Laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä säädetyllä tavalla,
kumotaan valtiopäiväjärjestyksen 20 §:n 2 momentti,
muutetaan 3 §:n 2 momentti, 8 §:n 3 momentti, 9 ja 19 §, 21 §:n 2 momentti, 22 §, 25 §:n 1 momentti, 27, 28 ja 32 §, 37 §:n 4 momentti, 37 a §:n 5 momentti, 39-43 §, 45 §:n 1 ja 2 momentti, 46 §:n 2 momentti, 54 §:n 2 momentti, 60, 63 ja 64 §, 73 §:n 1 momentti, 74, 76 ja 78 §, 7 luvun otsikko, 84-86, 90 ja 91 § sekä 93 §, minkä ohella 48 §:n 1 momentin ruotsinkielinen sanamuoto muutetaan, sellaisina kuin niistä ovat 3 §:n 2 momentti 30 päivänä kesäkuuta 1955 annetussa laissa (335/55), 8 §:n 3 momentti 7 päivänä heinäkuuta 1970 annetussa laissa (454/70), 37 a §:n 5 momentti 4 päivänä maaliskuuta 1966 annetussa laissa (117/66), 43 § osittain muutettuna 14 päivänä marraskuuta 1969 annetulla lailla (685/69) ja 91 § 6 päivänä marraskuuta 1970 annetussa laissa (663/70), sekä
lisätään 25 §:ään uusi 2 ja 5 momentti, jolloin nykyiset 2, 3 ja 4 momentti siirtyvät 3, 4 ja 6 momentiksi, lakiin uusi 42 a §, 55 §:ään uusi 4 momentti, 57 §:ään, sellaisena kuin se on 6 päivänä marraskuuta 1964 annetussa laissa ( 534/64 ), uusi 2 momentti, jolloin nykyiset 2 ja 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, ja 89 §:ään uusi 2 ja 3 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
3§
Tasavallan presidentillä on oikeus, jos hän havaitsee sen tarpeelliseksi, määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen 1 momentissa tarkoitetun säännönmukaisen vaalikauden päättymistä. Näitä vaaleja lähinnä seuraavat vaalit toimitetaan säännönmukaisen vaalikauden samalla päättyessä neljäntenä vuonna edellisten vaalien toimittamisesta, jollei eduskuntaa sitä ennen uudelleen hajoteta.
8§
Jos edustajaksi valittu on vaalitoimituksen jälkeen tuomittu muusta kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tahallisesta rikoksesta vankeuteen, eduskunnalla on valta tutkia, onko hänen sallittava edelleen olla edustajana. Rikoksen laadun tai tekotavan osoittaessa, ettei tuomittu ansaitse edustajantoimensa edellyttämää luottamusta ja kunnioitusta, eduskunta voi, ellei tuomittu itse ole eduskunnalta pyytänyt vapautusta tästä toimestaan, hankittuaan asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon, päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, julistaa hänen edustajantoimensa lakanneeksi. Mitä tässä on säädetty, on noudatettava hovioikeuden annettua päätöksensä, vaikka se ei olisikaan lainvoimainen. Muutoksenhausta huolimatta eduskunnan on kuitenkin otettava asia käsiteltäväksi jo alioikeuden päätöksen nojalla, jos eduskunta tekee siitä päätöksen, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.
9§
Oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallintooikeuden jäsen, eduskunnan oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies eivät voi olla edustajina. Jos edustaja nimitetään johonkin edellä mainituista viroista tai valitaan eduskunnan oikeusasiamieheksi tai apulaisoikeusasiamieheksi, lakkaa hänen edustajantoimensa.
19§
Eduskunta kokoontuu varsinaisille valtiopäiville vuosittain ensimmäisenä päivänä helmikuuta, jollei eduskunta lähinnä edellisillä varsinaisilla valtiopäivillä ole määrännyt muuta kokoontumispäivää.
Varsinaiset valtiopäivät jatkuvat yhtäjaksoisesti tai keskeytyksin seuraavien varsinaisten valtiopäivien kokoontumiseen. Säännönmukaisen vaalikauden viimeiset valtiopäivät jatkuvat kuitenkin siihen saakka, kun tasavallan presidentti, eduskunnan päätettyä lopettaa istuntonsa, julistaa eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta.
Eduskunnan puhemiehellä on oikeus kutsua eduskunta koolle jatkamaan keskeytyneitä valtiopäiviä.
