552/1984

Määräystä jakolain mukaiseen maanmittaustoimitukseen on haettava maanmittaustoimistolta. Hakemuksessa, joka on tehtävä kirjallisesti, tulee ilmoittaa, mitä kiinteistöjä tai alueita toimitus on tarkoitettu koskemaan, sekä hakijan ja hänen tiedossaan olevat muiden asianosaisten postiosoitteet. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija on oikeutettu toimitusta vaatimaan, sekä, jollei hakija ole kiinteistön omistaja, omavelkainen takaus toimituskustannuksista. Lohkomista haettaessa ei kuitenkaan ole vaadittava takausta.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan hakemus määräalan erottamiseksi tai siirtämiseksi sellaisesta tilasta, jolla ennestään on vireillä lohkomistoimitus, tässä toimituksessa jättää toimitusinsinöörille.

Kun se, jolle määräala tilasta on luovutettu, hakee määräalan lohkomalla erottamista tai omistamaansa tilaan siirtämistä, on hänen esitettävä selvitys luovuttajan omistusoikeudesta sekä omasta saannostaan. Jos kysymys on määräalan siirtämisestä, hakijan on esitettävä myös selvitys omistusoikeudestaan siihen tilaan, johon määräala on tarkoitettu siirrettaväksi.

Pöytäkirjaan on myös merkittävä, keille jakolain 70 §:ssä tarkoitetut kutsukirjeet on lähetetty ja milloin ne on kirjattuina jätetty postin kuljerettavaksi.

Jakolain 70 §:ssä tarkoitetussa kutsukirjeessä ja kuulutuksessa on mainittava toimituksen alkamisen aika ja paikka, toimituksen tarkoitus sekä toimitusalue sopivalla tavalla yksilöitynä. Toimitukseen kutsuttuja on kehotettava ottamaan mukaansa selvitykset omistus- ja muista oikeuksistaan toimituksen kohteina oleviin kiinteistöihin.

Jakokirjassa on ennen osittelua mainittava jaettavan alueen kaikkien tilusten alat ja jyvitysarvot sekä selitettävä sellaiset rasitteet, joita varten tarvittavien tilusten jyvitysarvo ositellaan jakolain 119 §:ssä tarkoitetulla tavalla jako-osakkaiden kesken.

Toimituskustannusten tiliin on otettava jakolain 263 §:n 1 momentissa tarkoitetut kustannukset.

Kartta on tehtävä koko tilasta, jos luovuttavan tai vastaanottavan tilan omistaja sitä vaatii tai jos toimitusinsinööri katsoo sen kiinteistöjärjestelmän ylläpidon kannalta tarpeelliseksi.

Jos asianosaiset ovat sopineet, että tilasta erotettavaa tai siirrettävää määräalaa seuraa osuus sanotun tilan omaan, rajoiltaan määrättyyn vesialueeseen, on vesialue erotettava muodostettavien tilojen yhteiseksi.

Osaluvun ja manttaalin määräämistä varten on luovuttavan tilan osuudelle yhteisestä vesialueesta tai muusta yhteisestä alueesta määrättävä jyvitysarvo, paitsi milloin erotettavaa tai siirrettävää määräalaa seuraa osaluvun mukaan laskettu osuus tällaiseen yhteiseen alueeseen.

Jos asianosaiset sopivat, että tilasta erotettavaa tai siirrettävää määräalaa seuraa osuus jakolain 191 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin etuuksiin toisen perusteen mukaan kuin luovutuskirjassa on mainittu, on noudatettava, mitä 110 §:ssä on säädetty.

Kun lohkomalla erotetaan alue kahdesta tai useammasta eri luontoa olevasta tilasta yhdeksi tilaksi, muodostetaan alueesta uusi perintöluontoinen talonumero.

Kun valtiolle tai seurakunnalle kuuluvasta kruununluontoisesta tilasta määräala tai määräaloja lohkomalla erotetaan muille kuin tilan omistajalle, on määräalasta tai määräaloista muodostettava perintöluontoinen talonumero. Kun sanotunlaisesta tilasta siirretään määräala perintöluontoiseen tilaan, on määräalasta ja vastaanottavasta tilasta muodostettava uusi perintöluontoinen talonumero.

Kun lohkomalla erotetaan määräala eri talonumeroihin kuuluvista tiloista taikka tällaisten tilojen yhteisestä alueesta, on määräalasta muodostettava uusi perintöluontoinen talonumero. Kun lohkominen suoritetaan siirtämällä määräala yhdestä tai useammasta tilasta taikka tilojen yhteisestä alueesta ja jokin luovuttavista tiloista on eri talonumeroa kuin vastaanottava tila, muodostetaan määräalasta ja vastaanottavasta tilasta niin ikään uusi perintöluontoinen talonumero.

Kun eri kyliin kuuluvista tiloista lohkotaan määräala, on muodostettava talo luettava siihen kylään, johon sen alueellisesti yhtenäisen ja muutoinkin tarkoituksenmukaisen kyläjaotuksen kannalta on katsottava parhaiten sopivan. Jos kysymys on määräalan siirtämisestä tilasta tai tilojen yhteisestä alueesta toisessa kylässä olevaan tilaan, määräalasta ja vastaanottavasta tilasta muodostettavan talon katsotaan kuuluvan siihen kylään, jossa vastaanottava tila on.

