksen edustajasta, ei koske kunnan keskusvaalilautakuntaa, vaalilautakuntaa eikä vaalitoimikuntaa.

Vaaliluetteloiden pohjaksi kirjoitetaan vaalivuoden kesäkuun lopussa voimassa olleen äänestysaluejaon mukaisesti pohjaluettelot. Niihin on otettava jokainen väestön keskusrekisterissä olevien tietojen mukaan tulevissa vaaleissa vaalioikeutettu henkilö, joka on vaalivuonna henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoitettava kunnassa asianomaisessa äänestysalueessa. Pohjaluettelot on laadittava henkilöiden nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja niihin on merkittävä henkilön täydellinen nimi ja henkilötunnus. Pohjaluetteloihin on Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisten kohdalle tehtävä merkintä niistä kunnista, joissa heidät on Suomessa henkikirjoitettu kahtena vaalivuotta lähinnä edeltäneenä vuotena.

Jokaiseen pohjaluetteloon on liitettävä aakkosjärjestyksessä oleva kortisto luetteloon otetuista henkilöistä ja heidän luettelojen kirjoitushetkellä tiedossa olevista osoitteistaan (hakemistokortisto). Luetteloon on myös liitettävä kutakin henkilöä koskeva ilmoituskortti, johon on kirjoitettava hänen täydellinen nimensä, syntymävuotensa kaksi viimeistä numeroa ja hakemistokortistossa oleva osoitteensa sekä tiedot siitä, minkä äänestysalueen vaaliluetteloon hänet on merkitty, milloin ja missä vaaliluettelo on nähtävänä sekä milloin ja missä vaalitoimitus tapahtuu. Tämän lisäksi kortissa ei saa olla muuta kuin ohjeita sen käyttämisestä ja kortista ehkä ilmenevien virheiden oikaisemisesta sekä menettelystä äänestettäessä.

Pohjaluettelot, hakemistokortistot ja ilmoituskortit laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisille lomakkeille. Väestörekisterikeskuksen on toimitettava pohjaluettelot, hakemistokortistot ja ilmoituskortit asianomaiselle henkikirjoitusviranomaiselle, jonka on ne korjattava ja säädettyä maksua vastaan toimitettava edelleen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään vaalivuoden elokuun 10 päivänä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on ennen elokuun 20 päivää tarkastettava pohjaluettelot. Niihin on lisättävä sellainen vaalioikeutettu henkilö, joka on jäänyt merkitsemättä pohjaluetteloon, vaikka hänet henkikirjoitusviranomaisen todistuksen mukaan olisi pitänyt merkitä siihen, sekä ulkomaan kansalaisena henkikirjoitettu henkilö, joka ennen vaaliluetteloiden allekirjoittamista on tullut vaalioikeutetuksi. Pohjaluetteloista on poistettava henkilö, jolla ei ole vaalioikeutta, yliviivaamalla hänen nimensä ja merkitsemällä luetteloon poistamisen syy.

Sitten kun pohjaluettelo on edellä mainituin tavoin tarkastettu ja oikaistu, se on merkittävä äänestysalueen vaaliluetteloksi ja kunnan keskusvaalilautakunnan puolesta allekirjoitettava. Hakemistokortisto ja ilmoituskortit on oikaistava vastaavasti.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on heti ilmoitettava kirjallisesti väestörekisterikeskukselle pohjaluetteloihin tehdyistä vaalioikeutta koskevista muutoksista.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on lähetettävä 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoituskortti jokaiselle äänioikeutetulle, jonka osoite on tiedossa. Ilmoituskortti lähetetään äänioikeutetulle sen jälkeen kun pohjaluettelo kortistoineen on hänen osaltaan tarkastettu, kuitenkin viimeistään elokuun 20 päivänä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on asetettava vaaliluettelot kunnan alueella nähtäviksi tarkastusta varten kolmena arkipäivänä, ei kuitenkaan arkilauantaina, elokuun 26 päivästä alkaen. Vaaliluettelot pidetään nähtävinä kunakin päivänä kello 9-20 asianmukaisen valvonnan alaisina.

Vaaliluettelot on tarvittaessa asetettava nähtäviksi useammassa paikassa kunnan alueella. Milloin erityiset syyt vaativat ja jollei äänioikeutetuille aiheudu kohtuutonta haittaa, voidaan vaaliluettelot pitää nähtävinä kunnan ulkopuolellakin.