21§
Ylimääräiset valtiopäivät voidaan määrätä kokoontumaan aikaisintaan kolmantena päivänä kutsun antamisesta. Ne eivät saa jatkua kauempaa kuin viimeiseen arkipäivään ennen varsinaisten valtiopäivien alkamista.
22§
Tasavallan presidentin määräykset, joita tarkoitetaan 20 ja 21 §:ssä, julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa siinä järjestyksessä kuin lakien ja asetusten julkaisemisesta on säädetty. Edellä 18 §:ssä tarkoitettu määräys julkaistaan säädöskokoelmassa, jos presidentti niin päättää.
25§
Valtiopäivien ensimmäisenä päivänä eduskunta kokoontuu kello kaksitoista päivällä täysistuntoon, joka alkaa 23 §:ssä mainitun luettelon mukaan toimitettavalla nimenhuudolla. Tässä täysistunnossa eduskunta valitsee keskuudestaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä. Ylimääräisillä valtiopäivillä toimivat puhemiehenä ja varapuhemiehinä kuitenkin lähinnä edellisten varsinaisten valtiopäivien puhemies ja varapuhemiehet.
Puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Kussakin vaalissa tulee valituksi edustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Muussa tapauksessa toimitetaan heti uusi vaali ja, jollei silloinkaan kukaan saa ehdotonta enemmistöä, vieläkin uusi vaali, jossa valituksi tulee eniten ääniäsaanut edustaja. Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee arpa.
Puhemiehen ja varapuhemiesten toimikausi kestää valtiopäivien ajan. Vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä valittujen puhemiehen ja varapuhemiesten toimikausi kuitenkin kestää, kunnes uudet vaalit on toimitettu.
27§
Eduskunnan työn päättämistä varten edustajat kokoontuvat säännönmukaisen vaalikauden viimeisillä valtiopäivillä tasavallan presidentin määräämänä aikana, sitten kun jumalanpalvelus on pidetty, eduskuntataloon, jossa puhemies lausuu presidentille eduskunnan tervehdyksen. Sen jälkeen presidentti julistaa eduskunnan työn päättyneeksi siltä vaalikaudelta.
28§
Tasavallan presidentti antaa eduskunnalle hallituksen esitykset.
Tasavallan presidentti voi peruuttaa hallituksen esityksen, milloin siihen on aihetta.
Hallituksen esityksen ja eduskunnan tarkastettavaksi saatetun asetuksen ja valtioneuvoston ja ministeriön päätöksen saapumisesta sekä hallituksen esityksen peruuttamisesta ilmoittaa puhemies eduskunnalle.
32§
Eduskunta-aloite on tehtävä kirjallisesti. Aloitteessa on mainittava myös ne syyt, joihin siinä tehty ehdotus perustuu. Erilaisia asioita ei saa sisällyttää samaan aloitteeseen.
Lakialoite voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla.
Raha-asia-aloite ja toivomusaloite voidaan tehdä varsinaisilla valtiopäivillä aikana, joka alkaa valtiopäivien avaamisesta ja päättyy kello 12 neljäntenätoista päivänä vaalikauden ensimmäisillä varsinaisilla valtiopäivillä, mutta muilla varsinaisilla valtiopäivillä seitsemäntenä päivänä valtiopäivien avaamisesta. Raha-asia-aloite voidaan lisäksi tehdä aikana, joka alkaa siitä, kun valtion tulo ja menoarvioesitys on ilmoitettu saapuneeksi, ja päättyy kello 12 seitsemäntenä päivänä sen jälkeen.
Eduskunta-aloite voidaan peruuttaa, milloin siihen on aihetta. Aloitteen kaikkien allekirjoittajien on allekirjoitettava peruutuskirjelmä.
37§
Välikysymyksen käsittelyä ei jatketa seuraavilla valtiopäivillä.
37a§
Tässä pykälässä mainitusta asiasta ei eduskunta tee päätöstä.
39§
Eduskunnan on viiden päivän kuluessa vaalikauden ensimmäisten valtiopäivien avaamisesta asetettava vähintään neljäkymmentäviisi valitsijamiestä ja heille varajäsenet, vähintään kolmasosa valitsijamiesten määrästä, suorittamaan valiokuntien ja toimielinten vaaleja.
