Asetus saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 302/1978
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (994/77) 5 §:n nojalla:
1 lukuOpetus.
1§
Saamelaisalueen ammatillisesta koulutuskeskuksesta annetun lain (994/77) 1 §:ssä säädettyjen tehtäviensä toteuttamiseksi koulutuskeskus antaa ammatillista peruskoulutusta sekä järjestää pääasiassa aikuisille tarkoitettua ammatillista jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta.
Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa koulutusta myös koulutuskeskuksen kotipaikan ulkopuolella ottaen huomioon saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen tarpeet.
2§
Koulutusta voidaan järjestää koulu- ja kurssimuotoisena sekä neuvontatoimintana lähinnä luontaiselinkeinojen alalla, käsityö, rakennus- ja metallialoilla sekä perinteiseen saamelaiskulttuuriin liittyvillä muilla aloilla.
Koulutuskeskuksen opintolinjat ja opetussuunnitelmat vahvistaa ammattikasvatushallitus koulutuskeskuksen johtokunnan esityksestä noudattaen soveltuvin osin kulloinkin kysymyksessä olevaa oppilaitosmuotoa koskevaa lainsäädäntöä. Opetuksessa käytettävät oppikirjat ja muun oppimateriaalin hyväksyy ammattikasvatushallitus.
3§
Koulutuskeskuksen tulee edistää saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista opetusalallaan.
4§
Koulutuskeskuksen lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuosi jakaantuu lukukausiin, joiden alkamis- ja päättymispäivät määrää ammattikasvatushallitus. Lukuvuoteen sisältyvien opetuspäivien lukumäärä vahvistetaan ohjesäännössä.
2 lukuHallinto.
5§
Koulutuskeskuksen johtokuntaan ammattikasvatushallitus määrää neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan seitsemän jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Neljän johtokunnan jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla saamelaisvaltuuskunnan nimeämiä.
Koulutuskeskuksen rehtori kuuluu itseoikeutettuna jäsenenä johtokuntaan.
6§
Johtokunta käsittelee koulutuskeskuksen hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetuksen järjestelyä koskevia kysymyksiä.
Edellä 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa johtokunnan tulee:
seurata saamelaisalueen koulutustarvetta ja työllisyyskehitystä;
valvoa ja vastata, että koulutuskeskuksen opetusta, hallintoa ja taloutta sekä muuta toimintaa hoidetaan säännösten ja määräysten mukaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla;
laatia vuosittain koulutuskeskuksen tulo- ja menoarvioehdotus sekä toimittaa se ammattikasvatushallitukselle;
valvoa, että opetustiloja, työhuoneita, opetus- ja työvälineitä sekä raaka- ja tarveaineita hoidetaan huolellisesti ja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti;
antaa viranomaisille niiden pyytämät lausunnot ja tehdä esityksiä koulutuskeskuksen toiminnan edistämiseksi; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka säännösten tai määräysten mukaan kuuluvat johtokunnalle.
7§
Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina taikka milloin puheenjohtaja, rehtori tai vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsun jäsenille toimittaa rehtori johtokunnan päättämällä tavalla.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa ratkaisee kuitenkin äänten mennessä tasan vaalin tuloksen arpa.
8§
Johtokunta voi valita sihteerin keskuudestaan tai johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavasta matkakustannusten korvauksesta, päivärahasta ja kokouspalkkiosta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.
9§
Koulutuskeskuksessa on koulumuotoista toimintaa varten oppilaitosneuvosto, josta on voimassa, mitä yleisten ammattikoulujen oppilaitosneuvostosta on säädetty.
10§
Koulutuskeskuksen opettajakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä ammattioppilaitosten opettajakunnasta on säädetty.
