911/1979
Dokumentin versiot
Annettu Helsingissä 14. päivänä joulukuuta 1979
Asetus jakoasetuksen muuttamisesta
Maa- ja metsätalousministerin esittelystä
kumotaan 28 päivänä marraskuuta 1952 annetun jakoasetuksen (407/52) 34, 36, 37, 39 jaja 55 § sekä 61 §:n 2 momentti, jolloin nykyiset 3 ja 4 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi,
näistä 36 § sellaisena kuin se on osittain muutettuna 30 päivänä huhtikuuta 1971 annetussaasetuksessa (323/71), 37 § sellaisena kuin se on edellä mainitussa 30 päivänä huhtikuuta1971 annetussa asetuksessa, 39 a § sellaisena kuin se on 22 päivänä tammikuuta 1960 annetussa asetuksessa (50/60), sekä 55 § ja 61 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 10 päivänälokakuuta 1975 annetussa asetuksessa (771/75),
muutetaan asetuksen 32, 33, 35, 38, 39, 42 ja 58 §, 61 §:n 1 momentti, 67 §:n 1 momentti, 71 §:n 1 momentti, 74 §:n 4 momentti, 102, 111, 112 ja 115 §, 140 §:n 2 momentti, 146 §:n 1 momentin 7 kohta ja 194 §,
sellaisina kuin niistä ovat 38, 42 ja 58 §, 61 §:n 1 momentti sekä 111 § mainitussa10 päivänä lokakuuta 1975 annetussa asetuksessa, 67 §:n 1 momentti 17 päivänä toukokuuta 1963 annetussa asetuksessa (236/63), 102 § 21 päivänä maaliskuuta 1973 annetussaasetuksessa (241/73), 115 § ja 146 §:n 1 momentin 7 kohta 4 päivänä helmikuuta 1977annetussa asetuksessa (138/77) sekä 194 § 19 päivänä toukokuuta 1972 annetussa asetuksessa (399/72), sekä
lisätään 146 §: ään, sellaisena kuin se on mainitussa 4 päivänä helmikuuta 1977 annetussa asetuksessa, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi,seuraavasti:
32§
Toimituskartan on täytettävä toimituksen tarkoituksen ja kiinteistöjärjestelmän ylläpidonasettamat vaatimukset ottaen huomioon myöskartan käytön muihin tarkoituksiin.
33§
Toimituskartta on laadittava kokonaiskustannukset huomioon ottaen edullisimmalla tavalla.
Jos toimitusinsinööri katsoo uuden kartoituksen tarpeelliseksi ja asianosaisten enemmistö,laskettuna jaon kohteena olevien tilusten alojenmukaan, tyytyy toimitusinsinöörin päätökseen,on sitä noudatettava. Milloin enemmistö ei tyydy päätökseen, on toimitusinsinöörin alistettava asia maanmittauskonttorin ratkaistavaksi.Maanmittauskonttorin päätökseen ei saa hakeamuutosta.
Uusi kartoitus on suoritettava, jos toimituksessa läsnä olevat asianosaiset yksimielisesti sitähaluavat.
35§
Ellei toimituksessa käydä piirirajaa, on kartoitettavan alueen piirirajat kartoituksen yhteydessä karsittava auki.
38§
Yksityiskohtien kartoituksessa on karttaanmerkittävä eri maankäyttölajit ja vesialueet sekämuut kartan käytön ja havainnollisuuden kannalta tarpeelliset yksityiskohdat.
Kussakin maankäyttölajissa erotetaan tarpeenmukaan eri tiluslajeja ja niissä edelleen tilustyyppejä siten, että kukin kuvio käsittää pääasiassa samanlaatuista ja samanarvoista maata.Vesialueella erotetaan tarvittaessa eri käyttölajit.
39§
Maa-alueet jaetaan seuraaviin maankäyttölajeihin:
1) viljelty maa, johon luetaan pysyväisluontoisesti maatalouskäytössä oleva maa;
2) metsämaa, johon luetaan pääasiallisestipuuntuotantoon käytettävät metsätilukset;
3) kitu- ja joutomaa, johon luetaan laatunsatai käyttömahdollisuutensa perusteella tuottamattomiksi tai vähätuottoisiksi katsottavat metsätilukset sekä muut kuin vähäiset yksityisettiet ja valtaojat; sekä
4) erityismaa, johon luetaan muut kuin 3kohdassa mainitut, muuhun kuin maa- tai metsätaloustuotantoon käytettävät tilukset.
Vesialueiksi luetaan vesilaissa (264/61) tarkoitetut vesistöt.
42§
Maalle, jolla ei ennestään ole manttaalia,määrätään manttaali siten, että muodostettu tilasaa hehtaaria kohden manttaalin kymmenestuhannesosia, riippuen tilusten keskimääräisestähyvyydestä kussakin ryhmässä, seuraavat määrät:
viljeltyä maata | 70 - 20 |
metsämaata | 50 - 10 |
kitu- ja joutomaata | 10 - 0 |
erityismaata | 70 - 1 |
vesialuetta | 10 - 1 |
58§
Jyvitettäessä on karttaan merkittävä kaikkijyvityserot, joita ei ole jo kartoituksen yhteydessä merkitty. Joko jyvityksen yhteydessä taisitä ennen on tutkittava viljeltyjen maiden sekätarpeen mukaan muidenkin tilusten luontaisetominaisuudet, kuten ruokamulta- ja turvekerroksen laatu ja paksuus, jankon laatu sekämetsä- ja suotiluksilla metsä tai suotyyppi.