Eduskunta valitsee valitsijamiehet suhteellisella vaalilla, jollei se voi sopia valittavista. Valitsijamiesten toimikausi kestää vaalikauden, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että valitsijamiehet on asetettava uudelleen.
40§
Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava perustuslakivaliokunta, lakivaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja pankkivaliokunta sekä muut pysyvät valiokunnat, joista säädetään eduskunnan työjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnassa, lakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa on vähintään seitsemäntoista jäsentä, valtiovarainvaliokunnassa vähintään kaksikymmentäyksi jäsentä sekäpankkivaliokunnassa ja muussa pysyvässä valiokunnassa vähintään yksitoista jäsentä. Pysyvässä valiokunnassa on lisäksi oltava varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä.
Eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan erityistä asiaa. Tilapäiseen valiokuntaan on valittava vähintään yksitoista jäsentä sekä varajäseniä vähintään neljäsosa jäsenten määrästä.
Jos valiokunta havaitsee tarpeelliseksi lisätä valiokunnan jäsenten tai varajäsenten lukua, tulee sen tehdä siitä esitys eduskunnalle.
41§
Pysyvän ja tilapäisen valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaalin toimittaa eduskunta, jos se on vaalista yksimielinen. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, toimittavat vaalin valitsijamiehet.
Jos valitsijamiehet eivät ole valiokunnan jäsenten ja varajäsenten vaalista yksimieliset, vaali on toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan.
Pysyvän valiokunnan jäsenten toimikausi kestää vaalikauden, jollei eduskunta puhemiesneuvoston ehdotuksesta päätä, että valiokunta asetetaan uudelleen.
Tilapäisen valiokunnan jäsenten toimikausi kestää, kunnes valiokunta on saanut tehtävänsä suoritetuksi. Tällainenkin valiokunta voidaan kesken toimikauden asettaa uudelleen.
42§
Vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta asetettava suuri valiokunta. Valiokunnassa on vähintään neljäkymmentäviisi jäsentä ja varajäseniä vähintään kolmasosa jäsenten määrästä. Suuren valiokunnan jäsenten vaalista ja toimikaudesta on voimassa, mitä valitsijamiesten vaalista ja toimikaudesta on säädetty.
42a§
Varsinaisilla valtiopäivillä eduskunnan on seitsemän päivän kuluessa niiden avaamisesta valittava keskuudestaan viisi tarkistajaa ja heille kullekin yksi varajäsen. Jollei eduskunta voi sopia valittavista, on vaali toimitettava suhteellisen vaalitavan mukaan.
Ylimääräisillä valtiopäivillä toimivat tarkistajina ja heidän varajäseninään lähinnä edellisillä valtiopäivillä valitut tarkistajat ja heidän varajäsenensä.
43§
Sen estämättä, että valtiopäivät on keskeytetty tai eduskunnan työ on julistettu päättyneeksi taikka eduskunta on hajaantunut, ulkoasiainvaliokunta kokoontuu hallituksen pyynnöstä tai jos vähintään kolmasosa valiokunnan jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti puheenjohtajalta.
Valtiovarainvaliokunta voi jatkaa toimintaansa valtiopäivien keskeydyttyä, milloin eduskunta niin päättää.
45§
Valitsijamiehet, valiokunnat ja tarkistajat valitsevat kukin keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Ensimmäisen kokouksen kutsuu kokoon valitsijamiesten, kunkin valiokunnan ja tarkistajien iältään vanhin jäsen. Hän johtaa kokouksessa puhetta, kunnes puheenjohtaja on valittu.
46§
Valiokunnan tulee myös tarkastaa sinne lähetetyt ehdotukset eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön säätämisestä.
54§
Puhemiesneuvoston on tehtävä ehdotuksia eduskunnan työn järjestämisestä. Puhemiesneuvoston on myös tehtävä eduskunnalle tarvittaessa ehdotuksia eduskunnan kanslian menosäännön perusteita koskevan lain, eduskunnan työjärjestyksen, eduskunnan vaalisäännön ja eduskunnan virkamiehiä koskevien ohjesääntöjen säätämisestä.
55§
Jos puhemies ja varapuhemiehet ovat estyneet hoitamasta puhemiehen tehtävää, puhetta johtaa täysistunnossa puhemiesneuvoston iältään vanhin saapuvilla oleva jäsen. Tällöin istunnossa käsitellään ilmoitusasioita ja ilmoitetaan seuraavan täysistunnon ajasta, mutta ei tehdä päätöksiä muissa asioissa, ellei erityisen pakottavista syistä muuta johdu.
