Laki Suomen kalastusvyöhykkeestä annetun lain 1 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Suomen kalastusvyöhykkeestä 15 päivänä marraskuuta 1974 annetun lain 1 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1977 annetussa laissa ( 1101/77 ), näin kuuluvaksi:
1§
Suomen kalastusvyöhyke käsittää valtakunnan aluevesiin välittömästi liittyvän aavan meren osan, joka Pohjanlahdella ulottuu Suomen ja Ruotsin välillä 29 päivänä syyskuuta 1972 mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa tehdyn sopimuksen (SopS 7/73) 2 ja 3 artiklassa valtioiden väliseksi mannermaajalustan rajaksi määrättyyn viivaan, mikä muodostuu sanotuissa artikloissa mainittujen pisteiden 1--8 välisistä suorista ja jatkuu pisteestä 8 suorana pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 606,6'P ja 193,0'I. Siitä edelleen kalastusvyöhykkeen ulkoraja kulkee kahdeksan meripeninkulman etäisyydellä Suomen aluemeren ulkorajasta pisteeseen, jonka koordinaatit ovat 604,5'P ja 197,1'I ja jossa raja yhtyy 3 momentin 3 kohdassa mainittuun rajaan.
Kalastusvyöhykkeen ulkoraja muilla merialueilla on, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, kahdeksan meripeninkulman eli 146 metrin sekä siellä, missä aluemeren leveys on kolme meripeninkulmaa, yhdeksän meripeninkulman eli 168 metrin etäisyydellä Suomen aluemeren ulkorajasta.
Kalastusvyöhyke ei kuitenkaan ulotu:
yli vieraan valtakunnan aluemeren tai kalastusvyöhykkeen ulkorajan;
Suomenlahdella yli sen keskiviivan, jonka pisteiden koordinaatit on määrätty Suomen ja Neuvostoliiton välillä merialueiden ja mannermaajalustan rajoista Suomenlahdella 20 päivänä toukokuuta 1965 tehdyn sopimuksen (SopS 20/66) 2 ja 3 artiklassa; eikä
Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisosassa yli sen keskiviivan, jonka jokainen piste on yhtä kaukana niiden perusviivojen lähimmistä pisteistä, joista Suomen ja Ruotsin aluemerien leveydet lasketaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1978.
Helsingissä 7. päivänä kesäkuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Veikko Saarto