Siitä, milloin ja missä vaaliluettelot ovat nähtävinä, on annettava ennakolta hyvissä ajoin tieto sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.

Joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois vaaliluettelosta tai että häntä koskeva merkintä siinä on virheellinen, voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään syyskuun 9 päivänä ennen kello 16.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu oikaisuvaatimus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten laadittua lomaketta, jonka kaavan oikeusministeriö vahvistaa. Kunnan keskusvaalilautakunnan on huolehdittava siitä, että lomakkeita on painettuina tai monistettuina saatavina paikoissa, joissa vaaliluettelot ovat nähtävinä, sekä tarpeen mukaan muuallakin kunnan alueella.

Kun oikaisuvaatimus tarkoittaa henkilön poistamista vaaliluettelosta 12 §:n 3 momentissa tai 17 §:ssä tarkoitetulla perusteella, on kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ilmoitettava oikaisuvaatimuksesta ja sen sisällöstä sille henkilölle, jota oikaisuvaatimus koskee. Tälle on samalla ilmoitettava, että hänellä on tilaisuus nähdä oikaisuvaatimus osoitetussa paikassa ja antaa vaatimuksen johdosta kunnan keskusvaalilautakunnalle selityksensä viimeistään syyskuun 11 päivänä ennen kello 16. Lisäksi on ilmoitettava, että jollei selitystä anneta, asia ratkaistaan siitä huolimatta.

Ilmoitus oikaisuvaatimuksesta on viimeistään syyskuun 4 päivänä lähetettävä postitse kirjattuna lähetyksenä, mutta ilmoitus voidaan toimittaa muullakin todistettavalla tavalla, jos se ei aiheuta viivytystä. Jollei vastaanottajan postiosoitetta tunneta, on ilmoitus viipymättä julkaistava sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan mainitsematta siinä kuitenkaan oikaisuvaatimuksen perustetta.

Vaaliluetteloa koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään ja ratkaistaan kunnan keskusvaalilautakunnan kokouksessa, joka pidetään syyskuun 14 päivänä. Keskusvaalilautakunnan on kussakin asiassa annettava päätös, joka perusteluineen on merkittävä pöytäkirjaan.

Keskusvaalilautakunnan päätös on lopullinen. Jos oikaisuvaatimus kuitenkin on hylätty tai jätetty tutkimatta taikka jos 12 §:n 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä tehtyyn oikaisuvaatimukseen suostutaan, päätös on viipymättä alistettava lääninoikeuden tutkittavaksi. Lääninoikeudelle toimitettavaan päätökseen on liitettävä sen perusteena olevat asiakirjat.

Lääninoikeuden on annettava päätöksestään vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa viipymättä tieto kunnan keskusvaalilautakunnalle, jonka on heti pantava päätös seitsemän päivän ajaksi nähtäväksi kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle. Keskusvaalilautakunnan on ilmoitettava päätöksestä sillä tavoin kuin 13 §:n 2 momentissa säädetään oikaisuvaatimuksen tekijälle ja sille, jonka äänioikeutta päätös koskee.

Lääninoikeuden päätökseen vaaliluettelon oikaisemista koskevassa asiassa ei saa hakea valittamalla muutosta, ellei korkein hallinto-oikeus myönnä asianosaiselle valituslupaa. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi.

Valituslupahakemus on tehtävä viimeistään neljäntenätoista päivänä siitä, kun kunnan keskusvaalilautakunta on pannut lääninoikeuden päätöksen nähtäväksi kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle. Lupahakemuksen saa toimittaa lääninoikeudelle sen toimesta korkeimmalle hallinto-oikeudelle lähetettäväksi. Valituslupaa on muutoin haettava ja valitus tehtävä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Korkeimman hallinto-oikeuden on annettava päätöksestään viipymättä tieto hakijalle, lääninoikeudelle, kunnan keskusvaalilautakunnalle sekä henkilölle, jonka äänioikeutta päätös koskee.

