702/1977

Annettu Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 1977

Asetus korkeimmasta hallinto-oikeudesta

Oikeusministerin esittelystä säädetään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 17 §:n nojalla:

Korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpano.

Korkeimman hallintooikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti ja jäsenet. Presidentti on täysistunnon puheenjohtaja.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kolme jaostoa. Presidentti on ensimmäisen jaoston puheenjohtaja. Presidentti määrää muiden jaostojen puheenjohtajat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Presidentti määrää jaostojen varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä jaostojen istuntojen kokoonpanot.

Milloin jaoston puheenjohtaja ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa jaoston varapuheenjohtaja. Jos tämäkään ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa virassa vanhin jaoston istunnossa läsnä oleva jäsen.

Kansliaistuntoon osallistuvat presidentti, jaostojen puheenjohtajat ja neljä muuta korkeimman hallinto-oikeuden enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä. Presidentti on kansliaistunnon puheenjohtaja.

Kansliaistunnon päätösvaltaisuudesta on voimassa, mitä korkeimman hallintooikeuden tuomionvoivasta jäsenmäärästä on säädetty.

Presidentin ollessa estynyt sijaisena on korkeimman hallinto-oikeuden tähän tehtävään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämä jäsen. Tämänkin ollessa estynyt presidentin tehtäviä hoitaa virassa vanhin jäsen. Puheenjohtaja ensimmäisen jaoston istunnossa määräytyy kuitenkin 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

Asioiden ratkaiseminen.

Lainkäyttöasiat ratkaistaan täysistunnossa tai jaoston istunnossa sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Täysistunnossa ratkaistaan lisäksi asiat, jotka koskevat:

1) korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän nimittämistä;

2) jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;

3) jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;

4) kansliapäällikön määräämistä;

5) korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;

6) korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvioehdotusta;

7) korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista ja esityksen tekemistä, jollei asiaa päätetä siirtää kansliaistunnon ratkaistavaksi;

8) jäsenen määräämistä laintarkastuskuntaan;

9) liikevaihtovero-oikeuden jäsenen nimittämistä; sekä

10) liikevaihtovero-oikeuden työjärjestystä.

Kansliaistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:

1) sihteerin ja muun esittelijän virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen täyttämistä sekä tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaavaan tehtävään;

2) esittelymääräystä; sekä

3) virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran ja toimen hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle.

Presidentti ratkaisee asiat, joita ei ole säädetty ratkaistaviksi istunnossa tai jotka sen mukaan kuin jäljempänä säädetään eivät ole kansliapäällikön ratkaistavia.

Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun asian tai asiaryhmän hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen tai kansliapäällikön ratkaistavaksi. Presidentti voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka olisi sijaisen tai kansliapäällikön ratkaistava.

Presidentti voi määrätä itselleen kuuluvan asian ratkaistavaksi kansliaistunnossa sekä kansliaistunnolle kuuluvan tärkeän tai periaatteellisesti merkittävän asian ratkaistavaksi täysistunnossa.

Istunnossa asiat ratkaistaan esittelystä. Presidentti ja muu virkamies ratkaisee asiat esittelystä tai ilman esittelyä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Henkilöstö.
10§

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentin, hallintoneuvoksen, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin, kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkoja seka vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan ja vahtimestarin toimia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla ylimääräisiä hallintoneuvoksia sen mukaan kuin on erikseen säädetty.

11§

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on sihteerin, osastosihteerin, toimistosihteerin, apulaiskirjaajan, kanslistin ja toimistoapulaisen ylimääräisiä toimia.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi lisäksi tulo, ja menoarvion rajoissa olla muita ylimääräisiä toimia sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

12§

Presidentin, jäsenen ja vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdoista on säädetty erikseen. Kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkaan on kelpoisuusehtona varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.

Sihteerin ylimääräiseen toimeen on kelpoisuusehtona toimeen soveltuva korkeakoulututkinto ja osastosihteerin ylimääräiseen toimeen siihen soveltuva tutkinto. Muuten on kelpoisuusehdoista ylimääräiseen toimeen voimassa, mitä kelpoisuusehdoista vastaavaan virkaan tai toimeen on säädetty.

Muulta virkamieheltä ja työsopimussuhteessa olevalta henkilöltä vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

13§

Korkein hallinto-oikeus määrää jonkun vakinaisista esittelijöistä enintään vuodeksi kerrallaan kansliapäälliköksi.

Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoitamisesta tämän ollessa estynyt.

14§

Korkein hallinto-oikeus voi määrätä vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdot täyttävän henkilön esittelemään asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa (esittelymääräys).

Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen.
15§

Tasavallan presidentti nimittää vakinaisen esittelijän korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan.

16§

Presidentti nimittää kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan. Presidentti täyttää tällaiseen virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen sekä ottaa tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön vastaavaan tehtävään. Presidentti ottaa myös apulaiskirjaajan ja kanslistin.

Kansliapäällikkö nimittää vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan ja vahtimestarin tointa haettavaksi julistamatta sekä ottaa ylimääräisen toimen haltijan, tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön, jollei se kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.

17§

Eron myöntämisestä, irtisanomisesta ja palvelussuhteen katkaisemisesta irtisanomisaikaa noudattamatta päätetään samassa järjestyksessä kuin asianomaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään nimitetään tai otetaan.

Palvelussuhteen väliaikainen järjestely.
18§

Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 14 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää tasavallan presidentti.

19§

Korkein hallinto-oikeus voi myöntää jäsenelle virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Pitempää aikaa koskevasta hakemuksesta korkeimman hallinto-oikeuden on annettava lausuntonsa ja toimitettava asia tasavallan presidentin ratkaistavaksi.