57§
Käsiteltäessä valtion tule- ja menoarviota, valtioneuvoston tiedonantoa, ilmoitusta ja selontekoa sekä välikysymystä edustajille voidaan kuitenkin myöntää puheenvuorot 1 momentin säännöksestä poiketen siinä järjestyksessä kuin siitä on eduskunnan työjärjestyksessä säädetty. Tällöinkin on voimassa, mitä 59 ja 60 §:ssä on puheenvuorojen myöntämisestä säädetty.
60§
Valiokunnan puheenjohtajalla tai, milloin valiokunta on valinnut 45 §:ssä tarkoitetun esittelijän, tällä on oikeus saada mietinnön esittelemiseksi puheenvuoro ennen muita edustajia.
63§
Ennen asian lopullista käsittelyä täysistunnossa valiokunnan on valmistelevasti käsiteltävä:
hallituksen esitykset;
lakialoitteet;
raha-asia-aloitteet ja toivomusaloitteet, jollei niitä välittömästi hylätä;
eduskunnan tarkastettaviksi saatetut asetukset ja valtioneuvoston ja ministeriön päätökset; sekä
kertomukset.
64§
Jollei 63 §:ssä mainittua asiaa sitä valiokuntaan lähettämistä varten esiteltäessä lähetetäyksimielisesti valiokuntaan, se jää pöydälle johonkin lähinnä seuraavista istunnoista. Silloin asiaa ei enää voida panna pöydälle. Kuitenkin raha-asia-aloitetta ja toivomusaloitetta koskeva asia voidaan panna pöydälle, jos eduskunta niin päättää.
73§
Lepäämään jätetyn tai jätettäväksi hyväksytyn lakiehdotuksen taikka tasavallan presidentin vahvistamatta jättämän lain käsittely on pantava vireille ensimmäisillä vaalien jälkeen pidettävillä varsinaisilla valtiopäivillä sekä, asianomaisen valiokunnan annettua asiasta lausuntonsa, muuttamatta hyväksyttävä tai hylättävä.
74§
Lakiehdotuksen lepäämään jättäminen tai sen lepäämään jätettäväksi hyväksyminen taikka lain vahvistamatta jättäminen ei estä antamasta hallituksen esitystä eikä tekemästä eduskunta-aloitetta asiasta, jota lakiehdotus tai laki koskee. Jos eduskunta tällaisen esityksen tai eduskunta-aloitteen johdosta on hyväksynyt asiasta uuden lain, katsotaan lepäämään jäänyt lakiehdotus tai vahvistamatta jäänyt laki rauenneeksi.
76§
Jos eduskunta ei ole muuttamattomana hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan miehintöä, joka koskee ehdotusta valtion tulo- ja menoarvioksi tai lisäykseksi tulo- ja menoarvioon, palautetaan asia valtiovarainvaliokuntaan. Valiokunnan tulee mietinnössään antaa lausunto eduskunnan tekemästä päätöksestä.
Jos valtiovarainvaliokunta on yhtynyt eduskunnan päätökseen, tulee se eduskunnan lopulliseksi päätökseksi asiassa. Milloin valiokunta on ehdottanut muutoksia, päättää eduskunta joko hyväksyä ne tai pysyä aikaisemmassa päätöksessään.
78§
Kun keskustelu on julistettu päättyneeksi, puhemies esittää selonteon tehdyistä ehdotuksista. Jos selontekoa vastaan tehdään muistutus, jonka puhemies havaitsee oikeaksi, hänen on oikaistava selonteko. Jos muistutus puhemiehen mielestä ei anna aihetta selonteon muuttamiseen, eduskunta päättää siitä.
Selonteon jälkeen puhemies tekee ehdotuksen, missä järjestyksessä tehdyistä ehdotuksista on äänestettävä. Jos ehdotusta äänestysjärjestykseksi vaaditaan muutettavaksi, mutta vaatimus puhemiehen mielestä ei ole aiheellinen, eduskunta päättää äänestysjärjestyksestä.
Äänestysjärjestyksen tultua hyväksytyksi puhemies tekee sellaisen äänestysesityksen, että vastaus jaa tai ei ilmaisee eduskunnan päätöksen. Jos on useampia päätösehdotuksia, asetetaan yksi vastaesitykseksi toista vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty.