Jos henkikirjoitusviranomainen katsoo, että henkilö oikeudettomasti on jätetty pois vaaliluettelosta tahi merkitty siihen äänioikeutetuksi taikka että merkintä on muutoin virheellinen, on hänellä viran puolesta oikeus tehdä kunnan keskusvaalilautakunnalle oikaisuvaatimus sen perusteesta riippuen joko 12 §:n 1 momentissa tai 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä ja hakea muutosta tämän tai muun oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen 16 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Lainvoimaista vaaliluetteloa on vaaleissa muuttamattomana noudatettava. Vaaliluetteloa pidetään lainvoimaisena sen estämättä, että lopullista päätöstä vaaliluettelon oikaisemisesta tehtyyn vaatimukseen ei ole ennen vaaleja annettu taikka saatettu kunnan keskusvaalilautakunnan tietoon. Henkilön, joka esittää vaalilautakunnalle alistus- tai valitusviranomaisen päätöksen, jonka mukaan hänellä on äänioikeus, on kuitenkin annettava äänestää.

Milloin vaaliluettelosta taikka sen pohjana tai liitteinä olevista asiakirjoista annetaan jäljennös tai ote muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai tässä laissa mainitulle viranomaiselle, on siitä jätettävä henkilötunnus pois.

Hakemus valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on valitsijayhdistyksen asiamiehen tai hänen valtuutettunsa annettava kunnan keskusvaalilautakunnalle viimeistään syyskuun 2 päivänä ennen kello 16. Hakemuksen voi antaa lautakunnalle myös 28 §:ssä tarkoitettu yhteislistan antaneiden valitsijayhdistysten asiamies.

Hakemukseen on liitettävä perustamisasiakirja sekä erikseen kirjoitettu ehdotus ehdokaslistaksi, jossa on oltava ehdokkaasta 21 §:n 1 momentissa mainitut tiedot. Etunimen rinnalla tai sen sijasta voidaan kuitenkin käyttää yleisesti tunnettua puhuttelunimeä tai myös etunimeä lyhennettynä. Ehdokaslistassa ei saa olla muita merkintöjä, paitsi jos ne ovat tarpeen henkilöllisyyden täsmentämiseksi. Hakemukseen on lisäksi liitettävä ehdokkaan omakätisesti allekirjoittama suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen valitsijayhdistyksen tai puolueen ehdokkaaksi.

Hakemukseen on liitettävä ehdotus puolueen ehdokaslistaksi, jossa ehdokkaat on puolueen nimen alla lueteltava siinä järjestyksessä, mihin heidät 40 §:ssä tarkoitetussa ehdokaslistojen yhdistelmässä tulee asettaa. Tiedot ehdokkaista on ilmoitettava niin kuin 24 §:n 3 momentissa on säädetty. Hakemukseen on myös liitettävä puolueen antama ilmoitus siitä, että yhdistys, jonka puolesta puolueen vaaliasiamies esiintyy, edustaa puolueen jäseniä kunnassa, sekä vaaliasiamiehen valtuutus. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunkin ehdokkaaksi asetetun henkilön omakätisesti allekirjoittama suostumus vastaanottaa valtuutetuntoimi ja vakuutus, ettei hän ole suostunut toisen puolueen ehdokkaaksi eikä valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi.

Edellä 21, 24, 25, 28 ja 29 §:ssä tarkoitetut perustamisasiakirja, hakemus, ehdotus ehdokaslistaksi, suostumus ja vakuutus, puolueen ilmoitus sekä ilmoitukset yhteislistasta ja vaaliliitosta on laadittava oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti.

Kunnan keskusvaalilautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta hyvissä ajoin ennen vaaleja, kuitenkin viimeistään elokuun 19 päivänä ja sen jälkeen syyskuun 3, 11 ja 14 päivänä, vaaleja edeltävänä perjantaina, toisena vaalipäivänä, vaalien jälkeisenä päivänä ja 5. päivänä vaalien jälkeen sekä muulloinkin, milloin asiain käsittely sitä vaatii.

Ensimmäisessä 33 §:ssä tarkoitetussa kokouksessa päätetään kuulutuksesta, jossa on mainittava, montako valtuutettua valitaan, kenelle, minä päivinä ja kellonaikoina sekä missä paikassa kunnan keskusvaalilautakunnalle tarkoitetut vaaleja koskevat asiakirjat on annettava.

Jos 36 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa asiamies ei ole määräajassa tehnyt ilmoitusta ehdokkaan poistamisesta tai jos ehdokas on kuollut, on ehdokkaan nimi poistettava ehdokaslistojen yhdistelmästä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee saattaa ehdokaslistojen yhdistelmä tai siinä olevat tiedot taikka tieto siitä, missä yhdistelmä on nähtävänä, äänioikeutettujen tiedoksi sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan, ja lisäksi keskusvaalilautakunnan kokoushuoneistossa julkaistavalla ilmoituksella. Riittävä määrä yhdistelmiä on syyskuun 24 päivään mennessä toimitettava kunnanhallitukselle ja hyvissä ajoin ennen vaaleja kunnan vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien puheenjohtajille sekä kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrättyjen posti- ja telelaitoksen toimipaikkojen vaalitoimitsijoille. Niitä on myös pidettävä kunnan jäsenten saatavissa.