11§
Koulutuskeskuksen rehtorin tehtävänä on:
johtaa, valvoa ja suunnitella koulutuskeskuksen toimintaa sekä huolehtia koulutuskeskuksen yleisestä järjestyksestä;
valvoa opetusta seuraamalla, että opettajat hoitavat asianmukaisesti opetusvelvollisuutensa ja muut tehtävänsä;
vahvistaa opettajakuntaa kuultuaan koulutuskeskuksen lukujärjestys sekä opettajien työnjako;
huolehtia koulutuskeskuksen tuloista ja menoista sekä tilinpidosta noudattamalla, mitä siitä on erikseen säädetty, sekä huolehtia muusta omaisuuden hoidosta;
panna täytäntöön johtokunnan, oppilaitosneuvoston ja opettajakunnan päätökset, pitää säädettyä nimikirjaa koulun toimenhaltijoista, samoin kuin laatia ja asianomaisille toimittaa tarvittavat kirjelmät, tilastolliset ja muut koulutuskeskusta koskevat tiedonannot sekä vuosikertomus;
määrätä toimisto- ja muun henkilökunnan tehtävät sekä valvoa näiden tehtävien suorittamista; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka tämän asetuksen tai sen nojalla annettujen määräysten mukaan kuuluvat rehtorille.
3 lukuOpettajat ja muu henkilökunta.
12§
Koulutuskeskuksessa on rehtorin virka sekä tulo- ja menoarvion rajoissa ylimääräisiä ja työsopimussuhteisia opettajia sekä tuntiopettajia.
Koulutuskeskuksessa voi lisäksi tulo- ja menoarvion rajoissa olla ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
13§
Kelpoisuusehtona rehtorin virkaan vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, perehtyneisyys ammatilliseen koulutukseen ja alan hallintoon sekä ammattikasvatushallituksen hyväksymä pedagoginen koulutus. Rehtorilla tulee lisäksi olla saamelaisalueen olosuhteiden tuntemusta.
Koulutuskeskuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksena on sama ammatillinen pätevyys ja pedagoginen koulutus kuin kulloinkin kysymyksessä olevan oppilaitosmuodon vastaavalla opettajalla on vastaavassa virassa, toimessa tai tehtävässä.
14§
Rehtorin viran julistaa ammattikasvatushallitus haettavaksi 30 päivän kuluessa. Ammattikasvatushallitus nimittää rehtorin hankittuaan koulutuskeskuksen johtokunnan lausunnon hakijoiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.
Opettajien toimet julistaa haettaviksi johtokunta. Ammattikasvatushallitus ottaa opettajat saatuaan johtokunnan lausunnon hakijoiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.
Muun henkilökunnan ottaa johtokunta.
15§
Rehtorin ja opettajien opetusvelvollisuudesta ja muista tehtävistä säädetään tai määrätään erikseen.
4 lukuOppilaat.
16§
Maksuttomaan opetukseen koulutuskeskuksessa sisältyvät myös oppikirjat ja muut opiskeluvälineet, majoitus oppilasasuntolassa ja kouluruokailu. Muista oppilaille annettavista eduista määrätään ohjesäännössä.
17§
Oppilaaksi pääsemisen edellytyksistä, oppilaalle annettavista todistuksista ja oppilaiden arvostelusta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä on kulloinkin kysymyksessä olevan oppilaitosmuodon osalta säädetty. Ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset näistä selkoista.
18§
Menettelystä kurinpitoasioissa on voimassa, mitä niistä yleisten ammattikoulujen osalta on säädetty.
5 lukuErinäisiä säännöksiä.
19§
Ammattikasvatushallitus vahvistaa johtokunnan esityksestä koulutuskeskukselle ohjesäännön.
20§
Yhteispohjoismaisen ja muun kuin ammattikasvatushallituksen alaisen koulutustoiminnan osalta noudatetaan voimassa olevia sopimuksia ja asianomaisten viranomaisten antamia päätöksiä.
21§
Ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.
Helsingissä 21. päivänä huhtikuuta 1978
Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen Ministeri Kalevi Kivistö