1061./1978

Säädöstä oikaistu.

Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.

Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §.

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä.

2 §.

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan taikka vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää asiaan kuulumattomia seikkoja sisältävää eikä esitystavaltaan tai muodoltaan sopimatonta ilmaisua, joka on omiaan vahingoittamaan toisen elinkeinotoimintaa.

3 §.

Elinkeinotoiminnassa ei saa luvata arpomisesta riippuvaa tai muutoin sattumanvaraista etua, jonka saaminen edellyttää hyödykkeen myymistä, ostamista tai tilaamista taikka muutoin vastiketta.

Mitä 1 momentissa on säädetty ei koske sanoma- ja aikakauslehdissä järjestettäviä tavanomaisia ajanvietteeksi katsottavia kilpailutehtäviä.

4 §.

Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa.

Joka elinkeinonharjoittajan palveluksessa ollessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta, ei saa sitä palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai toista vahingoittaakseen.

Joka elinkeinonharjoittajan puolesta tehtävää suorittaessaan on saanut tiedon liikesalaisuudesta tai jolle työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa on uskottu tekninen esikuva tai tekninen ohje, ei saa sitä oikeudettomasti käyttää eikä ilmaista.

Joka on saanut toiselta tiedon liikesalaisuudesta, teknisestä esikuvasta tai teknisestä ohjeesta tietäen, että tämä on hankkinut tai ilmaissut tiedon oikeudettomasti, ei saa sitä käyttää eikä ilmaista.

5 §.

Elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevalle tai hänen puolestaan tehtävää suorittavalle ei saa antaa, luvata eikä tarjota lahjomaa taikka muuta siihen verrattavaa etua, jonka tarkoituksena on saattaa vastaanottaja toimessaan tai tehtävää suorittaessaan suosimaan lahjoman antajaa tai jotakuta muuta taikka palkita tätä sellaisesta suosimisesta.

Elinkeinonharjoittajan palveluksessa oleva tai hänen puolestaan tehtävää suorittava ei saa vastaanottaa, itselleen edustaa eikä vaatia lahjomaa tai muuta siihen verrattavaa etua suosiakseen lahjoman antajaa tai jotakuta muuta taikka palkkioksi sellaisesta suosimisesta.

6 §.

Elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai uudistamasta 1–3 §:n vastaista menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syytä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lukuunsa.

7 §.

Kiellon, jota 6 §:ssä tarkoitetaan, määrää markkinatuomioistuin. Markkinatuomioistuin voi myös antaa kiellon väliaikaisena, jolloin kielto on voimassa, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Markkinatuomioistuimesta ja asian käsittelystä siinä on sen lisäksi mitä edellä on sanottu, säädetty laissa markkinatuomioistuimesta (41/78).

8 §.

Määrätessään 6 §:ssä tarkoitetun kiellon markkinatuomioistuin voi velvoittaa elinkeinonharjoittajan määräajassa ryhtymään sopivaan oikaisutoimeen, jos sitä teosta aiheutuvien ilmeisten haittojen vuoksi on pidettävä tarpeellisena. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla.

Markkinatuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta määrätä, että päätös kieltoa koskevassa asiassa on vastaajan kustannuksella julkaistava yhdessä tai useammassa sanoma- tai aikakauslehdessä. Väliaikaista kieltoa koskevaa päätöstä ei voida määrätä julkaistavaksi.

9 §.

Joka tahallaan rikkoo 2 tai 3 §:n säännöksiä, on tuomittava kilpailumenettelyrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta.

Joka törkeästä tuottamuksesta rikkoo 2 tai 3 §:n säännöksiä, on tuomittava kilpailumenettelyrikkomuksesta sakkoon.

10 §.

Joka tahallaan rikkoo 4 §:n säännöstä, on tuomittava liikesalaisuuden väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta.

Joka tahallaan rikkoo 5 §:n 1 momentin säännöstä, on tuomittava lahjomisesta elinkeinotoiminnassa sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta.

Joka tahallaan rikkoo 5 §:n 2 momentin säännöstä, on tuomittava lahjoman vastaanottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta.

Lahjoma tai siihen verrattava etu tai niiden arvo on tuomittava menetetyksi.

11 §.

Syytteen tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta ja rikkomuksesta käsittelee yleinen alioikeus. Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Tuomioistuimen on tämän lain 2 ja 3 §:n mukaisia asioita käsitellessään varattava kuluttaja-asiamiehelle tilaisuus tulla kuulluksi.

12 §.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979. Sillä kumotaan vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi 31 päivänä tammikuuta 1930 annettu laki (34/30).

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Kauppa- ja teollisuusministeri
Eero Rantala

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.