Tässä luvussa tarkoitettuun kunnan keskusvaalilautakunnan päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta.

Vaalitoimitus on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoituksessa on mainittava vaaliajat ja äänestysalueiden äänestyspaikat. Ilmoitus voidaan antaa 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

Vaaleissa käytettävä äänestyslippu on painettava valkealle paperille. Äänestyslipusta on käytävä selvästi ilmi, miten se taitetaan kokoon, ja sen on turvattava vaalisalaisuuden säilyminen.

Äänestyslipun on oltava vakiokokoa 148 × 210 mm, ja sen sisäpuolelle on painettava otsikko, jossa mainitaan, missä vaaleissa sitä on käytettävä, sekä lisäksi viivalla merkitty ympyrä, joka on halkaisijaltaan 90 mm ja joka lippua kokoon taitettaessa jää taittamattomaksi. Keskellä ympyrää tulee olla selvästi havaittava merkintä N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jonka hyväksi äänestäjä tahtoo antaa äänensä. Äänestyslipussa ei saa olla muuta kuin mitä edellä on säädetty.

Oikeusministeriö painattaa äänestysliput ja lähettää tarpeellisen määrän niitä kuntien keskusvaalilautakunnille toimitettaviksi edelleen vaalilautakunnille.

Jokaisella äänestyspaikalla tulee olla saapuvilla vaalilautakunnan nimeämä, käsivarsinauhalla varustettu vaaliavustaja, joka äänestäjän pyynnöstä avustaa häntä merkinnän tekemisessä äänestyslippuun.

Henkilö, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää äänestysmerkinnän tekemisessä apuna valitsemaansa avustajaa.

Äänestäjän on ilmoittauduttava äänestyspaikalla vaalilautakunnalle, jonka tulee huolehtia siitä, ettei äänestäjä saa äänestää ennen kuin hänet on todettu äänioikeutetuksi.

Äänestäjän on merkittävä äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jonka hyväksi hän antaa äänensä, niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta siitä, ketä ehdokasta hän tarkoittaa. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa siten, että vaalisalaisuus säilyy.

Äänestäjän, joka on tehnyt merkintänsä äänestyslippuun, on annettava äänestyslippu kahtia taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi. Leima on lyötävä keskelle taitetun äänestyslipun kääntöpuolta. Äänestäjän on sen jälkeen pantava äänestyslippu vaaliuurnaan.

Kun vaalitoimitus keskeytetään ensimmäisenä vaalipäivänä, on vaaliuurna suljettava sinetöimällä se oikeusministeriön määräämällä tavalla ja pantava varmaan talteen. Vaaliluettelo ja hakemistokortisto on niin ikään sen jälkeen, kun äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä on laskettu, samalla tavalla sinetöityinä pantava varmaan talteen. Toimitusta jatkettaessa vaalilautakunnan on ennen sinetöinnin poistamista tarkastettava, että sinetöinti on ehjä.

Vaalilautakunnan on suoritettava äänestyslippujen laskeminen ja järjestäminen keskeytyksettä loppuun. Lautakunnalla on oikeus tarvittaessa ottaa avukseen laskentahenkilökuntaa.

Äänestysliput, ryhmiteltyinä siten kuin edellä on sanottu, pannaan sen jälkeen kestävään päällykseen, joka suljetaan huolellisesti sinetöimällä se oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään kunnan keskusvaalilautakunnan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merkitään:

Pöytäkirjaan on liitettävä vaalilautakunnalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetut asiamiesten valtuuttamien henkilöiden valtakirjat.