Lohkomisen tultua merkityksi maarekisteriin on maanmittauskonttorin toimitettava kunkin lohkomisessa muodostetun tilan omistajalle tilaa koskeva ote lohkomiskirjasta. Sen tilan omistajalle, josta määräala on lohkomalla erotettu tai siirretty, on kuitenkin toimitettava jäljennös koko lohkomiskirjasta.

Jakolain 240 §:n mukaisessa toimituksessa voidaan samaan kuntaan kuuluvat pakkolunastusyksiköt tai niiden osat muodostaa yhdeksi tilaksi tai liittää ennestään olevaan, samaan kuntaan kuuluvaan tilaan.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilaksi muodostaminen koskee eri kyliin kuuluvia pakkolunastusyksikköjä tai niiden osia taikka jos sanotut yksiköt tai niiden osat kuuluvat eri kylään kuin se tila, johon ne on tarkoitettu liitettäviksi, noudatetaan tilaksi muodostamisessa tai tilaan liittämisessä soveltuvin osin, mitä 109 §:n 3 momentissa ja 109 a §:ssä on säädetty.

Liitettäessä valtion omistama määräala valtion metsämaahan ei luovuttavan tilan osalukua ja manttaalia muuteta.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty yhteismetsästä, koskee soveltuvin osin muitakin yhteisiä alueita.

Edellä 7 kohdassa tarkoitetut tilusalat voidaan merkitä maarekisteriin maanmittaustoimituksen perusteella palstoittain ja maankäyttölajeittain. Sanottuja tilusaloja koskevia merkintöjä voidaan pitää ajan tasalla myös muun selvityksen perusteella.

Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty tilasta, koskee soveltuvin osin muitakin jakolain 284 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kiinteistöjä samoin kuin sanotun pykälän 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja rekisteriyksikköjä. Yleistä tietä koskevasta maarekisterimerkinnästä tulee käydä selville, sisältyykö rekisteriyksikköön omistusoikeudella vai käyttöoikeudella vai molemmin tavoin hallittuja alueita.

Maanmittaushallitus määrää, missä järjestyksessä jakolain 284 §:ssä tarkoitetut kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt merkitään maarekisteriin.

Jollei 1 momentissa tarkoitetusta tilasta ole maanmittauskonttorin arkistossa karttaa ja sellaisia asiakirjoja, joista tilan sijainti ja pinta-ala voidaan varmuudella todeta, on maanmittauskonttorin määrättävä joku sen tai maanmittaustoimiston virkamies toimittamaan maastossa tutkimus, jonka yhteydessä tilan tilukset tarvittaessa mitataan. Tutkimus suoritetaan valtion kustannuksella.

Merkittäessä toimituksessa lunastettua aluetta maarekisteriin pakkolunastusyksiköksi on sille annettava oma rekisterinumero. Jos rekisteröitävä pakkolunastusyksikkö käsittää alueita eri talonumeroa olevista tiloista tai tällaisten tilojen yhteisestä alueesta, on rekisterinumero annettava siitä talonumerosta, jonka alueeseen pakkolunastusyksikkö sijaintinsa puolesta parhaiten sopii. Sen tilan, josta lunastettu alue on erotettu, rekisterinumero pysyy muuttumattomana. Milloin toimituksessa lunastettu alue on liitetty ennestään olevaan pakkolunastusyksikköön, ei luovuttavan eikä vastaanottavan kiinteistön rekisterinumeroa muuteta.

Merkittäessä jakolain 340 f §:n 1 momentissa tarkoitettua yhdistämällä muodostettua pakkolunastusyksikköä maarekisteriin on uutta rekisterinumeroa annettaessa noudatettava soveltuvin osin, mitä siitä 1 momentissa on säädetty. Samoin menetellään, kun on kysymys jakolain 340 f §:n 2 momentissa tarkoitetusta tilan liittämisestä ennestään olevaan pakkolunastusyksikköön.

Merkittäessä maarekisteriin jakolain 340 d §:n 1 momentissa tarkoitettua tilan tai sanotun pykälän 3 momentissa tarkoitettua määräalan liittämistä valtion metsämaahan, ei valtion metsämaalla ennestään olevaa rekisterinumeroa muuteta. Ellei valtion metsämaalla ole ennestään rekisterinumeroa, on se sille annettava.

Milloin edellä tässä pykälässä tarkoitettu lunastaminen, yhdistäminen tai liittäminen koskee kokonaista kiinteistöä, se on uutta kiinteistöä rekisteröitäessä samalla poistettava maarekisteristä.

Jakolain 284 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainituilla kirkkojen ja hautausmaiden alueilla sekä muilla yleisiin tarpeisiin erotetuilla alueilla tarkoitetaan näihin tarkoituksiin ennen 1 päivää tammikuuta 1917 jätettyjä tai erotettuja alueita.

