Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

106/1982

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki rintamasotilaseläkelain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain ( 119/77 ) 3 §:n 1 momentti, 6 §, 8 §:n 2 ja 4 momentti, 12 §, 13 §:n 1 momentti ja 17 §, sellaisena kuin niistä ovat 6 § 28 päivänä maaliskuuta 1980 annetussa laissa (231/80), 8 §:n 2 momentti 21 päivänä joulukuuta 1979 annetussa laissa (1011/79) ja 8 §:n 4 momentti 30 päivänä joulukuuta 1980 annetussa laissa (1085/80), sekä

lisätään 8 §:n 3 momenttiin uusi 10 ja 11 kohta ja sanottuun pykälään uusi 5 ja 6 momentti sekä lakiin uusi 11 a, 15 a ja 15 b § seuraavasti:

Rintamasotilaseläke myönnetään sen kuntaryhmän mukaisena, johon se kunta kuuluu, jossa rintamasotilas asuu eläkkeen alkamisajankohtana.


Jos rintamasotilaan tai hänen puolisonsa 16 vuotta nuorempi lapsi elää samassa taloudessa hänen kanssaan, tai jos rintamasotilas tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa muulla tavoin huolehtii lapsen toimeentulosta, rintamasotilaseläke lasketaan siten, että 2 §:n ja 4 §:n 3 momentin mukaisia täysimääräisen rintamasotilaseläkkeen määriä korotetaan 972 markalla vuodessa kutakin tässä pykälässä tarkoitettua lasta kohden.

Edellä 1 momenttia sovellettaessa pidetään rintamasotilaan lapsena myös sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon kohdistuva elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai asianmukaisella sopimuksella vahvistettu. Sama koskee rintamasotilaan kasvattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.


Jos eläkkeenhakija on välittömästi ennen rintamasotilaseläkkeen myöntämistä saanut tai jos hänen puolisonsa saa rintamasotilaseläkettä tai sellaista kansaneläkettä, johon kuuluu lisäosa ja jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden ja rintamasotilaseläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Samoin menetellään, kun rintamapalvelukseen osallistunut nainen on välittömästi ennen rintamasotilaseläkkeen alkamista saanut perhe-eläkettä, johon kuuluu lisäosa. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet.

Vuosituloksi ei lueta:


10)

tapaturmavakuutuslain (608/48) mukaista haittarahaa; eikä

11)

työ ja ansiokyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi tahi työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31/76) perusteella koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta.

Jos rintamasotilaseläkkeensaajan puoliso ei saa kansaneläkettä eikä rintamasotilaseläkettä, luetaan puolison työtulosta vuosituloksi vain se osa, joka ylittää 120 markkaa.

Edellä 4 momentissa tarkoitetuksi työtuloksi katsotaan palkkatulo sekä se osa liike- ja ammattitulosta tai maatilataloudesta taikka muusta ansiotoiminnasta saadusta tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena edellä tarkoitetussa ansiotoiminnassa suoritetusta työstä. Työtuloksi katsotaan myös työkyvyttömyyden perusteella maksettava päiväraha tai tähän rinnastettava ansionmenetyksen korvaus sekä työllisyyslain mukainen työttömyyskorvaus ja valtakunnallisista työttömyyskassoista annetun lain mukainen päiväavustus.

Omaisuudeksi ei lueta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omassa käytössä olevaa asuntoa.

11a§

Kun eläkkeensaaja on kuuden kuukauden ajan yhdenjaksoisesti asunut eri kuntaryhmään kuuluvassa kunnassa kuin se kunta, jonka kalleusryhmän mukainen hänen rintamasotilaseläkkeensä on, rintamasotilaseläke muutetaan seuraavan kuukauden alusta lukien sen kuntaryhmän mukaiseksi, johon kuuluvassa kunnassa hän silloin asuu.

12§

Jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavat tulot ovat nousseet vähintään 40 markkaa verrattuna siihen tuloon, jonka perusteella rintamasotilaseläke on määrätty, rintamasotilaseläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava tai rintamasotilaseläke lakkautettava. Rintamasotilaseläkkeen määrä oikaistaan myös eläkkeensaajan hakemuksesta, jos rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavissa tuloissa on tapahtunut rintamasotilaseläkkeeseen korottavasti vaikuttava muutos. Jos rintamasotilaseläkkeen korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.

Jos rintamasotilaseläkettä määrättäessä on otettu huomioon muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke taikka sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus, tämä luetaan rintamasotilaseläkettä uudelleen määrättäessä tuloksi entisen suuruisena, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu rintamasotilaseläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta.

Jos rintamasotilaseläkkeensaajan perhesuhteet muuttuvat tai puolisolle myönnetään kansaneläke tai se lakkautetaan, rintamasotilaseläkkeen määrä on vastaavasti oikaistava tai rintamasotilaseläke lakkautettava. Tällöin sovelletaan kuitenkin, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.

13§

Rintamasotilaseläke voidaan joko määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää, jos rintamasotilas tai hänen puolisonsa on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada rintamasotilaseläke tai olennaisesti sen määrään. Näin menetellään vain siinä tapauksessa, että rintamasotilas on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa rintamasotilaseläkkeeseen. Sama koskee rintamasotilasta, joka rintamasotilaseläkkeen määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja rintamasotilaseläkkeeseen vaikuttavista tuloista tai omaisuudesta ja joka tämän vuoksi on saanut eläkettä aiheetta tai määrältään liian suurena.


15a§

Sosiaalivakuutustoimikunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä sen tehtävistä on kansaneläkelain 67 §:ssä säädetty, vahvistaa se vuositulo, jonka perusteella oikeus rintamasotilaseläkkeeseen ratkaistaan.

15b§

Sosiaalivakuutustoimikunnan päätös, joka koskee vuositulon vahvistamista, on viipymättä annettava hakijan tiedoksi. Päätös on hänen pyynnöstään alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi. Sitä koskeva kirjallinen pyyntö on annettava asianomaisen vakuutuspiirin paikallistoimistoon 14 vuorokauden kuluessa sen päivän jälkeen, jona päätös on annettu haltijan tai hänen edustajansa tiedoksi.

Sosiaalivakuutustoimikunnan vuositulosta tekemä päätös on alistettava eläkelaitoksen tarkastettavaksi,

1)

jos toimikunnan jäsen esittäessään toimikunnan kokouksessa eriävän mielipiteen sitä vaatii; ja

2)

jos toimikunta katsoo, että 13 §:n 1 momentin soveltamiin saattaisi tulla kysymykseen.

17§

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 35, 37-40, 42, 43-46, 69-73, 74-75, 79 -83 ja 84-88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty.

Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta myös 13 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Pankki ja muu rahalaitos on myös velvollinen pyynnöstä antamaan eläkelaitokselle, sosiaalivakuutustoimikunnalle, tarkastuslautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tietoja, jotka ovat tarpeen eläkeoikeuden tai rintamasotilaseläkkeen määrän selvittämiseksi.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Hallituksen esitys 98/81

Sosiaalivaliok. miet. 35/81

Suuren valiok. miet. 215/81

Helsingissä 5. päivänä helmikuuta 1982

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Katri-Helena Eskelinen

Sivun alkuun