Jos perustellusti voidaan olettaa, että kunnan jonkin äänestysalueen äänestyspaikalla tulee äänestämään enintään 50 henkilöä ja vaalisalaisuus siitä syystä voi vaarantua, kunnan keskusvaalilautakunnan on hyvissä ajoin ennen vaaleja määrättävä, että tällaisen äänestysalueen ja kunnan jonkin muun äänestysalueen äänestyslippuja ei tarkasteta vaalilautakunnassa, vaan kunnan keskusvaalilautakunnassa. Tämän vuoksi näiden vaalilautakuntien on sen jälkeen, kun äänestysliput vaalisalaisuus säilyttäen on otettu vaaliuurnasta ja niiden lukumäärä laskettu, suljettava liput päällykseen siten kuin 56 §:n 4 momentissa on säädetty. Vaalipöytäkirjaan on tehtävä tästä johtuvat merkinnät.

Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä kunnan keskusvaalilautakunnalle 56 tai 57 a §:ssä sekä 57 §:ssä mainitut kunnan keskusvaalilautakunnalle osoitetut lähetykset. Kunnan keskusvaalilautakunta voi kuitenkin määrätä lähetysten muunlaisesta toimittamisesta.

Äänioikeutettu henkilö, joka on hoidettavana sairaalassa, kunnalliskodissa, vanhainkodissa, sairaskodissa tai invaliidihuoltolaissa (907/46) tarkoitetussa erityishuoltolaitoksessa, palvelutalossa tai sitä vastaavassa palveluasuntolaryhmässä tahi otettu päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huoltolaan tai rangaistuslaitokseen, joita tässä laissa sanotaan laitoksiksi, taikka joka 44 §:ssä tarkoitettuina vaalipäivinä muusta syystä todennäköisesti on estynyt käyttämästä äänioikeuttaan sen äänestysalueen vaalitoimituksessa, jonka vaaliluetteloon hänet on merkitty, saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa säädetään.

Ennakkoäänestys tapahtuu asetuksella määrättävissä posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa sekä 59 §:ssä tarkoitetuissa laitoksissa (ennakkoäänestyspaikat) .

Äänestyksen järjestämisestä posti- ja telelaitoksen toimipaikassa huolehtii postipiirin päällikön määräämä virkamies (vaalitoimitsija) ja laitoksessa 5 §:ssä tarkoitettu vaalitoimikunta.

Ennakkoäänestys aloitetaan 18. päivänä ja lopetetaan 5. päivänä ennen vaaleja.

Ennakkoäänestys tapahtuu posti- ja telelaitoksen toimipaikassa jokaisena arkipäivänä sinä aikana, jolloin toimipaikka on yleisöä varten avoinna, taikka posti- ja telehallituksen määräämänä muuna aikana. Laitoksessa ennakkoäänestys tapahtuu sen mukaan, kuin vaalitoimikunta määrää, ennakkoäänestyksen lopettamispäivänä tai sitä edeltävänä päivänä sekä yhtenä muuna päivänä toimikunnan määrääminä aikoina.

Kunnan keskusvaalilautakunnalle on 14 päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista ilmoitettava kunnan alueella ennakkoäänestyspaikoiksi määrätyissä posti- ja telelaitoksen toimipaikoissa olevan vaalitoimitsijan nimi ja virka-asema tai tehtävä sekä kellonajat, jolloin ennakkoäänestys tapahtuu. Ilmoitus on postipiirin päällikön tehtävä.

Kunnan alueella ennakkoäänestyspaikkoina olevat posti- ja telelaitoksen toimipaikat ja äänestysajat niissä on kunnan keskusvaalilautakunnan saatettava tiedoksi sillä tavalla kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Ilmoitus voidaan antaa 11 §:n 3 momentissa tarkoitetun ilmoituksen yhteydessä.

Ennakkoäänestyksessä on käytettävä 46 a §:ssä tarkoitettua äänestyslippua sekä vaalikuorta, lähetekirjettä ja lähetekuorta, jotka valmistuttaa oikeusministeriö.

Äänestäjän pyynnöstä on vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan jäsenen avustettava häntä äänestämisessä. Henkilöllä, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, on oikeus käyttää äänestyksessä apuna valitsemaansa avustajaa. Näistä avustajista on voimassa, mitä vaaliavustajasta 48 §:n 4 ja 5 momentissa on säädetty.

Lähetekirjeen tulee sisältää:

Äänestäjän, joka luovuttaa lähetekirjeeseen liitettäväksi 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituskortin, on annettava vain 2 momentin 1 kohdassa mainittu selitys.