20§

Korkein hallinto-oikeus voi myöntää vakinaiselle esittelijälle virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi laissa säädetyn tai virkaehtosopimuksessa sovitun määrän ja muusta syystä enintään 90 päivää vuodessa. Pitempää aikaa koskevasta hakemuksesta korkeimman hallintooikeuden on annettava lausuntonsa ja toimitettava asia valtioneuvoston ratkaistavaksi.

Korkein hallinto-oikeus voi määrätä sijaisen hoitamaan esittelijän virkaa virkavapauden ajaksi.

21§

Muuta kuin 18-20 §:ssä mainittua virkamiestä koskevasta virkavapaudesta, palvelussuhteen muusta keskeytyksestä ja sijaisen määräämisestä päätetään samassa järjestyksessä kuin asianomaisen virkaan, toimeen tai tehtävään nimitetään tai otetaan.

22§

Avoinna olevan viran, toimen ja tehtävän hoitamisesta määrätään samassa järjestyksessä kuin sijainen määrätään.

Henkilöstön tehtävät.
23§

Presidentti johtaa ja valvoo korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa. Hänen on huolehdittava erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön yhdenmukaisuudesta ja joutuisuudesta sekä siitä, että muuta hallintolainkäyttöä valvotaan asianmukaisesti.

Presidentti voi antaa hänelle kuuluvia tehtäviä hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen hoidettavaksi sekä määrätä tämän avustamaan häntä näissä tehtävissä.

24§

Jaoston puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston tehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja joutuisasti. Sama velvollisuus on jaoston varapuheenjohtajalla ja jaoston istunnossa puhetta johtaneella muulla jäsenellä heidän puheenjohdollaan käsitellyissä asioissa.

25§

Kansliapäällikkö huolehtii presidentin johdon ja valvonnan alaisena korkeimman hallintooikeuden sisäisestä toiminnasta.

Kansliapäällikön tehtävänä on:

1) tehdä presidentille esityksiä korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan ja työmenetelmien kehittämiseksi;

2) huolehtia toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulo- ja menoavioehdotuksen valmistelusta ja muusta taloushallinnosta;

3) valvoa, että esittelijät ja muut hänen alaisensa henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti ja tehokkaasti;

4) huolehtia henkilöstökoulutuksen järjestämisestä;

5) huolehtia sisäisestä tiedottamisesta;

6) valvoa automaattista tietojenkäsittelyä; sekä

7) suorittaa muut hänelle säädetyt ja määrätyt tehtävät.

Asiakirjat.
26§

Lainkäyttöpäätöksistä sekä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuista lausunnoista ja esityksistä laaditaan taltio. Istunnossa ratkaistun muun asian toimituskirjasta laaditaan taltio, jos puheenjohtaja niin määrää.

Taltion allekirjoittavat asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet ja sen varmentaa esittelijä.

Eriävät mielipiteet merkitään taltioon tai, jos taltiota ei laadita, erilliseen äänestyspöytäkirjaan,jonka esittelijä allekirjoittaa ja puheenjohtaja tarkastaa. Esittelijä allekirjoittaa eriävän mielipiteensä.

27§

Lainkäyttöasioissa asianosaisille annettavat toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä. Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty ja että eri mielipiteet ilmenevät korkeimmassa hallinto-oikeudessa säilytettävästä taltiosta. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän eriävästä mielipiteestä.

Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheenjohtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, milloin asia on ratkaistu esittelystä varmentaa esittelijä.

Tiedottaminen ja selvitys toiminnasta.
28§

Lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden on julkaisemalla vuosikirjaa ja muulla tavoin tiedotettava sellaisista ratkaisuistaan, joilla saattaa olla merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden on myös muuten tiedotettava toiminnastaan.

29§

Korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava vuosittain tammikuussa valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministeriölle selvitys edelliselle vuodelle siirtyneistä, sen aikana saapuneista ja ratkaistuista sekä vuoden päättyessä ratkaisematta olleista asioista. Oikeusministeriölle on toimitettava lisäksi vuosittain heinäkuussa vastaava selvitys edelliseltä vuosipuoliskolta.

Istuntokausi ja työaika.
30§

Korkeimman hallinto-oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena pidetään istuntoja niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään. Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana ja muulloinkin kuin istuntokautena.

Istuntoja on pidettävä niin usein kuin asioiden joutuisa ja asianmukainen ratkaiseminen edellyttää. Istuntoja järjestettäessä on otettava huomioon ratkaistavien asioiden valmistelemiseen, tarkastamiseen ja muuhun käsittelyyn istuntojen lisäksi tarvittava aika.

31§

Presidentin, jäsenten ja päätoimisten esittelijöiden työajan on keskimäärin vastattava valtion virastoissa yleisesti noudatettavaa työaikaa.

Muiden virkamiesten ja työsopimussuhteisten henkilöiden työajasta on voimassa, mitä valtion virkamiesten ja työntekijöiden työajasta on säädetty, määrätty tai sovittu.

Työjärjestys.
32§

Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä, jonka korkein hallinto-oikeus laatii. Työjärjestys julkaistaan asetuskokoelmassa.

Erinäisiä säännöksiä.
33§

Vakinaista esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

34§

Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa korkeimman hallinto-oikeuden viran tai toimen taikka ylimääräisen toimen haltijaa ja tilapäistä toimihenkilöä sekä virkaa tai tointa sen avoinna ollessa tai sijaisena hoitavaa henkilöä.

Esittelijällä tarkoitetaan vakinaista esittelijää ja henkilöä, jolle korkein hallinto-oikeus on antanut esittelymääräyksen. Vakinaisia esittelijöitä ovat esittelijäneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat hallintosihteerit.

35§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.

Tällä asetuksella kumotaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 1977

Tasavallan Presidentti
Urho Kekkonen

Oikeusministeri
Tuure Salo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.