61§
Tilukset on nautintaselitelmään merkittävätiloittain ja tarvittaessa palstoittain sekä lajiteltava maankäyttölajeihin ja vesialueisiin.
67§
Nautintaselitelmän loppuun laaditaan yhdistelmä, joka osoittaa kunkin tilan tilusten kokonaisalan ja jyyitysarvon maankäyttölajeittainsekä, mikäli tilukset on merkitty nautintaselitelmään palstoittain, kunkin tilan palstojenluvun samoin kuin eri tilojen yhteiset tiluksetja 64 §:n 2 momentissa mainitut yleiset tiet.
71§
Jakoehdotusta näytettäessä on selitettävä japöytäkirjaan merkittävä, onko ja kuinka paljoneri maankäyttölajeja osittelusta poiketen vaihdettu toisiinsa sekä onko ja missä määrintila saanut enemmän tai vähemmän tiluksiakuin sille osittelun mukaan kuuluisi.
74§
Milloin uusjako käsittää vain osan tilantiluksista, on jakokirjaan tehtävä laskelma,miten tilan eri maankäyttelajien alat ovat uusjaon johdosta muuttuneet.
102§
Lohkomistoimituksessa tehdään kartta vainerotettavasta alueesta.
Kartta on kuitenkin tehtävä koko tilasta,jos tilan pinta-ala on enintään kymmenen hehtaaria taikka jos tilasta sen jälkeen, kun siitäviimeksi tehtiin koko tilan kartta, on lohottutoimituksessa erotettava alue mukaan lukienenemmän kuin puolet sen maatilusten pintaalasta. Maanmittauskonttori voi erityisestä syystä antaa luvan tehdä edellä tässä momentissatarkoitetuissa tapauksissa kartan vain erotettavasta alueesta.
Kartta on aina tehtävä koko tilasta, jos jaljelle jäävän tilan omistaja sitä vaatii tai jostoimitusinsinööri katsoo kiinteistöjärjestelmänylläpidon sitä vaativan.
Lohottaessa tiloille yhteisesti kuuluva aluetehdään kartta vain erotettavasta alueesta.
111§
Lohkomiskirjan on osoitettava toimituksenperusteena olevat saannot sekä muodostettavientilojen ja yhteisiksi erotettavien alueiden tilukset sekä niiden alat maankäyttölajeittain taikuvioittain sekä tilojen osaluvut ja manttaalit.
112§
Jakolain 200 §:ssä säädetyssä lohkomisessaotetaan lohkomiskirjaan ainoastaan muodostettavien tilojen eri maankäyttölajien kokonaisalat ja jyvitysarvot sellaisina kuin ne ovat nautintaselitelmässä. Siinäkin tapauksessa, että lohkominen lopetetaan ennen jaon päättymistä, voidaan lohkomisrajat pyykittää vasta jakorajojenpyykityksen yhteydessä.
115§
Lohkomisessa erotetuista tiloista on maanmittauskonttorin toimitettava kunkin tilanomistajalle lohkomiskirjan ote, josta tulee käydäselville tilan mahdollinen nimi, rekisterinumero,osaluku ja manttaali, omistaja, tilalle erotettujen eri maankäyttölajien alat ja toimituksenmaarekisteriin merkitsemisen päivämäärä sekäsaantokirjat, joiden perusteella erottaminen ontapahtunut. Lohkomisessa jäljelle jääneen tilanomistajalle toimitettavaan otteeseen tulee sisältyä edellä mainitut tiedot kaikkien muodostettujen tilojen osalta lukuun ottamatta mainintaasaantokirjoista.
140§
Jos manttaaleja muutetaan jakolain 241 ja243 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, on jyvitettävä erikseen luovuttavan tilan tilukset maankäyttölajeittain sekä siirrettävä alue, osuus taietuus. Siirrosta laadittavaan selitelmään on tällöin tehtävä jyvitysarvojen perusteella laskelmaluovuttavan tilan manttaalin vähentymisestä javastaanottavan tilan manttaalin lisääntymisestä.
146§
Maarekisteriin merkitään:
7) tilan maatilusten ala hehtaareina;
Edellä 7 kohdassa tarkoitetut tilusalat voidaan merkitä maarekisteriin maanmittaustoimituksen perusteella palstoittain ja maankäyttölajeittain. Maarekisterissä olevia sanotunlaisiamerkintöjä voidaan pitää ajan tasalla myösmaanmittaustoimistossa tai maanmittauskonttorissa suoritetun luotettavan selvityksen perusteella.
194§
Kun toimitus on ollut maaoikeuden käsiteltävänä, on maaoikeustuomarin tehtävä siitämerkintä jakokirjaan tai, ellei sitä ole, muuhunvastaavaan toimituskirjaan.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980, ja sitä on sovellettava sen jälkeen aloitetuissa toimituksissa. Maanmittaushallitus antaa ohjeet siitä, milloin ja mitentilusten kartoittamisessa, selittämisessä ja maarekisteriin merkitsemisessä siirrytään 39 §:ssätarkoitettujen maankäyttölajien mukaiseen jaotteluun.
Helsingissä 14. päivänä joulukuuta 1979
Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen
Maa- ja metsätalousministeri
Taisto Tähkämaa