Jakolain 286 §:n 1 momentissa tarkoitettua virheen oikaisemista koskevaa toimitusta on haettava kirjallisesti maanmittauskonttorilta. Hakemuksessa on selostettava oikaistavaksi pyydetty virhe ja siihen on liitettävä selvitys hakijan omistusoikeudesta tilaan, jota oikaisuvaatimus koskee.

Maanmittaushallituksen päätös, joka koskee kyläjaotuksen tai kylän nimen muuttamista, on lähetettävä asianomaiselle kunnalle tiedoksi.

Maanmittauskonttorin päätös, joka koskee talonumeron tai rekisterinumeron taikka tilan luonnon tai nimen muuttamista, on annettava tiedoksi asianomaisen kiinteistön omistajalle siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) on säädetty. Mikäli maanmittauskonttorin tilan luonnon tai nimen muuttamista koskevasta päätöksestä on valitettu, maanmittaushallituksen asiassa antama päätös on lähetettävä tiedoksi asianomaisen kiinteistön omistajalle.

Tilan luonnon tai nimen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan omistusoikeudesta tilaan.

Jakolain 340 d §:n 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen tekee se valtion viranomainen, jonka hallinnassa valtion metsämaa on. Hakemuksen tulee olla kirjallinen ja siihen on liitettävä selvitys valtion omistusoikeudesta tilaan ja rasitustodistus.

Jakolain 340 f §:n 1 momentissa tarkoitettu yhdistäminen suoritetaan pakkolunastusyksikköjen omistajan hakemuksesta tai, milloin omistaja on valtio, hakemuksen tekee se valtion viranomainen, jonka hallinnassa pakkolunastusyksiköt ovat. Hakemuksen tulee olla kirjallinen ja siihen on liitettävä selvitys siitä, että yhdistettävät pakkolunastusyksiköt kuuluvat samalle omistajalle ja että niillä on sama käyttö tarkoitus. Maanmittauskonttori voi hakemuksettakin suorittaa yhdistämisen, jos yhdistettävien pakkolunastusyksikköjen omistaja tai edellä tarkoitettu viranomainen antaa siihen kirjallisen suostumuksensa ja samalla selvityksen siitä, että yhdistettävillä pakkolunastusyksiköillä on sama käyttötarkoitus.

Jakolain 340 f §:n 2 momentissa tarkoitettu tilan liittäminen pakkolunastusyksikköön suoritetaan sen hakemuksesta, joka omistaa liitettävän tilan ja pakkolunastusyksikön. Milloin tila ja pakkolunastusyksikkö kuuluvat valtiolle, hakemuksen tekee se viranomainen, jonka hallinnassa tila ja pakkolunastusyksikkö ovat. Hakemuksen tulee olla kirjallinen ja siihen on liitettävä selvitys siitä, että tila ja pakkolunastusyksikkö kuuluvat samalle omistajalle ja että niillä on sama kävttötarkoitus. Niin ikään hakemukseen on liitettävä rasitus todistus.

Yhdistettäessä eri kyliin kuuluvia pakkolunastusyksikköjä, on noudatettava soveltuvin osin, mitä 109 a §:ssä on säädetty.

Milloin on epätietoisuutta siitä, onko jakolain 340 d §:n 1 momentissa tai 340 f §:n 2 momentissa tarkoitetulla tilalla osuus yhteiseen alueeseen, on sen selvittämiseksi suoritettava maanmittauskonttorin määräyksestä jakolain 231 b §:n mukainen jaon täydentäminen. Toimituksen kustannukset suoritetaan valtion lopullisena menona.

Maanmittauskonttorin jakolain 340 d §:n 1 momentin ja 340 f §:n nojalla antamat päätökset annetaan tiedoksi asianomaisten kiinteistojen omistajille maarekisteriotteella.

Mitä 1 momentissa on sanottu maaoikeuden päätöksen toimittamisesta asianosaiselle, koskee soveltuvin osin myös maaoikeustuomarin tekemää päätöstä.

Maanmittaushallitus määrää, ellei tässä asetuksessa ole toisin säädetty, milloin kustannukset jakolain 231 a tai 231 b §:ssä tarkoitetusta jaon täydentämisestä maksetaan osaksi tai kokonaan valtion lopullisena menona.

Valtion omistaman kiinteistön puolesta suoritettavat jakolain 263 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimituskustannukset maksaa valtio. Tällaisen kiinteistön suoritettavaksi määrätyn tilikorvauksen maksaa se viranomainen, jonka hallinnassa kiinteistö on. Samalle viranomaiselle suoritetaan vastaavasti kiinteistölle tuleva tilikorvaus.

Sellaisen maanmittaustoimituksen tai tehtävän osalta, jonka suorittaminen muun lainsäädännön kuin jakolainsäädännön mukaan kuuluu tai jonka voidaan tehtävän laadun perusteella katsoa kuuluvan maanmittaustoimiston tehtäviin, noudatetaan, mikäli siitä ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin lohkomista koskevia säännöksiä, lukuun ottamatta, mitä muutoksenhausta on voimassa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimituksen tai tehtävän vireillepanosta ja määräyksen antamisesta sen suorittamiseen on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 luvussa on säädetty.