Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

769/1978

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus valtion kasvatuslaitoksista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään valtion kasvatuslaitoksista ja niissä toimivien henkilöiden eläkeoikeuden perusteista 19 päivänä joulukuuta 1922 annetun lain (293/22) 6 §:n, 1 päivänä heinäkuuta 1957 annetun kansakoululain 91 §: n 1 momentin ja koulujärjestelmän perusteista 26 päivänä heinäkuuta 1968 annetun lain (467/68) 2 §:n 4 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä on kansakoululain 91 §:n 1 momentti 27 päivänä heinäkuuta 1962 annetussa laissa (445/62):

1 lukuYleiset säännökset.

Valtion kasvatuslaitoksissa annetaan kasvatusta, hoitoa ja peruskoulu- tai ammattiopetusta sellaisille lastensuojelulain (52/36) 8 §:n 2 momentin perusteella sosiaalilautakunnan huostaan otetuille lapsille ja nuorille henkilöille, joita ei voida tarkoituksenmukaisesti kasvattaa ja hoitaa perhehoidossa tai lastenkodissa ja jotka eivät sairautensa tai vammaisuutensa vuoksi tarvitse muualla annettavaa hoitoa.

Valtion kasvatuslaitoksia ovat Harvialan, Koivikon, Kotiniemen, Kylliälän, Pernasaaren, Sairilan, Sippolan, Vuorelan ja Yläneen koulukodit sekä Östensö skolhem, joita jäljempänä sanotaan laitoksiksi.

2 lukuHallinto.

Laitosten toiminnan yleinen johto ja valvonta kuuluu sosiaalihallitukselle.

Laitoksissa toimivien koulujen opetustoiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu kouluhallitukselle. Laitoksissa järjestettävän ammattikoulutuksen ohjaus ja valvonta kuuluu kuitenkin ammattikasvatushallitukselle.

Laitoksen ohjesäännön hyväksyy lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto, opetusta koskevalta osalta kouluosastoa kuultuaan.

Laitoksessa tulee olla johtokunta, johon kuuluu seitsemän sosiaalihallituksen neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä. Sosiaalihallitus määrää yhden jäsenistä toimimaan johtokunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan valitsee johtokunta keskuudestaan.

Laitoksen ohjesäännössä määrätään johtokunnan asettamisesta, kokoontumisesta, päätösvallasta ja tehtävistä.

3 lukuKasvatus- ja hoitotoiminta.

Sosiaalihallitus määrää perusteet, joiden mukaan oppilaat ryhmitellään eri laitoksiin.

Johtaja voi sijoittaa laitoksessa olevan oppilaan tilapäisesti kasvatettavaksi ja hoidettavaksi laitoksen ulkopuolella siten kuin ohjesäännössä tarkemmin määrätään. Oppilaan holhous ei muutu tällaisen ajoituksen johdosta.

Laitoksen tulee suorittaa sosiaalihallituksen vahvistama kasvatus ja hoitokorvaus 1 momentissa tarkoitetun sijoituksen ajalta.

Oppilaalle voidaan järjestää työtoimintaa, milloin se hänen kasvatuksensa kannalta katsotaan tarpeelliseksi.

Oppilaiden sairaanhoidon ja hammashuollon järjestämisessä noudatetaan, mitä kansanterveyslain (66/72) 24 §:ssä on säädetty.

4 lukuOpetustoiminta.

Laitoksessa voi toimia koulujärjestelmän perusteista annetun lain (467/68) 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu peruskoulua vastaava koulu, jossa soveltuvin osin noudatetaan peruskouluasetuksen (443/70) erityiskoulua koskevia säännöksiä.

10§

Ehdotuksen koulun opetussuunnitelmaksi ja sen vuositarkisteeksi laatii koulun johtaja tai rehtori yhteistoiminnassa laitoksen johtajan ja opettajien kanssa. Ehdotus on johtokunnan hyväksyttävä, minkä jälkeen se on toimitettava asianomaisen lääninhallituksen kouluosaston vahvistettavaksi.