Äänestäjän on esitettävä äänestyslippu taitettuna vaalitoimitsijalle ja laitoksessa vaalitoimikunnalle leimattavaksi sekä välittömästi sen jälkeen näiden nähden suljettava se vaalikuoreen. Vaalikuoreen ei saa tehdä merkintöjä. Äänestäjän on vaalitoimitsijan ja laitoksessa vaalitoimikunnan läsnä ollessa omakätisesti allekirjoitettava täytetty lähetekirje ja annettava se sekä ilmoituskortti, jos hänellä sellainen on, vaalitoimitsijalle tai vaalitoimikunnalle.

Leimasimena, jolla äänestyslippu on leimattava, käytetään 53 §:n 3 momentissa tarkoitettua vaalileimasinta.

Vaalitoimitsijan ja vaalitoimikunnan puheenjohtajan on lähetekirjeessä todistettava, että äänestys on tapahtunut 68-71 §:ssä säädetyin tavoin. Todistus on päivättävä sekä varustettava vaalitoimitsijan tai vaalitoimikunnan puheenjohtajan allekirjoituksella ja ilmoituksella kunnasta, jossa äänestys on tapahtunut. Vaalikuori ja lähetekirje on tämän jälkeen suljettava lähetekuoreen.

Ennakkoäänestyspaikassa äänestäjistä on pidettävä luetteloa. Oikeusministeriö painattaa lomakkeen luetteloa varten ja antaa luettelon laatimisesta tarkemmat ohjeet.

Kunnan keskusvaalilautakuntaan saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat tarkastetaan vaalikuoria avaamatta kokouksissa, jotka on pidettävä siten, että vaaleja edeltävänä perjantaina ennen kello 19 saapuneet ennakkoäänestysasiakirjat ehditään niissä käsitellä. Määräajan jälkeen saapuneet lähetekuoret jätetään avaamatta huomioon ottamatta.

Jos ennakolta äänestänyttä henkilöä ei ole merkitty vaaliluetteloon äänioikeutetuksi tai jos käy ilmi, että hän on kuollut, tahi jos lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida päätellä, kuka henkilö on äänestänyt, taikka jos vaalikuori on avonainen tai siihen on tehty äänestäjää tahi ehdokasta koskeva taikka muu asiaton merkintä, on äänestys jätettävä huomioon ottamatta. Tästä on tehtävä merkintä kokouksessa pidettävään pöytäkirjaan, johon on liitettävä huomioon ottamatta jätetty vaalikuori lähetekirjeineen ja -kuorineen.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on toisena vaalipäivänä kokouksessa, joka voidaan aloittaa aikaisintaan kello 16, ryhdyttävä tarkastamaan ennakkoäänestyksessä annettuja 74 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa vaalikuorissa olevia äänestyslippuja. Mitättöminä huomioon ottamatta jätettävät äänestysliput erotetaan eri ryhmäksi. Muut äänestysliput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat eri ryhmänä. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan.

Vaalien jälkeisenä päivänä kello 9 kunnan keskusvaalilautakunnan on ryhdyttävä tarkastamaan vaalitoimituksessa annettuja äänestyslippuja ja vaalilautakuntien laskelmia sekä tällöin päätettävä, mitkä äänestysliput on mitättöminä jätettävä huomioon ottamatta. Jos äänestysliput kunnan joissakin äänestysalueissa on 57 a §:ssä mainitusta syystä jätetty tarkastamatta, kunnan keskusvaalilautakunnan on vaalisalaisuus säilyttäen yhdistettävä ne ja sen jälkeen laskettava ja tarkastettava ne sekä laadittava tästä tarpeelliset tiedot sisältävä pöytäkirja, joka on liitettävä yhteen mainittujen äänestysalueiden vaalipöytäkirjojen kanssa. Sen jälkeen keskusvaalilautakunnan on laskettava erikseen kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalitoimituksessa annettujen hyväksyttyjen äänien kokonaismäärä.

Valtuutetuille valitaan varajäseniä siten kuin kunnallislain 39 §:ssä on säädetty.

Jos valtuuston toimikauden aikana on kutsuttava valtuutetun sijaan varajäsen, mutta varajäseniksi määrättyjä ei enää ole, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varajäseniä kunnallislain 39 §:n mukaisesti.

Kukin valtuutetuksi valittu merkitään pöytäkirjaan ilmoittamalla hänen nimensä ja arvonsa, ammattinsa tai toimensa sekä hänen saamansa vertausluku ja äänimäärä.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on pantava äänestysliput ja kappale ehdokaslistojen yhdistelmää päällykseen, joka sinetöidään oikeusministeriön määräämällä tavalla. Ne on säilytettävä, kunnes lähinnä seuraavat kunnallisvaalit on toimitettu. Lopulliset laskelmat on säilytettävä pöytäkirjan liitteenä.

