Laki ennakkoperintälain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain ( 418/59 ) 11 a 11 b ja 14 §, sellaisina kuin ne ovat, 11 a ja 11 b § 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa (610/79) ja 14 § osittain muutettuna 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla lailla (482/81), sekä
muutetaan 11, 12 ja 13 §, 15 §:n 1 momentti, 16 §:n 2 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18 § ja 51 §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 11 §, 15 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 momentti, 18 § ja 51 §:n 1 momentti mainitussa 10 päivänä heinäkuuta 1979 annetussa laissa, 12 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 9 päivänä heinäkuuta 1982 annetulla lailla (529/82), 13 § muutettuna mainituilla 10 päivänä heinäkuuta 1979 ja 26 päivänä kesäkuuta 1981 annetuilla laeilla sekä 16 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa laissa, näin kuuluviksi:
11§
Verohallitus määrää, miten ennakonpidätys on toimitettava palkasta, 5 ja 6 §:ssä tarkoitetuista suorituksista sekä palkkaturvalain (649/73) nojalla maksettavista suorituksista. Ennakonpidätysperusteet on määrättävä sellaisiksi, että pidätettävät määrät vastaavat mahdollisimman tarkoin verovelvollisen verovuoden koko palkasta tai muusta edellä mainitusta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta verovuonna sovellettavien veroperusteiden mukaan suoritettavien verojen ja maksujen yhteismäärää. Ennakonpidätystä ei kuitenkaan toimiteta rahana maksettavan palkan määrää suurempana.
12§
Verohallitus voi erityisistä syistä määrätä, että ennakonpidätys toimitetaan verovuoden alusta lukien enintään maaliskuun loppuun verohallituksen määräämin muutoksin edelliseksi vuodeksi vahvistettujen veroperusteiden mukaan.
Verohallitus voi myös määrätä, että palkasta, jota ei makseta pääasiallisesti säännöllisin väliajoin tai joka suoritetaan sivutoimesta tai tilapäisestä työstä, lomakorvauksesta taikka palkkaturvalain nojalla maksettavasta suorituksesta on toimitettava ennakonpidätys pelkästään suorituksen suuruuden perusteella määräytyvän prosenttiluvun mukaan, joka ei saa kuitenkaan olla suurempi kuin 50.
13§
Verovelvollisen ennakonpidätystä koskeva määräys merkitään verokirjaan tai annetaan muutoin hänelle tiedoksi taikka siirretään verohallituksen määräyksestä suoraan työnantajalle tai muulle ennakonpidätyksen toimittamiseen velvolliselle suorituksen maksajalle. Myös viimeksi mainituissa tapauksissa ennakonpidätystä koskeva määräys on saatettava verovelvollisen tietoon.
15§
Milloin ennakonpidätys on toimitettava kahdelle tai useammalle palkansaajalle yhteisesti suoritettavasta palkasta eikä esitetä selvitystäsiitä, miten palkka jakaantuu heidän keskensä, pidätys on tehtävä yhteisen palkan määrästä sen mukaan kuin verohallitus tarkemmin määrää.
16§
Tietylle palkansaajien ryhmälle, jolle voidaan yhtenäisten perusteiden mukaan myöntää muita kuin 8 §:n 2 momentissa tarkoitettuja vähennyksiä, joita ei ole otettu huomioon ennakonpidätyksen määrää vahvistettaessa, voi myös sen veropiirin verojohtaja, johon työnantajan kotikunta kuuluu, työnantajan pyynnöstä määrätä nämä vähennykset tehtäväksi tulosta ennen ennakonpidätyksen toimittamista.
17§
Jos syntyy epäselvyyttä siitä, onko ennakonpidätys toimitettava tai mitä ennakonpidätystätoimitettaessa muutoin on noudatettava, asian ratkaisee työnantajan tai palkansaajan pyynnöstä se lääninverovirasto, jonka virka-alueella työnantajan kotikunta on.
18§
Jos palkansaaja hyvissä ajoin ennen palkan maksamista ilmoittaa, että hän haluaa ennakonpidätyksen palkastaan tehtäväksi suurempana kuin se olisi tehtävä ennakonpidätyksestä annettujen määräysten mukaan, pidätys on toimitettava sen suuruisena, kuin palkansaaja on pyytänyt.
51§
Verovelvollisen ennakonpidätystä koskevaan 13 §:n nojalla annettuun määräykseen tai 43 §:n nojalla annettuun ennakkoa koskevaan määräykseen ei saa hakea valittamalla muutosta, ennen kuin määräyksiä on pyydetty oikaistavaksi 16 ja 46 §:ssä edellytetyllä tavalla. Edellä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettuun verojohtajan ratkaisuun ja 21 §:n mukaista rekisteröintiä koskevaan lääninveroviraston päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Hallituksen esitys 204/82
Valtiovarainvaliok. miet. 71/82
Suuren valiok. miet. 180/82
Helsingissä 17. päivänä joulukuuta 1982
Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Jermu Laine