11§

Opetusta voidaan tarvittaessa antaa oppilaille myös koulun loma-aikoina, kuitenkin välittömästi syys- tai kevätlukukauteen liittyvänä. Yksityisen oppilaan lukuvuoden työaika ei kuitenkaan saa ylittää kansakoululain 4 §:ssä tarkoitettua enimmäismäärää.

Sen lisäksi, mitä peruskouluasetuksen 27 §:ssä on säädetty tukiopetuksesta, voidaan sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan oppilaalle antaa ylimääräistä tukiopetusta enintään kahta viikkotuntia vastaavana aikana.

12§

Opettajan johtama koulun päivittäisen työajan ulkopuolella järjestettävä vapaaehtoinen kerho saadaan muodostaa, jos siihen osallistuu keskimäärin viisi oppilasta.

13§

Koulun yläasteen oppilaille annetaan opinto-ohjaukseen liittyvää ammatinvalinnanohjausta, johon tulee sisältyä oppilaan taipumusten mukaista ja mahdollisuuksien mukaan laitoksen ulkopuolella annettavaa työharjoittelua.

14§

Luokalla yhdessä opetettavien oppilaiden lukumäärästä on voimassa, mitä peruskouluasetuksessa on tarkkailuluokasta säädetty. Sosiaalihallitus voi kuitenkin erityisistä syistämyöntää poikkeuksia näistä säännöksistä.

15§

Koulun opetuksen ohjaus tulee suorittaa yhteistoiminnassa asianomaisen lääninhallituksen kouluosaston kanssa.

16§

Niille oppilaille, jotka ovat suorittaneet oppivelvollisuutensa, on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä heidän tarpeitaan ja kykyjään vastaavaa ammatti- tai työopetusta taikka suojatyötä joko laitoksen toimesta tai yhteistyössäammattikasvatus- ja työvoimaviranomaisten kanssa taikka muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

17§

Siltä osin kuin edellä tässä luvussa ei ole toisin säädetty, noudatetaan laitoksen koulun opetus- ja muussa siihen liittyvässä toiminnassa soveltuvin osin kunnan peruskoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

5 lukuHenkilökunta.

18§

Laitoksessa on johtajan virka tai ylimääräinen toimi. Lisäksi siinä voi olla apulaisjohtajan, psykologin, opettajan, erityisopettajan ja ammattiopettajan virkoja ja ylimääräisiä toimia, erikoissairaanhoitajan, sosiaalihuoltajan, ohjaajan, alikonemestarin, ylikatsastajan, katsastajan, kanslistin, apulaiskanslistin, emännöitsijän, hoitajan, talonmies-lämmittäjän, toimistoapulaisen ja yövartijan peruspalkkaisia tai ylimääräisiätoimia sekä muita ylimääräisiä toimia sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

19§

Sosiaalihallituksella on oikeus laitosten johtokuntaa kuultuaan siirtää virka tai toimi laitoksesta toiseen, jos se voi tapahtua viran tai toimen haltijan oikeutta loukkaamatta.

20§

Laitoksen henkilökunnan tehtävistä voidaan määrätä ohjesäännössä ja sosiaalihallituksen ohjeiden mukaan laaditussa ja johtokunnan vahvistamassa toimisäännössä.[*l]

6 lukuHenkilökunnan kelpoisuusehdot.

21§

Kelpoisuusehtona laitoksen virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, vaaditaan:

1)

johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

2)

apulaisjohtajalta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai erityisopettajan tutkinto;

3)

psykologilta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvänä tai erikseen suoritettuna korkein yliopistollinen arvosana psykologiassa;

4)

opettajalta ja erityisopettajalta erityisopettajan tutkinto;

5)

käsityönopettajalta, puutarhaopettajalta ja talousopettajalta asianomaisen alan opettajakoulutus;

6)

sosiaalihuoltajalta sosiaalihuoltajan tutkinto tai muu toimeen soveltuva, sosiaalihallituksen hyväksymä sosiaalityön koulutus;

7)

erikoissairaanhoitajalta toimeen soveltuva erikoissairaanhoitajan tutkinto;

8)

ohjaajalta sosiaalihuoltajan tai yliopistollinen nuorisotyön tutkinto taikka muu toimeen soveltuva, sosiaalihallituksen hyväksymä koulutus; sekä

9)

muulta toimen haltijalta asianomaiseen toimeen soveltuva koulutus.