Valtuutettujen vaaleihin saa jokainen hakea muutosta sillä perusteella, että hänen oikeuttaan on loukattu.

Kunnan jäsen saa hakea valtuutettujen vaaleihin muutosta myös sillä perusteella, että vaalit on toimitettu virheellisessä järjestyksessä.

Muutosta haetaan kunnan keskusvaalilautakunnan päätökseen, jolla vaalien tulos on vahvistettu, kirjallisella valituksella lääninoikeudelta 14 päivän kuluessa siitä, kun vaalien tulos 85 §:n 2 momentin mukaan on julkaistu.

Valituksen johdosta lääninoikeuden on hankittava kunnan keskusvaalilautakunnan lausunto sekä ne tiedot ja selvitykset, jotka katsotaan tarpeellisiksi. Jos päätöstä, josta valitetaan, ei ole liitetty valitukseen, hankkii lääninoikeus sen keskusvaalilautakunnalta viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, johon on merkittävä vaalien tuloksen julkaisemispäivä. Jos valitus perustuu vaaleihin valmistavaa toimenpidettä koskevaan keskusvaalilautakunnan päätökseen, on lääninoikeuden vastaavasti tarvittaessa hankittava myös tämä päätös.

Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Jos vaaliviranomaisen päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja lainvastaisuus on ilmeisesti saattanut vaikuttaa vaalien tulokseen, kunnassa on määrättävä toimitettaviksi uudet vaalit, jollei vaalien tulos ole oikaistavissa.

Jos kunnan keskusvaalilautakunta on vaalien tulosta vahvistaessaan menetellyt lainvastaisesti ja lainvastaisuus on vaikuttanut vaalien tulokseen, on vaalien tulosta oikaistava.

Lääninoikeuden päätös on annettava erikseen tiedoksi valittajalle, muulle, jonka oikeutta päätös loukkaa, sekä kunnanhallitukselle ja kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Kunnan keskusvaalilautakunnan on saatettava lääninoikeuden päätös viipymättä tiedoksi myös kunnan jäsenille asettamalla päätös seitsemän päivän ajaksi nähtäväksi kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle.

Muutosta lääninoikeuden päätökseen saavat hakea 91 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut sekä kunnanhallitus. Muutosta haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän kuluessa siitä, kun tiedoksisaannin päätöksestä on katsottava tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain (232/66) mukaan tapahtuneen. Jos valitus kuitenkin on tehty 91 §:n 2 momentissa mainitulla perusteella, valitusaika luetaan siitä päivästä, jona päätös on pantu nähtäväksi.

Jos valituksen johdosta määrätään toimitettaviksi uudet vaalit, kunnan keskusvaalilautakunnan on viipymättä ryhdyttävä niiden toimeenpanemiseen. Uusissa vaaleissa on soveltuvin osin noudatettava, mitä varsinaisista vaaleista on säädetty. Vaaleissa on kuitenkin käytettävä muuttamattomina samoja vaaliluetteloita kuin kumotuissa vaaleissa. Äänioikeutetuille ei lähetetä 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmoituskorttia. Kumotuissa vaaleissa valituiksi tulleet valtuutetut pysyvät toimissaan, kunnes uusien vaalien tulos on julkaistu.

Jos valtuutettujen luku jää alle kolmen neljänneksen säädetystä määrästä, valtuuston puheenjohtajan on lääninhallituksen välityksin saatettava asia oikeusministeriön tietoon. Ministeriö voi tällöin määrätä toimitettaviksi täydennysvaalit. Niistä on voimassa, mitä uusista vaaleista on tässä laissa säädetty.

Milloin muuta kuin vaalitoimitusta tai vaalien tuloksen vahvistamista varten säädetty taikka 43 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräpäivä sattuu pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä.

Oikeusministeriö huolehtii kuntien keskusvaalilautakuntien ja vaalilautakuntien tarvitsemien sinetöimisvälineiden hankkimisesta valtion varoin.

Kunnallisvaaleja koskevissa asioissa kunnan keskusvaalilautakunnalla, vaalilautakunnalla, vaalitoimikunnalla ja vaalitoimitsijalla on virkalähetysoikeus.