Muuta keskustelua ei tässä pykälässä tarkoitetuista asioista sallita. Äänestystä siitä, onko äänestys suoritettava, ei myöskään sallita.
7 lukuToimenpiteet eduskunnan päätösten johdosta. Valtiopäiväpäätös
84§
Eduskunnan hyväksymälaki toimitetaan tasa. vallan presidentille vahvistamista ja lakina antamista varten. Jollei presidentti vahvista lakia, on tästä ilmoitettava eduskunnalle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu presidentille. Jos eduskunta ei silloin ole koolla, on ilmoitus tehtävä eduskunnalle sen kokoonnuttua.
85§
Eduskunnan päätöksestä hallituksen esitykseen ilmoitetaan eduskunnan vastauksella. Muu päätös ja eduskunnan ilmoitus saatetaan tiedoksi eduskunnan kirjelmällä.
Eduskunnan vastaus ja hallituksen tietoon saatettava eduskunnan kirjelmä toimitetaan valtioneuvostolle tasavallan presidentille esiteltäväksi.
Jokaisilta valtiopäiviltä laaditaan valtiopäiväpäätös, joka sisältää luettelon eduskunnan niillä tekemistä päätöksistä. Vaalikauden viimeisiltä valtiopäiviltä ja ylimääräisiltä valtiopäiviltä laadittavaan valtiopäiväpäätökseen otetaan myös luettelo niistä hallituksen esityksistä, asetuksista, valtioneuvoston ja ministeriön päätöksistä sekä kertomuksista, joita ei ole ehditty käsitellä loppuun.
Edellä 3 momentissa tarkoitettuun luetteloon otetuista rauenneista asioista on ilmoitettava eduskunnan kirjelmällä hallitukselle tai, milloin kertomus on muun viranomaisen kuin hallituksen antama, sanotulle viranomaiselle.
86§
Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät sekä valtiopäiväpäätöksen laatii eduskunnan kanslia tarkistajien valvonnassa.
Tarkistajien on hyväksyttävä eduskunnan vastaus ja kirjelmä ennen kuin se lähetetään. Eduskunta hyväksyy kuitenkin kirjelmän, joka sisältää ilmoituksen puhemiehen ja varapuhemiesten vaalista.
Eduskunnan vastaukset ja kirjelmät sekä valtiopäiväpäätöksen allekirjoittavat puhemies ja varapuhemiehet.
89§
Kansliatoimikuntaan valittujen edustajien toimikausi kestää vaalikauden.
Kansliatoimikunta voi tarvittaessa kokoontua valtiopäivien keskeydyttyä tai eduskunnan työn tultua julistetuksi päättyneeksi taikka eduskunnan hajaannuttua.
90§
Eduskunta hyväksyy itselleen työjärjestyksen ja vaalisäännön sekä eduskunnan virkamiesten ohjesäännöt.
Tarkemmat säännökset valitsijamiesten, valiokuntien ja palkkavaltuuskunnan jäsenten ja varajäsenten määrästä sekä eduskunnan työskentelevästä annetaan eduskunnan työjärjestyksessä.
91§
Eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjat ja eduskunnan työjärjestyksessä mainitut valtiopäiväasiakirjat julkaistaan painettuina.
93§
Milloin jokin tässä laissa säädetty määräpäivä tai siinä säädetyn määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto taikka arkilauantai, pidetään seuraavaa arkipäivää määräpäivänä tai määräajan viimeisenä päivänä.
Tässä laissa säädetty määräaika valtiopäivillä suoritettavaa toimenpidettä varten ei kulu aikana, jolloin eduskunta ei ole koolla. Eduskunnan koollaolon keskeytyessä sanotunlaisesta määräajasta jäljellä oleva aika alkaa kulua siitä päivästä, jona eduskunta jälleen kokoontuu.
Tämä laki tulee voimaan sinä päivänä, jona lain vahvistamisen jälkeen ensiksi toimitettavissa kansanedustajain vaaleissa valittu eduskunta kokoontuu valtiopäiville.
Hallituksen esitys 194/82
Perustuslakivaliok. miet. 51/82
Suuren valiok. miet. 290/82
Helsingissä 18. päivänä maaliskuuta 1983
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto Oikeusministeri Christoffer Taxell