7 lukuHenkilökunnan valinta, virkavapaus ja palvelussuhteen päättyminen.

22§

Laitoksen johtajan ja apulaisjohtajan nimittää tai ottaa sosiaalihallitus.

Laitoksen muut viran- ja toimenhaltijat nimittää sekä ylimääräiset toimenhaltijat ottaa laitoksen johtokunta.

Laitoksen tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilön ottaa johtaja.

23§

Virkavapautta laitoksen virkamiehelle myöntää se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu. Kolmea kuukautta lyhyemmän virkavapauden myöntää kuitenkin johtajalle johtokunta tai muille johtaja Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.

24§

Avoinna olevan viran tai toimen väliaikaisen hoitajan määrää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.

25§

Palvelussuhteen päättymisestä päättää se viranomainen, jolle viran tai toimen taikka ylimääräisen tai tilapäisen toimen täyttäminen taikka työsopimussuhteisen henkilöstön ottaminen kuuluu.

8 lukuErinäiset säännökset.

26§

Oppilaan laitokseen ottamisesta ja sieltä poistamisesta on säädetty lastensuojelulain 20 §:n 5 momentissa, 23 §:n 1, 4 ja 5 momentissa ja 24 §:ssä sekä lastensuojeluasetuksen (203/36) 22 §:n 1 momentissa.

27§

Laitoksen, asianomaisen sosiaalilautakunnan, lääninhallituksen, oppilaan ja hänen huoltajansa on oltava keskenään yhteistyössä oppilaan huollon järjestämisessä ja siihen liittyvissä kysymyksissä.

28§

Laitoksessa olevasta oppilaasta on sen kunnan sosiaalilautakunnan, jonka esityksestä oppilas on sijoitettu laitokseen, suoritettava sosiaalihallituksen vuosittain vuorokautta kohti vahvistama korvaus. Korvaus on suoritettava myös 6 §:ssä tarkoitetulta sijoitusajalta.

29§

Laitoksen oikeudesta saada sen tehtävien suorittamiseksi tarpeellisia tietoja ja selvityksiä sekä virka-apua valtion ja kunnan viranomaisilta samoin kuin laitoksen henkilökunnan ja johtokunnan jäsenten sekä varajäsenten salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain 21 ja 21 a §:ssä on säädetty.

30§

Laitoksen virkamiehen kurinpidollisesta rankaisemisesta on säädetty sosiaalihallituksesta annetun asetuksen (271/78) 40 ja 41 §:ssä.

31§

Laitoksen henkilöstön osallistumisesta itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun laitoksen sisäiseen toimintaan liittyvissä asioissa lausuntoja antamalla ja esityksiä tekemällä, määrätään tarkemmin sosiaalihallituksen vahvistamassa virastodemokratiaohjesäännössä.

Oppilaiden osallistumisesta heitä koskevan päätöksenteon valmisteluun määrätään laitoksen ohjesäännössä.

32§

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa sosiaalihallitus. Laitoksen opetustoiminnasta antavat tarkempia määräyksiä kuitenkin toimialoiltaan kouluhallitus ja ammattikasvatushallitus yhteistoiminnassa sosiaalihallituksen kanssa.

9 lukuVoimaantulo.

33§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.

Tällä asetuksella kumotaan valtion kasvatuslaitoksista 16 päivänä toukokuuta 1924 annettu asetus (125/24) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, eräiden kasvatuslaitosten nimien muuttamisesta 20 päivänä joulukuuta 1946 annettu asetus (877/46) ja valtion koulukodin oppilaista suoritettavista korvauksista 24 päivänä lokakuuta 1975 annettu asetus (821/75).

34§

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on ollut kelpoinen johonkin laitoksen virkaan tai toimeen ja tämän asetuksen voimaan tullessa on tällaisen viran tai toimen haltijana, säilyttää kelpoisuutensa vastaavan laitoksen virkaan tai toimeen tämän asetuksen tullessa voimaan.

Helsingissä 13. päivänä lokakuuta 1978

Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Olavi Martikainen

Sivun alkuun